Teksti
Ennen harjoittelun alkamista yritin pohtia itselleni muutamia järkeviä tavoitteita, joihin olisin erityisesti halunnut harjoittelussa keskittyä. En halunnut kirjata itselleni ylös liian montaa tavoitetta, koska harjoittelu oli vasta toinen ja ajallisesti kuitenkin aika lyhyt, jolloin ei kannattanut lähteä tavoittelemaan kaikkea mahdollista vähän sieltä täältä. Parempi vaihtoehto itselleni oli valita tähän opiskeluvaiheeseen sopivat 2 päätavoitetta, joihin keskityin enemmän. Näin ollen tavoitteet oli myös helpompi pitää mielessä ja pyrkiä omalla tekemisellä kohti niitä, sekä pohtia harjoittelun jälkeen, tapahtuiko näissä asioissa kehitystä halutulla tavalla.
Oli kuitenkin yllättävän vaikeaa valita vain 2 päätavoitetta itselle. Ennen harjoittelua ja sen alkuvaiheissa tuntui siltä, että pitää keskittyä ja ottaa huomioon niin monta asiaa, että on vaikea poimia niistä tärkeimmät. Pohdin kuitenkin omaa opettajuuttani ennen OH2, jota ennen opetuskokemukseni olivat koostuneet ensimmäisestä opetusharjoittelusta sekä sijaisuuksista, joita olen syksyisin ja keväisin tehnyt jonkun verran, kun omia opintoja ei ole ollut. Kokemuksieni ja kurssin oppimistavoitteiden pohjalta nostin itselleni 2 päätavoiettta harjoitteluun, jotka tuntuivat minulle itselleni henkilökohtaisesti tärkeiltä.
Tavoitteeni harjoitteluun olivat:
1) Oppimiskokoniasuuksien suunnittelu
2) Opettajan ja oppilaiden välinen suhde
1) Valitsin oppimiskokonaisuuksien suunnittelun yhdeksi tavoitteeksi/ keskittymisen kohteeksi, koska tätä ennen opinnoissa en ole vielä jotutunut suunnittelemaan hirveästi yksittäisiä tunteja pidempiä oppimiskokonaisuuksia. Mielestäni oli mukavaa päästä itse suunnittelemaan vähän pidempi kokonaisuus, koska useamman tunnin kokonaisuuksiin pystyy halutessaan kehittelemään enemmän aikaa vieviä tehtäviä ja keskittyä toisiin asioihin enemmän kuin toisiin. Toisaalta oppimiskokonaisuuden suunnittelu tuo myös haasetta, koska on hahmotettava itse opettajana hyvin tarkasti, mitkä ovat tärkeimmät tiedot ja taidot, mitä oppilaiden tulisi osata, kun kokonaisuus on käsitelty.
2) Toiseksi tavoitteeksi valitsin opettajan ja oppilaan välisen suhteen. Minulle itselleni henkilökohtaisesti tämä on aina tärkein asia, kun ajattelen omaa opettajuuttani. Myös Saloviita ja Woolfolk nostivat esiin sen, kuinka tärkeää on oppimisen kannalta opettajan hyvän suhde oppilaisiin (Saloviita 2013, 43; Woolfolk 2014, 7).Tavoitteeni oli saada harjoittelun aikana tunne siitä, että minulla on jonkilainen yhteys luokan kanssa ja pystyä rakentamaan myönteistä ilmapiiriä itseni ja oppilaiden välille. Tiedostin kyllä, että tämä tavoite on vaikea saavuttaa niin kuin haluaisin. On hyvin eri asia opettaa luokkaa ja muodostaa yhteys oppilaisiin, jos olet heidän oikea opettajansa, joka on saanut aloittaa lukuvuoden ja muodostaa omat tapansa ja käytäntönsä luokkaan sekä tutstua oppilaisiin pikkuhiljaa, kuin tulla harjoitttelijana opettamaan muutama tunti luokkaan. Mutta tavoitteeni kuitenkin oli saada onnistumisen kokemuksia oppilaiden kanssa ja tuntea saavansa jonkinlainen yhteys luokkaan.
