1. kerhokerta, taide

Tavoitteet:
-tutustuminen
-orientoituminen aiheeseen, ennakkotietojen kartoitus
-innostaminen ja sitouttaminen

Ensimmäisellä kerhokerralla tutustuimme toisiimme. Aloitimme kerhon kuuntelemalla kerholaulun, Oi Susanna, jonka tahdissa sai lähteä vapaasti liikkumaan. Tavoitteena oli rentouttaa tunnelmaa. Tämän jälkeen opettelimme toistemme nimiä kehorytmi-leikin avulla. On tärkeää luoda kerhoon hyvä ilmapiiri heti alusta alkaen, ja sitä pyrimme toisiimme tutustumisella luomaan.

Esittelimme kerhon teemoja kerhokartan avulla. Kyselimme, mitä kerholaiset jo kullasta tietävät. Avasimme käsitteitä: kulta, kullanhuuhdonta, kultakuume ja kultaryntäys. Pohdimme, mikä sai kullanhuuhtojat liikkeelle, kauaksi kotoa etsimään kultaa. Vertasimme ajatusta omaan elämään: mikä on minulle yhtä tärkeää kuin kulta, minkä eteen haluan ponnistella. Pidimme huolta, että jokainen sai puheenvuoron, ja kuuntelimme toisia arvostavasti.

Ajatustenvaihto toimi inspiraationa kuvataidetoiminnalle. Toteutimme maalaten/piirtäen omien unelmien ja haaveiden kuvia. Jokainen sai halutessaan esitellä työnsä. Työt jäivät hieman kesken, joten lupasimme jatkaa niitä kerhossa toisella kerralla. Tämä on tärkeää, jotta lapsille tulee arvostava ja merkityksellinen tunne tekemisistään.

Osallistujat saivat jokaisella kerhokerralla valita, mikä aihe seuraavalla kerralla toteutetaan. Tarjoamalla vaikuttamisen mahdollisuuksia toivoimme sitouttavamme oppilaita kerhoon.

Emme kerhossa toteuttaneet varsinaisesti arviointia. Annoimme oppilaille paljon positiivista palautetta heidän työskentelystään. Ohjailimme keskustelua rakentavaan suuntaan. Kerhokerran aktiviteetti painottui kuvataiteeseen.

Toimintaa olisi voinut arvioida esim:
-itsearvioinnin avulla: oppilas arvioi, kuinka hyvin työ onnistui, onnistuiko hän ilmaissemaan ajatuksiaan kuvallisesti
-vertaisarvioinnin avulla: oppilaat antavat toisille palautetta, arvioidaan oppilaan taitoa arvostaa toisten näkemyksiä


2. kerhokerta, historia

Tavoitteet:
-musisoivan ryhmän jäsenenä toimiminen
-historiallisiin lähteisiin tutustuminen (kuvat)
-aikakäsityksen ymmärtäminen, menneisyyteen eläytyminen
-animaatiosovelluksen käyttöön tutustuminen

Aloitimme kerhon kerholaulun työstämisellä. Soitimme Boomwhackersseilla Oi Susanna -laulun tahtiin. Tähän liittyi video, joka ohjasi soittoa. Osallistujat harjaantuivat video-ohjeiden noudattamisessa ja musiikin kielen alkeissa: sävelten nimet. Tavoitteena oli saada lapset osallistumaan musisointiin tavalla, jonka jokainen varmasti osaa. Samalla kartoitimme, mitä taitoja osallistujilla musiikista jo on, mitä soittimia ovat soittaneet. Kuuntelimme osallistujien toiveita soittamisessa, ja lupasimme toteuttaa seuraavaa kertaa heidän toiveidensa pohjalta. Tämän toivoimme lisäävän kerhoon sitoutumista, kun annoimme osallistujille valinnan mahdollisuuksia. POPSin mukaan  oppilaiden musiikillisten taitojen ja ymmärryksen kehittyminen, kokonaisvaltainen kasvu ja kyky toimia yhteistyössä muiden kanssa tapahtuu toiminnallisen musiikin opetuksen kautta, jota voidaan erityisesti vahvistaa ottamalla huomioon oppilaiden musiikilliset kiinnostuksen kohteet.

Perehdyimme kullanhuuhdonnan historiaan analysoimalla vanhoja kuvia tapahtumapaikoilta. Esitimme lapsille kysymyksiä kuvista ja ohjasimme heitä tekemään tarkkoja havaintoja ja innostimme tulkitsemaan. Kerhokerran aktiviteettina oli eläytymisharjoitus: osallistujat toteuttivat legoilla kuvitteellisen tapahtumasarjan kultakuumeen ajalta. Samalla harjoittelimme teknologian käyttöä, eli animaatiosovelluksen käyttöä.

