Kansanterveystyö
.
Yleistä diabeteksesta (Lauri ja Luke)
Diabetesta sairastavalla henkilöllä haima ei toimi normaalisti, vaan tuottaa liian vähän
insuliinia. Joissain tapauksissa haima ei tuota insuliinia ollenkaan. Diabetes on elinikäinen
sairaus. Tyypin 2 diabetes on Suomessa yleisempi. 2020 vuoden alussa varmistettuja
diabeetikkoja on noin puoli miljoonaa suomalaista. Tyypin 1 diabetesta noin 50 000 henkilöä
ja tyypin 2 diabetesta noin 400 000 henkilöä.
Tyypin 1 diabetesta kutsutaan nuoruusiän diabetekseksi ja tyypin 2 aikuisiän diabetekseksi.
Tyypin 2 diabetes liittyy vahvasti elintapoihin. Myös perintötekijät vaikuttavat, muttei
suoraan aiheuta sairautta. Tyypin 2 diabeteksen keskeinen riskitekijä on metabolinen
oireyhtymä. Tyypin 2 diabetes todetaan ottamalla paastoverensokerimittaus,
sokerirasituskoe tai mittaamalla pitkäaikainen verensokeri. Tyypin 1 diabetes johtuu
toimintahäiriöstä haimassa, minkä takia insuliinin tuotto heikkenee tai loppuu. Insuliinin
puute johtaa korkeaan verensokeriin ja valtioiden tulehtumiseen. Tyypin 1 diabetesta ei voi ennaltaehkäistä.
Ehkäisy (Luke)
Tyypin 1 diabetesta ei voi ehkäistä, mutta tyypin 2 voi. Tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä parantamalla elintapoja sekä ruokatottumuksia. Tupakoimattomuus, liian painon välttäminen ja säännöllinen liikunta ovat tärkeitä. Tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä jo nuorena huolehtimalla painosta, verenpaineesta, veren rasva-arvosta ja verensokerista, jos suvussa on taipumusta diabetekseen. Jos riskitekijöitä on jo kertynyt, voi elintapoja muuttamalla vähentää niiden vaikutusta tai estää niiden vaikutusta voimistumasta.
Hoito (Lauri)
Tyypin 1 diabeteksen hoitoon käytetään aina insuliinia. Insuliini otetaan aina ruokalujen yhteydessä. Insuliinia ei voi käyttää tablettina, sillä hormoni hajoaa suolistossa, eikä siten anna haluttua lopputulosta. 1 tyypin diabeetikon tulee pitää huolta säännöllisistä ruokarytmeistä, ettei ateriavälit kasva liian suuriksi. Jos välit kasvavat, potilaan verensokeri laskee. Verensokeria voi äkkiä nostaa jollakin sokeripitoisella elintarvikkeella.
nsuliinin tarve on yksilöllinen, sekä se määräytyy henkilön koon mukaan. Yleinen insuliinin tarve on 0,6-0,8 yksikkö ruumiinkiloa kohden. Joillakin perusinsuliinin tarve on alle puolet ja ateriainsuliinin tarve yli puolet päivänsaanti suosituksesta. Insuliinia pistetään rasvakudokseen ihon alle, kuten vatsan, reisien ja pakaran alueelle. Nykyään pistokset ovat huomaamattomia, eikä ne tee kipeää
Tyypin 2 diabeteksen hoidolla on kaksi selkeää tavoitetta. Ne ovat sepelvaltimotaudin ja aivohalvausriskin pienentäminen, sekä verensokerin alentaminen normaaleihin arvoihin. Tavoitteet toteutuvat, jos liikunta ja painon pudotus lisääntyy. Koska tyypin 2 diabetes johtuu puhtaasti ylipainosta, pyritään painonhallinnalla "piilottamaan" sairaus. Diabeetikko on altis muille sairauksille, mutta laihduttamisen ansiosta riskit pienenevät. Laihduttaminen vie diabeteksen remissioon, eli piiloon. Normaalipainoisella verensokerit pysyvät normaalina, lääkitystä ei siis tarvita. Jo muutaman kilon pudottaminen parantaa verensokeriarvoja. Diabeetikon tulee sitoutua elämäntaparemonttiin, sillä se on parantumisen ehto. Viimeinen vaihtoehto on laihdutusleikkaus. Ruokaohjeet ovat diabeetikolle simppelit. Runsaasti kasviksia ja vähän rasvaa. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja noin puoli kiloa päivässä. Sokerittomaan ruokavalioon ei ole tarvetta siirtyä, mutta niiden käyttöä tulee vähentää merkittävästi. Kuitupitoisia tuotteita on myös syytä käyttää. Välipaloja ei tarvita, ellei ateriavälit ovat venyneet luonnottoman pitkiksi.
