Kenttäkerros

Kielo (Convallaria majalis)

Kielo kasvaa n. 15-25 cm pitkäksi ja se lisääntyy suvuttomasti maavarren avulla. Kielon marjat ovat myrkyllisiä ja väriltään oransseja. Kielo kukkii touko-kesäkuussa. Se kasvaa mm. kuivissa- ja tuoreissa kangasmetsissä, harjuilla, metsänreunoilla ja lehdoilla.



Kuvauspaikka: Noormarkku
Kuvausaika: 1.9.2020
Lähteet: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kielo

Käenkaali (Oxalis acetosella)

Käenkaalia voi myös kutsua ketunleiväksi. Käenkaali on n. 5-10 cm korkea ja se on monivuotinen ruoho. Käenkaali on syötävä kasvi, mutta jos sitä syö liikaa se voi olla myrkyllistä, koska käenkaali sisältää oksaalihappoa. Se kukkii touko-kesäkuussa ja lisääntyy pölytyksen avulla. Käenkaalia kasvaa lehtomaisissa metsissä, lehdoissa ja ravinteisissa korvissa. Käenkaali on varjokasvi.



Kuvauspaikka: Isomäki
Kuvausaika: 27.8.2020
Lähteet: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kaenkaali , https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4enkaali

Metsäkorte (Equisetum pratense)

Metsäkorte kasvaa n. 30-50 cm korkeaksi ja on hyvin yleinen Suomessa. Se kasvaa korvissa, ojissa, suonreunoilla ja soistuvissa kangasmetsissä. Metsäkorte lisääntyy itiöiden avulla. Metsäkorteella on kevät- ja kesäverso. Kun kevätversojen haarakiekurat alkavat kasvaa, se alkaa muuttua pikkuhiljaa kesäversojen kaltaiseksi.



Kuvauspaikka: Noormarkku
Kuvausaika: 1.9.2020
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4korte

Variksenmarja (Empetrum nigrum)

Variksenmarja kestää talven paleltumatta lumipeitteen alla. Variksenmarjalla on tiheä versosto ja pienet neulamaiset lehdet, jotka sietävät kuivuutta. Variksenmarja kasvaa yleensä n. 10-30 cm korkeaksi. Variksenmarja kasvaa pääosin kuivilla, kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla. Variksenmarjassa olevista luumarjoista voi tehdä mehua, mutta sen maku on kuitenkin aika mieto, joten sen kanssa voi käyttää mustikkaa, juolukkaa ja mustaherukkaa. Variksenmarja on valokasvi ja se lisääntyy maavarsien avulla.



Kuvauspaikka: Isomäki
Kuvausaika: 27.8.2020
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Variksenmarja , https://www.arktisetaromit.fi/fi/marjat/luonnonmarjat/variksenmarja/

Kanerva (Calluna vulgaris)

Kanerva kasvaa n. 10-50 cm korkeaksi ja sen varsi on tiheähaarainen. Kanerva lisääntyy maarönsyjen avulla. Se kukkii heinä-elokuussa ja on monivuotinen varpu. Kanerva kasvaa kuivissa kangasmetsissä, rämeillä, tuntureilla ja kallioilla. Se on valokasvi ja sillä on puumainen varsi.



Kuvauspaikka: Isomäki
Kuvausaika: 27.8.2020
Lähteet: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kanerva

Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Mustikka kasvaa n. 10-40 cm korkeaksi ja sen lehdet varisevat ennen talvea. Mustikka on varjokasvi ja se kasvaa mm. tuoreissa- ja lehtomaisissa kangametsissä. Mustikka kukkii touko-kesäkuussa ja lisääntyy pölyttäjien avulla. Mustikka on yleinen syöntimarja ja siitä saa E-vitamiinia ja kuitua. Mustikka viihtyy kosteilla ja varjoisilla kasvupaikoilla.



Kuvauspaikka: Silokallio
Kuvausaika: 5.9.2020
Lähteet: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/mustikka , https://www.arktisetaromit.fi/fi/marjat/luonnonmarjat/mustikka/

Puolukka (Vaccinium vitis-idaea)

Puolukka on monivuotinen varpukasvi, joka kasvaa n. 5-30 cm pitkäksi. Puolukalla on vahapintaiset lehdet jotka talvehtivat. Puolukka kukkii kesä-heinäkuussa ja se on hyönteispölytteinen. Puolukan marjat ovat syötäviä ja niissä on vitamiineja ja kivennäisaineita. Puolukka on valokasvi ja se kasvaa tuoreissa- , kuivissa- ja lehtomaisissa kangasmetsissä, korvissa, rämeillä sekä kallioilla. Eniten sitä kasvaa kuivahkoissa ja valoisissa kangasmetsissä. 



Kuvauspaikka: Isomäki
Kuvausaika: 27.8.2020
Lähteet: https://www.arktisetaromit.fi/fi/marjat/luonnonmarjat/puolukka/ , http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/puolukka

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä