metsän hyönteiset
Kovakuoriainen
Eliympäristö
Kovakuoriaisia tavataan kaikissa elinympäristöissä pois lukien etelämanner ja merivesi. Kuitenkin noin kolme prosenttia lajeista elää maakeassa tai murtovedessä.
Vedessä elävät toukat käyvät pinnalla hengittämässä, mutta jotkin virtaavien vesien lajit kykenevät ottamaan hapen suoraan vedestä.
Ravinto
Koppakuoriaisen ravintoa on esimerkiksi toukat tai madot.
Tietoa
Kovakuoriaisten lahko on ylivoimaisesti suurin hyönteislahko, eikä siihen kuuluvien lajien monimuotoisuuden vuoksi mikään yksittäinentuntomerkki riitä erottamaan kovakuoriaisiin kuuluvaa hyönteistä muista.
Perhonen
Rakenne
Perhonen on suomessa elävä kasvinsyöjähyönteinen.
Muiden hyönteisten tapaan täysikasvuisen perhosten ruumis rakentuu kolmesta ruumiinosasta: päästä keskiruumiista ja takaruumiista.
Keskiruumiiseen kiinnittyy kolme paria jalkoja ja pään etuosassa ovat tuntosarvet. Näköaistimina toimivat kaksi verkkosimää ja vaihteleva määrä pistesilmiä. Monilla perhosilla on kuuloaisti.
Perhosten näkyvin piirre on kuitenkin niiden siivet jotka ovat yleensä todella värikkäät.
Kehitysvaiheet
Perhoset käyvät läpi täydellisen muodonvaihdoksen, jonka vaiheita ovat muna, toukka, kotelo ja aikuinen eli imago.
Ravinto
Perhonen syö toukkana (eli kuoriutuessaan munasta) normaalisti kasvin lehtiä ja kotelon jälkeen se imee mettä kukista.