Liikunta on tärkeä osa parempaa elämää. Diabeetikko voi lisätä aluksi pienin teoin vaikkapa hyötyliikuntaa. Erityistä liikuntaohjelmaa ei tarvita, vaan normaali liikunta riittää. Liikkuminen itsessään alentaa verensokeriarvoja kohti normaalia. Terveysliikunnalla tarkoitetaan yli puolen tunnin kävelylenkkiä muutaman kerran viikossa. Liikuntaa ei ole pakko suorittaa putkeen, vaan sen voi jaksoittaa vaikkapa kahteen vartin mittaiseen lenkkiin. Lääkitys aloitetaan, jos henkilön verensokeri on liikunnasta ja ravinnosta huolimatta noin 50 mmol/mol. Ylipainoinen potilas voi aloittaa metformiinin käytön. Lääkevaihtoehtoja on lukuisia.
Kustannukset sekä lisäsairaudet (Luke)
Diabetes itse aiheuttaa jo kustannuksia, koska insuliinille on aina tarve. Diabetes voi kuitenkin aiheuttaa lisäsairauksia. Lisäsairaudet voivat nostaa henkilön kustannukset jopa noin nelinkertaisiksi, koska ne vaativat lisää hoitoa. Hoidon määrä ja suuruus riippuu henkilön sairauksien laadusta. Lisäsairaukset lyhentävät elinaikaa, huonontavat terveyttä sekä toimintakykyä ja voivat aiheuttaa kärsimystä. Lisäsairaukset tulevat yleensä, kun korkea verensokeri on kerennyt rasittaa elimistöä. Diabetesta pidempään sairastaneilla onkin yleensä lisäsairauksia. Yleisiä lisäsairauksia ovat retinopatia, nefropatia, neuropatia, aivohalvauksen suuri riski ja sydän- ja verisuonisairaudet.
Retinopatialla tarkoitetaan diabeteksen silmäsairautta. Silmäsairaus iskee silmän verkkokalvoon. Jos retinopatia jätetään hoitamatta, voi se johtaa vakavaan näön heikentymiseen tai pahimmillaan sokeutumiseen. Retinopatia halutaan havaita mahdollisimman aikaisin, koska halutaan saada hoitoa ennen kuin näkö on kerennyt heikentyä. Diabeteksen hyvä hoitaminen ehkäisee sairastumisen riskiä.
Nefropatialla tarkoitetaan diabeteksen munuaissairautta. Nefropatia havaitaan noin 20-30% tyypin 1 diabetesta sairastavilta 15 vuoden sairastamisen jälkeen. Yleensä havaitaan, että sairastavalla on liikaa valkuaista virtsassa, mikä viittaa munuaishäiriöön. Noin puolella munuaissairaus etenee oireilevaksi ja hoitoa vaativaksi munuaissairaudeksi. Suurella osalla hyvän diabeteksen ja verenpaineen hoidolla saadaan valkuaisen määrän lisääntyminen pysäytettyä tai hävitettyä kokonaan. Tyypin 2 diabetesta sairastavilta joka viidellä todetaan olevan liikaa valkuaista virtsassa jo sairastumisen hetkellä. Tyypin 2 diabeteksessa hyvällä hoidolla voidaan saada valkuaisen määrä normaaliksi.
