Puukerros

Metsähaapa (Populus tremula)

Metsähaapa on nopeakasvuinen lehtipuu ja se kuuluu pajukasvien heimoon. Se kasvaa tavallisesti n. 15-30 metriä korkeaksi. Metsähaapa lisääntyy tuulipölytyksellä. Metsähaavan lehdet puhkeavat vasta kukinnan jälkeen. Metsähaapa kukkii heinä-kesäkuussa. Se kasvaa kuivissa- ja tuoreissa kangasmetsissä sekä lehdoissa. Metsähaapa viihtyy avoimilla paikoilla.



Kuvauspaikka: Noormarkku
Kuvausaika: 5.9.2020
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4haapa , http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/haapa

Harmaaleppä (Alnus incana)

Harmaaleppä kasvaa n. 15-20 metriä korkeaksi ja sen tunnistaa hyvin harmaasta kuoresta. Harmaaleppä on tuulipölytteinen puu ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Harmaaleppä kasvaa tuoreissa- ja lehtomaisissa kangasmetsissä sekä lehdoilla. Harmaaleppä on nopeakasvuinen puu, mutta elää vain noin 50-60 vuotta.



Kuvauspaikka: Isomäki
Kuvausaika: 27.8.2020
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Harmaalepp%C3%A4 , http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/harmaaleppa

Raita (Salix caprea)

Raita kasvaa n. 6-14 metriä korkeaksi. Raidan ravintolähteitä käyttää ravinnokseen jopa 190 suurperhoslajia. Raita kuuluu pajukasveihin. Se kasvaa tuoreissa- ja lehtomaisissa kagasmetsissä sekä lehdoilla. Raidan oksat ovat paksuja, mutta hauraita. Talvella raidan voi tunnistaa punaruskean tai harmaan värisestä kuoresta joka on halkeileva ja kaarnainen.



Kuvauspaikka: Isomäki
Kuvausaika: 27.8.2020
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Raita , http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/raita

Metsävaahtera (Acer platanoides)

Metsävaahteran tunnistaa isoista 3- tai 5-halkoisista lehdistä. Metsävaahtera voi kasvaa n. 10-20 metriä korkeaksi. Metsävaahtera ei viihdy niukkaravintesissa tai märässä maastossa. Sen sijaan valoisat tai puolivaloisat kasvupaikat ovat metsävaahteralle hyviä. Metsävaahteran juuristo on leveä ja syvä, joten se kestää hyvin tuulisiä säitä.



Kuvauspaikka: Noormarkku
Kuvausaika: 1.9.2020
Lähteet: https://www.kekkila.fi/kasvikirjasto/metsavaahtera/ , https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4vaahtera

Hieskoivu (Betula pubescens)

Hieskoivu kasvaa tavallisesti 8-20 metriä korkeaksi. Se on tuulipölytteinen kasvi ja se kukkii huhti-kesäkuussa lehtien puhkeamisen jälkeen. Hieskoivu kasvaa tuoreissa kangasmetsissä, lehdoilla ja teiden reunoilla. Hieskoivun tunnistaa rauduskoivusta pyöreämmistä lehdistä ja yksinkertaisemmasta sahalaidasta. Muunmuassa hirvet, porot, rusakot, metsäjänikset ja myyrät vahingoittavat hieskoivua syömällä sen oksia.



Kuvauspaikka: Isomäki
Kuvausaika: 27.8.2020
Lähteet: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/hieskoivu , https://fi.wikipedia.org/wiki/Hieskoivu

Kuusi (Picea abies)

Kuusi on ainavihreä havupuu. Se kasvaa 20-30 metriä korkeaksi. Kuusen käpy on suippo ja n. 10-15 cm pitkä. Kuusi on tuulipölytteinen puu. Kuusi kasvaa tuoreissa kangasmetsissä, lehtomaisissa metsissä sekä lehdoilla. Kuusi kukkii touko-kesäkuussa. Kuusen juuret eivät yletä syvälle maahan, joten ne ovat lähellä maanpintaa. Tämän takia kuusi kaatuu helpommin tuulisilla keleillä.



Kuvauspaikka: Noormarkku
Kuvausaika: 1.9.2020
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kuusi , http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/kuusi

Mänty (Pinus sylvestris)

Mänty kasvaa yleisimmin 15-30 metriä korkeaksi ja elää tavallisesti n. 200-300 vuotta. Mänty on paljassiemeninen kasvi ja se lisääntyy tuulipölytyksellä. Männyllä on syvä pääjuuri, joten se pysyy tukevasti pystyssä tuulisilla keleillä. Mänty kestää kylmää, kuivuutta ja ravinteiden puutetta, mutta koska mänty on valokasvi niin se tarvitsee paljon valoa. Mänty kasvaa kuivissa- ja tuoreissa kangasmetsissä, lehdoilla, kallioilla ja harjuilla. Suomen yleisin metsäpuu on mänty. Männyn kävyt ovat melko pieniä ja kartiomaisia.



Kuvauspaikka: Noormarkku
Kuvausaika: 1.9.2020
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4nty , http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/manty