Tavoitteiden toteutuminen:
1) Harjoitteluun keskittymiselle jäi vähemmän aikaa, mitä olin toivonut. Tämän vuoksi minusta tuntuu, että oppimiskokonaisuuksien suunnittelu tavoite jäi matalammalle tasolle, kuin olisin halunnut. Ideaali ajatus ja toive, joka minulla oppimiskokonaisuuden suunnittelusta oli ennen harjoittelua ei toteutunut. Olisin halunnut keskittyä suunnittelemaan oppimiskokonaisuutta, joka olisi yhdistänyt enemmän eri tuntien ja kappaleiden aiheita. Tähän olisi ollut mukava keksiä joku koko jakson mittainen jatkuva projekti tai työ, mihin joka tunnilla olisi voitu palata. Nyt aikataulullisista syistä päädyin tekemään jokaiselle tunnille omaan aihepiirin liittyvän tuntiohjelman. Ei tämäkään vaihtoehto mielestäni ollut huono, koska suunnittelin jokaiselle tunnille erialaisia tehtäviä ja lähestymistapoja, mutta isomman kokonaisuuden hahmottamisen kannalta jokin jatkuva elementti olisi voinut olla mukava.
Oppimiskokonaisuutta suunniteltaessa opin kuitenkin suunnittelemaan ja miettimään, mitkä ovat järkeviä tavoitteita ja toimintatapoja jaksolle. Lisäksi yritin aiempaa enemmän myös keskittyä ja pitää mielessä arvioinnin merkitystä suunnittelussa ja tuntien toteutuksessa.
Yksittäisten tuntisuunnitelmien tekeminen onnistui omasta mielestäni hyvin. Aluksi 75 minuutin kestoiset oppitunnit meinasivat tuottaa päänvaivaa, koska olin tottunut tekemään suunnitelmia 45 minuutiksi. Tämän vuoksi joutui keskittymään suunnitelmia tehdesä enemmän siihen, kuinka paljon oppilaat jaksavat keskittyä tekemään erilaisia tehtävätyyppejä. Pyrin miettimään suunnitelmiin joustavuutta niin, että jäljellä olevan ajan mukaan pystyin jättäämään tai lyhentämään jotakin tehtävää tai olin katsonut valmiiksi lisätehtäviä. Tuntisuunnitelmat ovat tärketä apuvälineitä itseä varten, mutta minulle itselleni tärkeää on myös tilanteessa eläminen ja joustavuus.
2) Opettajan ja oppilaan välisen suhteen luomiseen olen tyytyväinen harjoittelun aikana. Minusta tuntui, että oppilaat arvostivat minua ja minä heitä. Oli mukava huomata, että noinkin lyhyessä ajassa syntyi luottamussuhde useiden oppilaiden kanssa, vaikka heillä onkin paljon vaihtuvia aikuisia ymprillään koko ajan. Koen omana vahvuutenani myönteisen, iloisen ja läsnäolevan ilmapiirin luomisen luokkaan. Erityisiä onnistumien kokemuksia harjoittelun aikana sain kahdenkeskisistä hetkistä oppilaiden kanssa. Löysin monien oppilaiden mielenkiinnonkohteita, joiden kautta pystyin osoittamaan kiinnostukseni heitä kohtaan ja tuntui, että oppilaat päästivät minut lähemmäksi heitä. Tämä alkoi näkymään harjoittelun loppua kohden siinä, että yhä useammat oppilaat uskalsivat pyytää minulta apua ja halusivat kertoa minulle asioita esimerkiksi vapaa-ajaltaan. Tätä tukee kirjallisuus, jonka mukaan oppilaat, jotka tuntevat yhteyttä opettajaan ovat enemmän motivoituneita koulunkäyntiä kohtaan (Woolfkolk 2007, 436).
Uudet kehittymistavoitteet jatkoa varten:
Harjoittelun aikana minulle nousi asioita, joihin haluaisin jatkossa kiinnittää enemmän huomioita ja harjoitella sekä perehtyä niihin paremmin. Seuraavassa harjoittelussa jaksosuunnitelmaa laatiessa haluan haastaa itseäni ja toteuttaa jakson aikana jonkun tunteja yhdistävän jatkuvan projektin/tehtävän. Tuntien toteutukseen liittyen tavoitteeni on myös hypätä omalle epämukavuusalueelleni ja hyödyntää tietotekniikkaa enemmän opetuksessani tarkoituksenmukaisesti. Tämä vaatii itseltäni paljon tutkimista, kokeilemista ja perehtymistä välineisiin ja sovelluksiin liittyen. Lisäksi seuraavassa harjoittelussa haluan keskittyä enemmän arviointiin. Haluan hyödyntää erilaisia arviointimenetelmiä monipuolisesti ja tarkoituksen mukaisesti. Tavoitteeni on suunnitella arviointia niin, että se kehittää ja hyödyttää omaa opetustani jaskon aikana pelkän oppilaiden arvioinnin lisäksi.
