YH01
2020S Tehtävä 1 "Eduskunnan ja hallituksen välinen vallanjako Suomessa".
Eduskunnan ja hallituksen välinen vallanjako Suomessa
Tarkastele eduskunnan ja hallituksen (valtioneuvosto) välistä vallanjakoa Suomessa.
1. Miten ja mistä aloitat?
2. Miten "tarkastelet"?
3. Miten päättäisit?
2019K/7 Tuloerot ja työttömien oikeudet (30p)
Tuloerot ja työttömien oikeudet (30p)
Vuosina 2011–2015 tehdyssä tutkimuksessa 16–25-vuotiailta suomalaisilta kysyttiin heidän käsityksiään tuloeroista ja työttömien oikeuksista. Taulukot (aineistot 7.A ja 7.B) kertovat vastaajien suhtautumisen kahteen väittämään. Vastaajat on eroteltu taulukoissa sen mukaan, minkä he ilmoittivat suosikkipuolueekseen.
7.1 Vertaile taulukkojen (aineistot 7.A ja 7.B) pohjalta, millaisia eroja eri puolueita kannattavilla nuorilla aikuisilla on suhtautumisessaan esitettyihin väittämiin. (14 p.)
7.2 Pohdi, millaiset tekijät selittävät eroja eri puolueita kannattavien nuorten aikuisten suhtautumisessa taulukoissa (aineistot 7.A ja 7.B) esitettyihin väittämiin. (16 p.)
2021S/1: Hallituksen muodostaminen?
Hallituksen muodostamistavat 20 p.
Suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä kaikki hallituskoalitiot ovat periaatteessa mahdollisia. Joissakin monipuoluejärjestelmän maissa hallitusvallan jakavat vaaleissa enemmistön saaneeseen yhteisrintamaan (vasemmistoblokki tai oikeistoblokki) kuuluvat puolueet.
Erittele, mitä hyviä ja huonoja puolia suomalaiseen hallituksen muodostamisen tapaan ja toisaalta yhteisrintamaan (blokkipolitiikkaan) perustuvaan hallituksen muodostamisen tapaan liittyy.
Lisäksi opettele, miten hallitus muodostetaan.
Liitteenä tehtävämoniste!
Hallituksen muodostaminen.doc
K2022 tehtävä 1. Kunnallinen päätöksenteko ja kuntien tehtävät Suomessa 20 p
Kunnallinen päätöksenteko ja kuntien tehtävät Suomessa 20 p.
Kunnilla sanotaan olevan Suomessa paljon itsenäistä valtaa.
1.1 Esittele kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien rooleja kunnan
päätöksentekojärjestelmässä. 8 p.
1.2 Erittele, mitä tehtäviä kunnalla on, ja arvioi, kuinka tärkeitä kunnan tuottamat palvelut ovat kunnan
asukkaan näkökulmasta. 12 p.
S2022/4. Kuntaliiton väestöennuste vuonna 2019
4. Kuntaliiton väestöennuste vuonna 2019
Kuntaliitto julkaisi 30.9.2019 ennusteen Suomen väestökehityksestä alueittain. Kuviossa 4.A ennustetaan väkiluvun muutos prosentteina kunnittain vuosina 2019–2040. Erittele kuviossa 4.A ennustetun kehityksen piirteitä. Pohdi sitten, mitä syitä ennustettuun kehitykseen on ja mitä seurauksia ennusteen mukaisella kehityksellä olisi.
1. Erittele kuviossa 4.A ennustetun kehityksen piirteitä.
2. Pohdi sitten, mitä syitä ennustettuun kehitykseen on.
3. Mitä seurauksia ennusteen mukaisella kehityksellä olisi?
Lähde: Kuntaliitto. Väestöennuste 2019–2040: Väestökato on voimakkainta pienissä kunnissa.
https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2019/vaestoennuste-2019-2040-vaestokato-voimakkainta-pienissa-kunnissa. Julkaistu: 30.9.2019. Viitattu: 23.8.2021.
Demokratian muodot (2020K/7)
7. Demokratian muodot. 30 p.
7.1.Tarkastele, minkälaista demokratiakäsitystä Victor Orbán videokatkelman 7. A perusteella
edustaa ja miten hän sitä videokatkelmassa perustelee. 12 p.
7.2.Vertaile Victor Orbánin demokratiakäsitystä liberaaliin demokratiakäsitykseen ja pohdi, mitä
riskejä Orbánin demokratiamalliin liittyy. 18 p.
7. A Videokatkelma: Viktor Orbánin esiintymisiä:
https://www.youtube.com/watch?v=0LdG7CSv8No
Vastaa lyhyesti (esim. luettelo) kumpaankin kohtaan.
