Palautus + vertaisarviointi.
a)
Julkisyhteisö. Sosiaaliturvarahastoista suurin osa on eläkeyhtiöillä.
Julkisyhteisöjen rahoitusasema ylijäämäinen vuosina 1975–1990. Niiden velka kuitenkin kasvaa alle 5 prosentista aina 15 prosenttiin.
Vuosina 1990–1994 julkisyhteisöjen velka kasvaa nopeasti noin 15 prosenttia kohden 60:tä prosenttia. Samalla ajanjaksolla julkisyhteisöjen rahoitusasema on alijäämäinen. Suuri alijäämä on vuosina 1992–1995, jolloin alijäämä ylittää 5 prosentin osuuden bruttokansantuotteesta.
Julkisyhteisöjen rahoitusasema palautuu positiiviseksi vuosien 1998 ja 2008 välisenä aikana. Samaan aikaan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee nopeasti yli 55 prosentin tasosta 35 prosenttiin.
Vuodesta 2009 alkaen julkisyhteisöjen rahoitusasema painuu alijäämäiseksi ja velka suhteessa bruttokansantuotteseen kääntyy taas nousuun ja ylittää 55 prosenttia vuonna 2013.
Vuosina 2015–2019 julkisyhteisöjen rahoitusasema jatkuu alijäämäisenä, mutta velan suhde kansantalouteen alenee. Vuonna 2020 alijäämä ja velat kasvavat nopeasti.
b)
Vuoteen 1990 asti julkisyhteisöjen rahoitusasema pysyy ylijäämäisenä, sillä eläkeyhtiöt keräävät paljon enemmän eläkemaksuja kuin mitä ne maksavat eläkkeitä ulos. Velka kasvaa hitaasti kuntien ja valtion velkaantuessa.
Vuosien 1990–1995 laman aikana valtion ja kuntien budjetit kääntyvät voimakkaan alijäämäiseksi, sillä laman myötä verotulot laskevat ja tulonsiirrot kasvavat. Edes ylijäämäiset eläkeyhtiöt eivät riitä vetämään julkisyhteisöjen rahoitusasemaa positiiviseksi. Valtion ja kuntien velka kasvaa nopeaa tahtia ja vetää velkakäyrän nousuun. Samaan aikaan bkt-laskee laman myötä, jolloin velan suhde bruttokansantuotteeseen entisestään kasvaa.
Nousukauden kasvattamat verotulot, tulonsiirtoihin käytettävien menojen lasku sekä julkisten menojen leikkaukset vähitellen tasapainottavat valtion ja kuntien budjetit, jonka vuoksi eläkeyhtiöiden ylijäämä riittää kääntämään julkisyhteisöjen rahoitusaseman ylijäämäiseksi. Valtion ja kuntien velka euroissa ei juuri laske, mutta bruttokansantuotteen nopea kasvu painaa velkakäyrän alaspäin.
Vuonna 2008 lama puhkeaa, ja valtion ja kuntien budjetit kääntyvät taas alijäämäiseksi. Samaan aikaan eläkeyhtiöiden ylijäämä alkaa huveta, kun suuret ikäluokat siirtyvät maksajista saajien puolelle. Siksi julkisyhteisöjen rahoitusasema kääntyy negatiiviseksi. Kunnat ja valtio ottavat lisää velkaa ja tämä yhdessä bkt:n laskun myötä saa taas velkakäyrän nopeaan nousuun.
Kansantalouden kasvu alentaa velan suhdetta bruttokansantuotteeseen vuosina 2015–2019, vaikka julkisyhteisöjen rahoitusasema jatkuu alijäämäisenä. Vuonna 2020 koronatuet ja epidemian aiheuttama sulkutila kasvattavat alijäämää ja velkoja.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
