Tiistai 31.3.

Persialaissodat 

• Persialaissodat olivat sotia, jotka käytiin Kreikan kaupunkivaltioiden ja Persian valtakunnan välillä vuosina 499 eaa. – 448 eaa.
• Persian kuninkaana oli Dareios I. (Aleksanteri Suuri soti puolestaan Persian kuningas Dareios III:sta vastaan 300-luvulla eaa.)
• Kreikkalaisista poliksista Ateenalla ja Spartalla oli suuri merkitys sodassa. Ne olivat kamppailleet vaikutusvallasta keskenään, mutta Persian uhka yhdisti ne hetkeksi yhteistä vihollista vastaan. Muita kreikkalaisia poliksia Ateenan ja Spartan valta Kreikan mantereella ärsytti. Siksi osa poliksista ei osallistunut sotaan persialaisia vastaan.
• Persialaisten apuna oli jopa entisiä maanpakoon joutuneita kreikkalaisia.

Marathonin taistelu

• Tarinan mukaan viestinviejä Feidippides juoksi Marathonista Ateenaan ja kuoli huudettuaan perillä: Voitto!
• Tarinan todellisuudesta ei ole varmuutta, sillä lähteet tapahtumasta ovat puutteellisia.
• Tarina Marathonista Ateenaan juosseesta sotilaasta, joka kuoli juoksun jälkeen, syntyi ilmeisesti vasta noin 500 vuotta myöhemmin. Tarina on vaikuttanut maratonjuoksun pituuteen.
• Maraton tuli olympialajiksi Lontoon olympialaisissa vuonna 1906, ja matkan pituus on 42 195 metriä.
• Marathonin taistelu -nimitys tulee Marathon kentästä, jonka lähelle persialaiset toivat laivastonsa sekä 15 000–20 000 persialaista sotilasta.
• Taistelun aluksi ateenalaiset hyökkäsivät yllättäen sotapäällikkönsä Miltiadeen johdolla. Yllätyshyökkäys onnistui eivätkä persialaiset voineet käyttää pelättyä ratsu- ja jousiväkeä vaan joutuivat lähitaisteluun, jossa kreikkalaiset hopliitit olivat taitavia.
• Kreikkalaisten voitto oli tärkeä, sillä ensimmäistä kertaa he kykenivät kukistamaan voittamattomina pidetyt persialaiset.