K2021/7 Asuntopolitiikka
7. Asuntopolitiikka 30 p.
Kuviossa 7.A on tietoja asuntojen hintakehityksestä ja kuviossa 7.B omistusasunnossa asuvien asuntokuntien määrästä Suomessa 2000-luvun ensimmäisellä ja toisella vuosikymmenellä.
Lähde: @JuhanaBrotherus (Juhana Brotherus). Twitter-mikroblogipalvelu. Tviitti. Julkaistu: 1.3.2019. Viitattu: 3.2.2020. JuhanaBrotherus toimii pääekonomistina Suomen Hypoteekkiyhdistyksessä.
7.B Kuvio: Omistusasunnossa asuvat asuntokunnat vanhimman henkilön iän mukaan vuosina 2008 ja 2018 (osuus prosentteina saman ikäryhmän asuntokunnista)
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT). Tilastokeskus. Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6745. Yleiskatsaus 2018. http://www.stat.fi/til/asas/2018/01/asas_2018_01_2019-10-10_tie_002_fi.html. Viitattu: 3.2.2020.
7.1 Analysoi kuvioiden 7.A ja 7.B havainnollistaman kehityksen päälinjoja ja pohdi kehityksen syitä. 8 p.
7.2 Mitä seurauksia kuvioiden 7.A ja 7.B esittämällä kehityskululla on yhteiskunnalle ja yksilölle? 14 p.
7.3 Esitä arviosi asuntojen hintakehityksestä ja omistusasunnossa asuvien määrän kehityksestä 2020-luvulla. Perustele vastauksesi. 8 p.
Liitteet:
22.08.2023: S2022 tehtävä 7. Kuntavaalit 2021 30 p
Kuntavaalit 2021
7.1 Vuoden 2021 kuntavaaleissa koko maan äänestysprosentin keskiarvo jäi alhaisimmaksi sitten vuoden 1945. 16 p.
1. Kuvaa, miten alueellinen äänestysaktiivisuus vaihteli pääpiirteissään vuoden 2021 kuntavaaleissa.
2. Pohdi, mitkä seikat yleensä vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen kuntavaaleissa. Hyödynnä vastauksessasi kuviota 7.A.
1. Vertaile esittämistapojen antamaa kuvaa kuntavaalien 2021 tuloksesta. Hyödynnä vastauksessasi kuviota 7.B.
Vastaus 7.2
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
22.08.2023: 2020S/7 Puolueiden vaalimenestys eri alueilla ja eri väestöryhmissä (30p)
Puolueiden vaalimenestys eri alueilla ja eri väestöryhmissä
Keväällä 2019 Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. Taulukko 7. A kertoo vaaleissa suurimman kannatuksen saaneiden viiden puolueen ääniosuudet täysinä prosentteina (%) erityyppisillä äänestysalueilla ja koko maassa. Alueet on eroteltu väestön tulotason ja eläkeikäisen väestön osuuden mukaan sekä sen mukaan, onko alueella kaupunkimaista, taajama- vai haja-asutusta.
7.1. Vertaile taulukon 7. A pohjalta puolueita keskenään sen suhteen, miten ne menestyivät erityyppisillä äänestysalueilla, ja pohdi syitä niiden vaalimenestyksen alueellisiin eroihin ja yhtäläisyyksiin. 20 p.
7.2. Väitetään, että äänestäjien poliittiset kannat liittyvät nykyisin paljolti arvo- ja identiteettikysymyksiin, kun ne aikaisemmin liittyivät etenkin taloudellisiin kysymyksiin. Arvioi väitteen osuvuutta taulukon 7. A pohjalta. 10 p.
K2017/1: Presidentin valinta
Tasavallan presidentin valinta (20 p.)
Miten perustuslain mukaan Suomen tasavallan presidentti valitaan?Tee kronologinen luettelo.
- Mitä kaikkea pitää tapahtua, että presidentti tulee lopulta valituksi, alusta loppuun.
2021S/7: Eri väestöryhmien äänestysaktiivisuuden eroja (30p)
7. Eri väestöryhmien äänestysaktiivisuuden eroja 30 p.
Kuviot 7.A ja 7.B liittyvät kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen Suomen eduskuntavaaleissa.
7.1 Tarkastele vuoden 2015 eduskuntavaalien äänestysaktiivisuutta kuvioiden 7.A ja 7.B pohjalta ja pohdi, mitkä syyt selittävät väestöryhmien välisiä eroja äänestysaktiivisuudessa. Pohdi myös, miksi näitä eroja voidaan pitää ongelmana. 18 p.
