YH1

YO-tehtäviä YH1 teemasta (kerätty 2025)

Vallan kolmijako (20 p.)

Miksi vallan kolmijakoa on pidetty tärkeänä periaatteena monissa valtioissa, ja miten tätä periaatetta sovelletaan Suomessa?

Perusoikeudet 20 p. S2024

Mitä ovat perusoikeudet, ja miksi ne on Suomessa kirjattu perustuslakiin?





VALLAN KOLMIJAKO
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että vallan kolmijaossa lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta erotetaan toistaan. Erottamisen etu on se, että valta ei kasaudu julkisessa elämässä yhdelle taholle vaan eri toimijat rajoittavat toistensa vallankäyttöä. Suomessa vallan kolmijaon periaatetta sovelletaan niin, että tuomioistuimet ovat riippumattomia, eduskunta säätää lait ja valtioneuvosto panee lait toimeen. Tasavallan presidentti luetaan toimeenpanovallan käyttäjiin erityisesti ulkopolitiikassa.

Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee vallan kolmijako-opin merkitystä historian tai muiden valtioiden kuin Suomen näkökulmasta. Kolmijaolla vastustettiin valistusaikana yksinvaltaisten hallitsijoiden mielivaltaa. Kiitettävässä vastauksessa eritellään, miten tiukkarajaisena vallan kolmijako toteutuu Suomessa, ja pohditaan, voiko jakoa ylipäänsä toteuttaa täysin sellaisenaan. Kokelas voi eritellä presidentin valtaoikeuksia vallan kolmijakoopin näkökulmasta ja ymmärtää, että Suomessa ministerit ovat yleensä myös kansanedustajia, joten he käyttävät sekä lainsäädäntö- että toimeenpanovaltaa. Parlamentarismissa hallitus nauttii eduskunnan luottamusta, joten eduskunta voi epäluottamuksensa ilmaisemalla pakottaa hallituksen tai yksittäisen ministerin eroamaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi uusien lakien perustuslainmukaisuuden, mikä joissain maissa kuuluu tuomioistuimille. Valiokunta on pyrkinyt konsensuspäätöksiin, mutta viime aikoina on keskusteltu siitä, onko poliittisten mielipide-erojen vaikutus sen toimintaan kasvanut. Kokelas voi vertailla kolmijaon toteutumista erilaisissa järjestelmissä tai tarkastella maita, joissa kolmijaon toteutumisen on nähty olevan uhattuna (esimerkiksi Unkari, Yhdysvallat).


VALLAN KOLMIJAKO

Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa tietävänsä, mitä perusoikeudet ovat, ja hän mainitsee niistä esimerkkejä. Lisäksi kokelas osoittaa ymmärtävänsä, miksi perusoikeudet on kirjattu perustuslakiin.

Perusoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille yhdenvertaisesti kuuluvia oikeuksia. Perusoikeudet suojaavat ihmisiä mielivallalta. Ne on kirjattu perustuslakiin, jotta niiden muuttaminen olisi vaikeaa. Perusoikeudet ovat sisällöltään hyvin lähellä ihmisoikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Esimerkkejä perusoikeuksista ovat yhdenvertaisuus muun muassa sukupuolesta, iästä, alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta, sananvapaus ja oikeusturva.

Kiitettävässä vastauksessa kokelaan perusoikeuksia koskevat esimerkit ovat perusteltuja. Hän pohtii tarkemmin syitä siihen, miksi perusoikeudet on kirjattu perustuslakiin ja miksi tavallisia lakeja säädettäessä ei voida säätää perusoikeuksien vastaisia säädöksiä. Keskeistä on ymmärtää, että perustuslain muuttaminen on vaikeaa ja vaatii pääsääntöisesti kahden peräkkäisen eduskunnan hyväksynnän. Tällä pyritään turvaamaan se, ettei perusoikeuksia ja muita perustuslakiin kirjattuja asioita muuteta kevyin perustein tai harkitsemattomien poliittisten vaatimusten vuoksi.

YO-tehtävien vastauksia

YO-harjoitus 4.
https://yle.fi/aihe/abitreenit/harjoittele

Hyvässä vastauksessa todetaan, että pienituloisuus on vaihdellut taloudellisten suhdanteiden mukaan.