Arviointia olisi voinut tehdä esim:
-animaation lopputuotoksen itse- ja vertaisarviointi
-formatiivinen arviointi: opettaja voi arvioida havainnoimalla oppilaan tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen taitoja sekä keskustellen aikaperspektiivin hahmottamista. Opettaja voi havainnoida oppilaan työskentelyä sovelluksen käytössä.

3. kerhokerta, tiede


Tavoitteet:
-pienimuotoisen kokeellisen tutkimuksen tekeminen, havainnointi ja sen sanoittaminen, hypoteesien tekeminen
-aineiden ominaisuuksiin tutustuminen: tiheys
-tieteen sovelluksista tiedon saaminen
-eri soittimien kokeileminen

Kolmannella kerhokerralla tutustuimme kullanhuuhdonnan tieteelliseen perustaan: kulta on hyvin tiheää, jolloin se jää huuhdonnassa pohjalle keveämmän maa-aineksen huuhtoutuessa veden mukaan. Esittelimme osallistujille käsitteen tiheys. Toteutimme tiheystorni-tutkimuksen pareittain. Osallistujat olivat todella innostuneita ja työskentelivät aktiivisesti tehtävän parissa. Johdattelimme kysymyksillämme lapsia havaintojen ja hypoteesien tekoon. Esim. Mitä näet? Mistä se voisi johtua? Mitä tapahtuu, jos...? 

Tällä kerralla musiikissa kokeilimme bändisoittimista rumpuja ja bassoa. Lisäksi soitimme ukuleleä ja kokeilimme mikkiin laulamista. Ohjasimme soittimista alkeita, jotka jokainen pystyi omaksumaan lyhyessä ajassa. Eriytimme soitonopetusta oppilaan iän ja soittokokemuksen mukaan. Oppilaat harjaantuivat sointumerkkien lukemisessa.

Arviointia olisi voinut tehdä esim.
-formatiivisesti seuraamalla oppilaan edistymistä havaintojen tekemisessä kokeellisen työn yhteydessä
-summatiivisesti ylemmillä luokka-asteilla: kirjallisen raportin kirjoittaminen työstä ja arviointi numeerisesti


4. kerhokerta, maantieto

tavoitteet:
-ilmiön maailmanlaajuuden ymmärtäminen
-kartanlukutaito
-valtioiden nimiin ja lippuihin tutustuminen

Viimeisellä kerhokerralla tutustuimme kultaryntäysten paikkoihin maapallolla. Halusimme näin osoittaa, kuinka laaja ilmiö oli kyseessä. Samalla osallistujat saivat harjoitusta kartan lukemiseta ja maailmankartan eri maanosien paikantamisesta kartalla. Käytimme tässä Google Earth sovellusta, sekä maailmankartan kuvaa, johon kerholaiset kiinnittivät timantit paikantaessaan oikean maanosan. Tutustuimme myös valtioiden nimiin ja lippuihin suurimpien kullantuottajamaiden listauksen avulla. Toistoja eri maiden lippujen opetteluun saimme pelaamalla lippumuistipeliä. Pelaaminen kehittää lasten sosiaalisia taitoja, mm. tunnetaitoja, toisen huomioimista, pettymyksen sietoa.

Viimeisen kerhokerran lopuksi jatkoimme ensimmäisellä kerralla kesken jääneitä taidetehtäviä, eli unelmien piirtämistä/maalausta. Osallistujilla oli mahdollisuus täydentää töitä, ja lisäillä siihen uusia, mahdollisesti kerhon toiminnan myötä syntyneitä ajatuksia.
Loppuun lauloimme ja soitimme vielä ukulelellä kerhokappaleen Oi Susanna, kuin olisimme iltanuotiolla pitkän kullanhuuhdontapäivän päätteeksi. Kiitimme osallistujia ja lähtiessään lapset saivat etsiä luokkaan piilotetut "kultasuklaamunat".

Arviointia olisi voinut toteuttaa:
-formatiivisesti: oppilaan edistyminen kartan hahmottamisessa ja sovelluksen käytössä, yhteistyötaidot pelaamisessa, taidetyössä ajatusten kehittyminen
-summatiivisesti: karttakoe, koe maiden lipuista

Musiikkia on toteutettu jokaisella kerhokerralla.
Arviointi musiikin näkökulmasta olisi voinut toteuttaa formatiivisena arviointina:
-annetaan palautetta, joka kannustaa yrittämiseen ja harjoitteluun
-arvioidaan musiikillisia yhteistyötaitoja, toimimista ryhmän jäsenenä: vuorotellaan soittamisessa, soittimissa
-arvioidaan musisointitaitojen edistymistä, erityisesti peruskäsitteiden hahmottamisessa musiikillisen toiminan kautta: opettaja tarkkailee