7.A Kuvio: Äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa tulotason mukaan (%)
Eri tulokymmenyksiä edustavien äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa prosentteina (%). Tulokymmenys 1 on suurituloisin ja tulokymmenys 10 pienituloisin äänioikeutettujenkymmenesosa.
Lähde: Anu Kantola, Hanna Wass, Hannu Lahtinen, Johanna Peltoniemi, Tuomas Heikkilä. Vaalinavigaattori. Kansalaisuuden kuilutja kuplat -tutkimushanke (BIBU). https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedonkayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/19_03_vaalinavigaattori_mista_loytyy_kayttamattomia_aania.pdf. Julkaistu: 2019. Viitattu: 14.10.2020
7.B Kuvio: Äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa sukupuolen ja iän mukaan (%)
Mies- ja naispuolisten 18–90-vuotiaiden äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus vuoden 2015eduskuntavaaleissa prosentteina (%) kunkin ikäluokan äänioikeutetuista miehistä ja naisista.
Lähde: Anu Kantola, Hanna Wass, Hannu Lahtinen, Johanna Peltoniemi, Tuomas Heikkilä. Vaalinavigaattori. Kansalaisuuden kuilut
ja kuplat -tutkimushanke (BIBU). https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedonkayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/19_03_vaalinavigaattori_mista_loytyy_kayttamattomia_aania.pdf. Julkaistu: 2019. Viitattu: 14.10.2020.
7.2 Laadi perusteltu ehdotus toimenpideohjelmaksi, jolla äänestysaktiivisuus Suomessa lisääntyisi nykyisestä. 12 p.
2022K/7: Keskiluokka (30p)
Keskiluokka (30p)
Kuviossa 7.A on esitetty, kuinka eri tuloluokkiin tilastoitujen henkilöiden määrä tuhansina muuttui Suomessa vuosina 1995–2016. Kuviossa on eroteltu työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat.
7.A Kuvio: Keskiluokan koon muutos vuosina 1995–2016
Lähde: Ilkka Haavisto. Vankistuva keskiluokka. EVA analyysi 63. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2018/05/eva_analyysi_no_63.pdf. Julkaistu: 29.5.2018. Viitattu: 1.2.2021. Muokkaus: YTL
7.1 Analysoi kuvion 7.A pohjalta:
a) miten eri tuloluokkien koko muuttui vuosina 1995–2016
b) mitä syitä muutosten taustalla on ollut.
Kuviossa 7.B on esitetty, kuinka suuri prosenttiosuus 15 vuotta täyttäneistä miehistä ja naisista Suomessa katsoi kuuluvansa mihinkin yhteiskuntaluokkaan vuosina 2002 ja 2017. Taulukossa luokat on eroteltu seuraavasti: alaluokka, työväenluokka, alempi keskiluokka, keskiluokka, ylempi keskiluokka, yläluokka, ei mikään näistä.
7.B Kuvio: Yhteiskuntaluokkaan tai -ryhmään samastuminen
Lähde: Tilastokeskus. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/356908d5-df8a-46b1-926f-325ca83ef9f2. Julkaistu: 30.8.2018. Viitattu: 1.2.2021. Muokkaus: YTL.
7.2 Pohdi, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, mihin yhteiskuntaluokkaan ihminen katsoo kuuluvansa, ja erittele kuvion 7.B perusteella, miten suomalaisten samastuminen eri yhteiskuntaluokkiin muuttui vuosina 2002–2017. 10 p.
7.3 Arvioi, mitä myönteistä ja kielteistä kuvioiden 7.A ja 7.B esittämässä kehityksessä voi olla yhteiskunnalliselta kannalta. 10 p
Vaaliharjoituksia
S2018/1(vaalit):
- a) Selosta, miten suhteelliset vaalit ja enemmistövaalit eroavat vaalijärjestelminä toisistaan.
- b) Erittele, mitä etuja ja heikkouksia niillä on toisiinsa verrattuna.
2018S/9: Eduskuntapuolueiden ääniosuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vaalipiireittäin (aineistona taulukko)
9. Eduskuntapuolueiden ääniosuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vaalipiireittäin (30 p.)Taulukossa (aineisto 9.A) on suurimpien eduskuntapuolueiden ääniosuus prosentteina eräissä vaalipiireissä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
9.1 Miten Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton kannatus vaihteli vaalipiireittäin (aineisto 9.A)? (4 p.)
9.2 Vertaile eri vaalipiirien vaalitulosten olennaisia piirteitä (aineisto 9.A). (8 p.)
9.3 Pohdi syitä puolueiden vaalimenestyksen alueellisiin eroihin vuoden 2015 vaaleissa. (10 p.)
9.4 Esitä perusteltu arvio väitteestä, että Suomi on jakautunut puoluepoliittisesti kahtia. (8 p.)
Tehtävä liitteenä.