Pienimmillään se oli 1990-luvun puolivälissä laman aikana, jolloin mediaanitulot laskivat suuren työttömyyden ja lomautusten takia, minkä vuoksi suhteellisen pienituloisuuden raja oli matalampi.
Pienituloisten määrä kasvoi melko tasaisesti 2010-luvun alkuun asti, osittain seurauksena mediaanitulon ja pienituloisuusrajan noususta, mutta väheni taas finanssikriisin jälkimainingeissa.

Pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrän muutos kyseisellä aikavälillä noudattaa vastaavaa kehitystä aikuisväestössä.

Pienituloisten kotitalouksien lasten määrä on vuoden 2000 jälkeen pysytellyt yli 100 000:ssa.

Vastauksessa on pohdittu joitakin ongelmia, joita pienituloisuus voi aiheuttaa lapselle.
-Ne liittyvät esimerkiksi perheiden hyvinvointiin ja kodin ilmapiiriin,
-lasten harrastusmahdollisuuksiin,
-sosiaalisiin suhteisiin
-koulunkäyntimahdollisuuksiin.


Kiitettävästä vastauksesta käy selkeästi ilmi, että vastaaja ymmärtää pienituloisuusrajan suhteellisuuden ja pohtii monipuolisesti sosiaalisia ja taloudellisia vaikeuksia, joita pienituloisuus voi aiheuttaa lapselle laajemmin.



YO-harjoitus 2.

Hyvässä vastauksessa tarkastellaan vallan kolmijako-opin perusajatusta vallan keskittämisen estämisestä. Vastauksessa käsitellään myös sitä, miten tämä on Suomessa tehty: jakamalla valta eduskunnalle (lainsäädäntövalta), valtioneuvostolle ja sen alaiselle hallinnolle (toimeenpanovalta) sekä riippumattomille tuomioistuimille (tuomiovalta).

Kiitettävässä vastauksessa aihetta käsitellään syvemmin tarkastelemalla esimerkiksi joitakin seuraavista asioista: ihmis- ja perusoikeuksien merkitystä kansalaisten itsemääräämisoikeuksien takaajina, parlamentarismia vallankäytön rajaamisen näkökulmasta, oikeusvaltioperiaatetta julkisen vallankäytön valvonnan mahdollistajana, perustuslain muuttamisen hankaluutta verrattuna tavallisten lakien säätämiseen, sananvapauden ja median riippumattomuuden merkitystä, perustuslakivaliokunnan roolia sekä poliittisesti aktiivisen kansalaisyhteiskunnan merkitystä.

YO-harjoitus 3.

Hyvässä vastauksessa kokelas tarkastelee joitakin kummankin hallituksen muodostamisen tavan hyviä ja huonoja puolia. Esimerkiksi blokkien hyvänä puolena on se, että äänestäjät tietävät suurin piirtein millaiselle hallitukselle ja hallituspolitiikalle he antavat tukensa. Suomalainen hallituksen muodostamisen tapa monipuoluehallituksineen pystyy ottamaan huomioon laajemmin äänestäjien tahtoa, mutta äänestäjät eivät kuitenkaan tiedä samalla varmuudella, millaiselle hallituspolitiikalle he ovat tukensa antaneet. Blokkihallituksen muodostaminen voi olla yksinkertaisempaa kuin monipuoluehallituksen kokoaminen. Blokkien vaalikampanjan aikana antamien sitoumusten noudattaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, ja äänestäjät saattavat tuntea itsensä petetyiksi, etenkin jos kannatus jakaantuu tasaisemmin puolueiden kesken ja hallitus joutuu tukeutumaan blokkiin kuulumattoman puolueen tukeen (vähemmistöhallitus).

Kiitettävässä vastauksessa tarkastelua laajennetaan. Kokelas voi esimerkiksi pohtia, miten hallituksen muodostamisen tavat vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen. On myös mahdollista käsitellä blokkihallituksen muodostamisen mahdollisuuksia perinteisten poliittisten jakolinjojen hämärtyessä ja poliittisen kentän pirstaloituessa.