Yleisin suo lapissa on aapasuo, joka on korpialueiden reunustamia laakea märkä avosuo. Pohjoisemmassa esiintyy palsasoita, joiden ominaisuus on ikiroutaisuus. Ikiroudat ovat suuria jäätyneitä turvekumpuja. Lapin suurin suo on Teuravuoma, jonka pinta-ala on 7080 hehtaaria.

Suot syntyvät useasti humidisessa ilmastossa, eli sadanta on suurempi kuin haihdunta, jos maaperä sisältää savea tai savihietaa soistuminen voi alkaa nopeammin. Lumen sulaessa keväällä ja sateilla kerääntyy notkoihin vettä, joka säilyy niissä kauan. Notkoihin ilmestyy karhunsammalta, ja kosteampiin paikkoihin rahkasammalta. Kun eri korkeudella oleviin notkoihin muodostuu soita ja kukin suo kasvaa korkeutta, se on yhtä korkea kuin toinen suo ja alkaa valua vettä suosta rinnettä pitkin alemmalla olevalla suolle. Tällöin rinne soistuu.