Liitteet:
Populismi ja politiikka
S2020/9. Populismi ja politiikka 30 p.
Tekstikatkelmassa 9. A tarkastellaan populismia poliittista elämää muovaavana ilmiönä.
9.1. Erittele, miten tekstikatkelmassa 9. A luonnehditut populismin piirteet ovat ilmenneet viime vuosina Suomessa ja kansainvälisessä politiikassa. 14 p.
9.2. Mitkä seikat puhuvat tekstikatkelmassa 9. A hahmoteltuja tulevaisuuden kehityssuuntia vastaan ja mitkä niiden puolesta? Pohdi asiaa suomalaisten ja ulkomaisten esimerkkien avulla. 16 p
Teksti ja tehtävät löytyvät liitteenä.
Palauta kansioon pelkkä vastaus (ei tekstikatkelmaa). Mieluiten pdf:nä.
Liitteet:
S2019/7: Sote-uudistus (aineistona kolme tekstikatkelmaa)
S2019/7: Sote-uudistus (aineistona kolme tekstikatkelmaa, liitteenä)
Suomessa on jo vuosien ajan pyritty uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuolto-järjestelmää (sote-uudistus). Uutistekstit (aineistot 7.A–7.C) koskevat sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta. Niiden lähteinä ovat keskustapuoluetta lähellä oleva sanomalehti Suomenmaa (aineisto 7.A), vasemmistoa lähellä oleva sanomalehti Kansan Uutiset (aineisto 7.B) ja itsensä riippumattomaksi luokitteleva verkkolehti Uusi Suomi(aineisto 7.C).
7.1 Vertaile tekstikatkelmien (aineistot 7.A–7.C) antamaa kuvaa sote-uudistuksen valmistelusta ja pohdi, mitkä tekijät selittävät tekstikatkelmien eroja. (16 p.)
7.2 Erittele syitä, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista on pidetty välttämättömänä. (14 p.)
Liitteet:
Ikärakene ja kuntatalous
K2017/9: Kunnan väestön ikärakenne ja kuntatalous
Tehtävänanto:
Avaa liiteenä oleva word-asiakirja ja vastaa siihen suoraan. Palauta sitten palautuskasioon.
c) Vertaile taulukon (aineisto 9.1) kuntien väestön ikärakennetta ja erittele ikärakenteen etuja ja haittoja kussakin kunnassa. (8 p.)
d) Esitä taulukon (aineisto 9.1) pohjalta perusteltu kehityssuunnitelma kyseisten kuntien päättäjille. Millaisia toimenpiteitä suosittelet? (16 p.)
Liitteet:
Demokratia
Harjoitus K2018/9: Välitön ja välillinen demokratia
9.1. Mitä demokratialla tarkoitetaan? (6 p.)
9.2. Tarkastele välittömän ja välillisen demokratian eroja. (12 p.)
9.3. Miten Walter Lippmannin tekstikatkelmassa (aineisto 9.A) mainitsemia ongelmia on pyritty ratkomaan nykyisissä välittömään ja välilliseen demokratiaan perustuvissa poliittisissa järjestelmissä?
(12 p.)
9.A Tekstikatkelma: Walter Lippmann, The Phantom Public
Tehtävänanto
1. Pohdi tehtävää 9.1, lyhyt selkeä määritelmä, max. muutama virke.
2. Käytä apuna liitteenä olevaa taulukkoa välillisen ja välittömän demokratian eroista (tehtävä 9.2). Miten käytännössä toimivat, mitä hyvää ja huonoa niissä on?
3. Pohdi mitä on tehty/ehdotettu ongelmien ratkaisemiseksi kummassakin tapauksessa.
Liitteet:
Väkiluvun kehitys
YO-tehtävä S2016/1:
Eräiden Suomen paikkakuntien väkiluku on viime vuosina pienentynyt, toisten taas on kasvanut
ripeästi. Mitkä syyt selittävät tätä kehitystä, ja mitä vaikutuksia sillä on kasvukeskuksiin ja
väkimäärältään pieneneviin alueisiin?
Tehtävänanto:
Jäsentele wordilla tehtävä seuraavasti:
1. Mieti syitä, jotka selittävät joiden Suomen paikkakuntien väkiluvun pienentymistä (ja toisten kasvamista).
2. Mikä vaikutus sillä on kasvukeskuksiin?
3. Mikä vaikutus sillä on muuttotappioalueisiin?
YH5.1 palautus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.