lehtimetsä

lehtimetsä

suomen lehtipuita ovat koivu,haapa,tuomi,leppä ja pihlaja.

koivu

Koivu on Suomen yleisin lehtipuu.
Koivuja on kahta eri lajia on Rauduskoivu ja Hieskoivu.

koivu

 rauduskoivunlehti  hieskoivunlehti

Haapa

Haapa on nopeakasvuinen lehtipuu.
Se pystyy levittäytymään nopeasti juuriversojen avulla: juurista kasvaa uusia taimia!
Haavan puu on melko pehmeää. Tästä syystä tikat hakkaavat pesäkolonsa usein juuri haapaan.
Kuvahaun tulos haulle haapa
haapa

 Haavan lehti

Tuomi

Tuomen valkoiset, tuoksuvat kukat kukkivat usein toukokuun lopussa, kun oppilaat odottavat kesäloman alkua.Tämän jälkeen tuomi on huomaamaton puu, sillä se ei kasva kovinkaan isoksi.
Kuvahaun tulos haulle tuomi
 tuomi
Kuvahaun tulos haulle tuomi
Tuomen marjat ovat mustia.

 tuomen lehti

Leppä

Kuten koivuja, niin myös leppiä on kahta lajia: harmaaleppä ja tervaleppä. Kun puun lehdet eivät pysty enää syksyllä yhteyttämään, puu ottaa viherhiukkaset talteen oksiin. Tämän seurauksena lehden muut väriaineet alkavat näkyä punaisen eri sävyinä: on alkanut ruska-aika. Leppä on poikkeuksellinen puu, sillä sen ei tarvitse kerätä viherhiukkasia talteen. Leppä pudottaa lehtensä maahan vihreinä.

leppä

harmaalepän lehti

tervalepän lehti

pihlaja

Pihlaja poikkeaa muista metsien puista kolmella tavalla: Se kukkii keväällä isoin valkein kukin. Sen lehti koostuu monesta pienestä lehdykästä. Loppukesästä ja syksyllä pihlajat on helppo tunnistaa kauniin punaisista marjoista.
Kuvahaun tulos haulle pihlaja
pihlaja

pihlajan lehti

pihlajan marjat ovat punaisia

lehden ja neulasen erot

Koivun lehti on paljon leveämpi kuin kuusen neulanen.
Koivun lehdet ovat puussa vain keväällä kesällä ja syksyllä toisin kuin kuusen neulaset jotka pysyvät puussa ympäri vuoden.
Kuusen neulaset ovat paljon kovempia verrattuna koivun lehteen.