Neuropatialla tarkoitetaan diabeteksen aiheuttamaa hermojen toiminnan vauriota. Vaurio voi olla tahdonalaisissa tai autonomisissa hermoissa, jotka ohjaavat sisäelinten toimintaa. Hermovaurioita todetaan noin puolella diabetesta sairastavista. Tyypin 2 diabetesta sairastavilla on hermovaurio yleisempi kuin tyypin 1 diabetesta sairastavilla. Hermovaurio on iäkkäillä yleisempi kuin nuorilla. Tyypin 1 diabeteksessa hermovauriolla kestää pitkään kehittyä. Hermovaurio ilmenee yleensä 10 - 15 vuotta taudin puhkeamisen jälkeen. Tyypin 2 diabeteksessa noin viidesosalla todetaan jo joitain vaurioita, kun diabetes todetaan. Diabetes on voinut olla piilevänä vuosia ja aiheuttaa sinä aikana vaurioita. Useimmiten neuropatia syntyy, kun on sairastanut diabetesta monta vuotta.
Syntymekanismi (Lauri)
Tyypin 1 diabetes syntyy, kun haiman insuliini tuotanto heikkenee ja lopulta loppuu. Sairauden käynnistävät tekijät ovat tuntemattomia. Insuliinin työ on siirtää sokeri verestä soluihin. Soluissa siitä muodostuu energiaa. Diabeetikon isnuliinia valmistavat solut tuhoutuvat ja insuliinin tuotanto lakkaa. Silloin sokeri ei pääse määränpäähänsä. Tyypin 1 diabeteksen puhkeamisen syitä on perusteltu myös virustaudeilla. Insuliinin tuotannon loppuessa diabeetikon soluihin ilmestyy vasta-aineita. Nämä aineet vastustavat haiman saarekesoluja. Kun näitä vasta-aineita mittaa perinnöllisesti alttiilta lapselta, on sairauden löytäminen helpompaa. Saarekesoluvasta-aineiden ilmaantumisesta voi kestää vuosia diabeteksen puhkeamiseen. Jotkut eivät sairastu ollenkaan vasta-aineiden ansiosta.
Tyypin 2 diabetes kehittyy hiljalleen elintapojen johdosta. Se voi olla myös vuosien ajan oireeton. Suomessa tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 350 000, jonka lisäksi 100 000 ihmiatä sairastaa tietämättään.
Lisää kustannuksista (Lauri)
Vuoden 2007 laskennan mukaan diabeteksen hoito ilman lisäsairauksia on 1300 euroa/henkilö. Lisäsairauksien kanssa 5700 euroa/henkilö. Jos lasketaan valtiolliset kulut, voi summa nousta jopa 1300 miljoonaan euroon. Tähän rahasummaan kuuluu diabeetikkojen sairaspoissaolot, ennenaikaiset eläköitymiset ja kuoleman aiheuttamat kulut. Vuonna 2007 diabeetikkojen sairauskustannukset olivat noin 9 prosenttia terveydenhuollon menoista. Hoidon aiheuttamat lisäkustannukset kipusivat noin 833 miljoonaan euroon. Elintapaohjaus vähentää sairastumisia, mikä on suoraan rinnastettavissa myös menoihin. Mitä vähemmän sairastuu, sitä vähemmän se tietää valtiolle kustannuksia.
Esiintyvyys (Luke)
Suomessa noin 500 000 ihmistä sairastaa diabetesta. Noin 400 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta ja loput tyypin 1 diabetesta. Arvioidaan myös olevan 100 000 diagnosoimatonta tyypin 2 diabetesta sairastavaa ihmistä. Uusia diabetesdiagnooseja tulee vuodessa noin 25 000, joista nuoria(0-14v) 500-600 ja vanhempia(15-64) 13 000-14 000 ja senioreja(64v+) 11 000-12 000. Jos Suomea verrataan muihin Euroopan maihin, olemme diabeteksen suhteen tilastoissa keskitasoa.
Esiintyvyys Suomessa on kasvanut vuosi vudelta. Tähän tärkeä syy on väestön liikunnan ja terveiden elämäntapojen vähentyminen. Asiaan vaikuttaa myös diagnosoinnin parantuminen, diagnoosikriteerien muutos, väestön ikääntyminen ja elinajan pidentyminen. Suomessa tyypin 1 diabetes on muihin maihin verrattuna hyvin yleinen. Tyypin 1 diabeteksen yleisyys Suomessa on ilmeisesti suomalaisten geeniperimän syytä.