Oli kuitenkin yllättävän vaikeaa valita vain 2 päätavoitetta itselle. Ennen harjoittelua ja sen alkuvaiheissa tuntui siltä, että pitää keskittyä ja ottaa huomioon niin monta asiaa, että on vaikea poimia niistä tärkeimmät. Pohdin kuitenkin omaa opettajuuttani ennen OH2, jota ennen opetuskokemukseni olivat koostuneet ensimmäisestä opetusharjoittelusta sekä sijaisuuksista, joita olen syksyisin ja keväisin tehnyt jonkun verran, kun omia opintoja ei ole ollut. Kokemuksieni ja kurssin oppimistavoitteiden pohjalta nostin itselleni 2 päätavoiettta harjoitteluun, jotka tuntuivat minulle itselleni henkilökohtaisesti tärkeiltä.
Tavoitteeni harjoitteluun olivat:
1) Oppimiskokoniasuuksien suunnittelu
2) Opettajan ja oppilaiden välinen suhde
1) Valitsin oppimiskokonaisuuksien suunnittelun yhdeksi tavoitteeksi/ keskittymisen kohteeksi, koska tätä ennen opinnoissa en ole vielä jotutunut suunnittelemaan hirveästi yksittäisiä tunteja pidempiä oppimiskokonaisuuksia. Mielestäni oli mukavaa päästä itse suunnittelemaan vähän pidempi kokonaisuus, koska useamman tunnin kokonaisuuksiin pystyy halutessaan kehittelemään enemmän aikaa vieviä tehtäviä ja keskittyä toisiin asioihin enemmän kuin toisiin. Toisaalta oppimiskokonaisuuden suunnittelu tuo myös haasetta, koska on hahmotettava itse opettajana hyvin tarkasti, mitkä ovat tärkeimmät tiedot ja taidot, mitä oppilaiden tulisi osata, kun kokonaisuus on käsitelty.
2) Toiseksi tavoitteeksi valitsin opettajan ja oppilaan välisen suhteen. Minulle itselleni henkilökohtaisesti tämä on aina tärkein asia, kun ajattelen omaa opettajuuttani. Myös Saloviita ja Woolfolk nostivat esiin sen, kuinka tärkeää on oppimisen kannalta opettajan hyvän suhde oppilaisiin (Saloviita 2013, 43; Woolfolk 2014, 7).Tavoitteeni oli saada harjoittelun aikana tunne siitä, että minulla on jonkilainen yhteys luokan kanssa ja pystyä rakentamaan myönteistä ilmapiiriä itseni ja oppilaiden välille. Tiedostin kyllä, että tämä tavoite on vaikea saavuttaa niin kuin haluaisin. On hyvin eri asia opettaa luokkaa ja muodostaa yhteys oppilaisiin, jos olet heidän oikea opettajansa, joka on saanut aloittaa lukuvuoden ja muodostaa omat tapansa ja käytäntönsä luokkaan sekä tutstua oppilaisiin pikkuhiljaa, kuin tulla harjoitttelijana opettamaan muutama tunti luokkaan. Mutta tavoitteeni kuitenkin oli saada onnistumisen kokemuksia oppilaiden kanssa ja tuntea saavansa jonkinlainen yhteys luokkaan.
Tavoitteiden toteutuminen:
1) Harjoitteluun keskittymiselle jäi vähemmän aikaa, mitä olin toivonut. Tämän vuoksi minusta tuntuu, että oppimiskokonaisuuksien suunnittelu tavoite jäi matalammalle tasolle, kuin olisin halunnut. Ideaali ajatus ja toive, joka minulla oppimiskokonaisuuden suunnittelusta oli ennen harjoittelua ei toteutunut. Olisin halunnut keskittyä suunnittelemaan oppimiskokonaisuutta, joka olisi yhdistänyt enemmän eri tuntien ja kappaleiden aiheita. Tähän olisi ollut mukava keksiä joku koko jakson mittainen jatkuva projekti tai työ, mihin joka tunnilla olisi voitu palata. Nyt aikataulullisista syistä päädyin tekemään jokaiselle tunnille omaan aihepiirin liittyvän tuntiohjelman. Ei tämäkään vaihtoehto mielestäni ollut huono, koska suunnittelin jokaiselle tunnille erialaisia tehtäviä ja lähestymistapoja, mutta isomman kokonaisuuden hahmottamisen kannalta jokin jatkuva elementti olisi voinut olla mukava.
Oppimiskokonaisuutta suunniteltaessa opin kuitenkin suunnittelemaan ja miettimään, mitkä ovat järkeviä tavoitteita ja toimintatapoja jaksolle. Lisäksi yritin aiempaa enemmän myös keskittyä ja pitää mielessä arvioinnin merkitystä suunnittelussa ja tuntien toteutuksessa.
Yksittäisten tuntisuunnitelmien tekeminen onnistui omasta mielestäni hyvin. Aluksi 75 minuutin kestoiset oppitunnit meinasivat tuottaa päänvaivaa, koska olin tottunut tekemään suunnitelmia 45 minuutiksi. Tämän vuoksi joutui keskittymään suunnitelmia tehdesä enemmän siihen, kuinka paljon oppilaat jaksavat keskittyä tekemään erilaisia tehtävätyyppejä. Pyrin miettimään suunnitelmiin joustavuutta niin, että jäljellä olevan ajan mukaan pystyin jättäämään tai lyhentämään jotakin tehtävää tai olin katsonut valmiiksi lisätehtäviä. Tuntisuunnitelmat ovat tärketä apuvälineitä itseä varten, mutta minulle itselleni tärkeää on myös tilanteessa eläminen ja joustavuus.
2) Opettajan ja oppilaan välisen suhteen luomiseen olen tyytyväinen harjoittelun aikana. Minusta tuntui, että oppilaat arvostivat minua ja minä heitä. Oli mukava huomata, että noinkin lyhyessä ajassa syntyi luottamussuhde useiden oppilaiden kanssa, vaikka heillä onkin paljon vaihtuvia aikuisia ymprillään koko ajan. Koen omana vahvuutenani myönteisen, iloisen ja läsnäolevan ilmapiirin luomisen luokkaan. Erityisiä onnistumien kokemuksia harjoittelun aikana sain kahdenkeskisistä hetkistä oppilaiden kanssa. Löysin monien oppilaiden mielenkiinnonkohteita, joiden kautta pystyin osoittamaan kiinnostukseni heitä kohtaan ja tuntui, että oppilaat päästivät minut lähemmäksi heitä. Tämä alkoi näkymään harjoittelun loppua kohden siinä, että yhä useammat oppilaat uskalsivat pyytää minulta apua ja halusivat kertoa minulle asioita esimerkiksi vapaa-ajaltaan. Tätä tukee kirjallisuus, jonka mukaan oppilaat, jotka tuntevat yhteyttä opettajaan ovat enemmän motivoituneita koulunkäyntiä kohtaan (Woolfkolk 2007, 436).
Uudet kehittymistavoitteet jatkoa varten:
Harjoittelun aikana minulle nousi asioita, joihin haluaisin jatkossa kiinnittää enemmän huomioita ja harjoitella sekä perehtyä niihin paremmin. Seuraavassa harjoittelussa jaksosuunnitelmaa laatiessa haluan haastaa itseäni ja toteuttaa jakson aikana jonkun tunteja yhdistävän jatkuvan projektin/tehtävän. Tuntien toteutukseen liittyen tavoitteeni on myös hypätä omalle epämukavuusalueelleni ja hyödyntää tietotekniikkaa enemmän opetuksessani tarkoituksenmukaisesti. Tämä vaatii itseltäni paljon tutkimista, kokeilemista ja perehtymistä välineisiin ja sovelluksiin liittyen. Lisäksi seuraavassa harjoittelussa haluan keskittyä enemmän arviointiin. Haluan hyödyntää erilaisia arviointimenetelmiä monipuolisesti ja tarkoituksen mukaisesti. Tavoitteeni on suunnitella arviointia niin, että se kehittää ja hyödyttää omaa opetustani jaskon aikana pelkän oppilaiden arvioinnin lisäksi.