Lähteet:
www.diabetes.fi
www.terveyskirjasto.fi
www.thl.fi
www.terveystalo.com
www.diabetesfoorumi.fi
Diabetesta sairastavalla henkilöllä haima ei toimi normaalisti, vaan tuottaa liian vähän
insuliinia. Joissain tapauksissa haima ei tuota insuliinia ollenkaan. Diabetes on elinikäinen
sairaus. Tyypin 2 diabetes on Suomessa yleisempi. 2020 vuoden alussa varmistettuja
diabeetikkoja on noin puoli miljoonaa suomalaista. Tyypin 1 diabetesta noin 50 000 henkilöä
ja tyypin 2 diabetesta noin 400 000 henkilöä.
Tyypin 1 diabetesta kutsutaan nuoruusiän diabetekseksi ja tyypin 2 aikuisiän diabetekseksi.
Tyypin 2 diabetes liittyy vahvasti elintapoihin. Myös perintötekijät vaikuttavat, muttei
suoraan aiheuta sairautta. Tyypin 2 diabeteksen keskeinen riskitekijä on metabolinen
oireyhtymä. Tyypin 2 diabetes todetaan ottamalla paastoverensokerimittaus,
sokerirasituskoe tai mittaamalla pitkäaikainen verensokeri. Tyypin 1 diabetes johtuu
toimintahäiriöstä haimassa, minkä takia insuliinin tuotto heikkenee tai loppuu. Insuliinin
puute johtaa korkeaan verensokeriin ja valtioiden tulehtumiseen. Tyypin 1 diabetesta ei voi ennaltaehkäistä.
Ehkäisy (Luke)
Tyypin 1 diabetesta ei voi ehkäistä, mutta tyypin 2 voi. Tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä parantamalla elintapoja sekä ruokatottumuksia. Tupakoimattomuus, liian painon välttäminen ja säännöllinen liikunta ovat tärkeitä. Tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä jo nuorena huolehtimalla painosta, verenpaineesta, veren rasva-arvosta ja verensokerista, jos suvussa on taipumusta diabetekseen. Jos riskitekijöitä on jo kertynyt, voi elintapoja muuttamalla vähentää niiden vaikutusta tai estää niiden vaikutusta voimistumasta.
Hoito (Lauri)
Tyypin 1 diabeteksen hoitoon käytetään aina insuliinia. Insuliini otetaan aina ruokalujen yhteydessä. Insuliinia ei voi käyttää tablettina, sillä hormoni hajoaa suolistossa, eikä siten anna haluttua lopputulosta. 1 tyypin diabeetikon tulee pitää huolta säännöllisistä ruokarytmeistä, ettei ateriavälit kasva liian suuriksi. Jos välit kasvavat, potilaan verensokeri laskee. Verensokeria voi äkkiä nostaa jollakin sokeripitoisella elintarvikkeella.
nsuliinin tarve on yksilöllinen, sekä se määräytyy henkilön koon mukaan. Yleinen insuliinin tarve on 0,6-0,8 yksikkö ruumiinkiloa kohden. Joillakin perusinsuliinin tarve on alle puolet ja ateriainsuliinin tarve yli puolet päivänsaanti suosituksesta. Insuliinia pistetään rasvakudokseen ihon alle, kuten vatsan, reisien ja pakaran alueelle. Nykyään pistokset ovat huomaamattomia, eikä ne tee kipeää
Tyypin 2 diabeteksen hoidolla on kaksi selkeää tavoitetta. Ne ovat sepelvaltimotaudin ja aivohalvausriskin pienentäminen, sekä verensokerin alentaminen normaaleihin arvoihin. Tavoitteet toteutuvat, jos liikunta ja painon pudotus lisääntyy. Koska tyypin 2 diabetes johtuu puhtaasti ylipainosta, pyritään painonhallinnalla "piilottamaan" sairaus. Diabeetikko on altis muille sairauksille, mutta laihduttamisen ansiosta riskit pienenevät. Laihduttaminen vie diabeteksen remissioon, eli piiloon. Normaalipainoisella verensokerit pysyvät normaalina, lääkitystä ei siis tarvita. Jo muutaman kilon pudottaminen parantaa verensokeriarvoja. Diabeetikon tulee sitoutua elämäntaparemonttiin, sillä se on parantumisen ehto. Viimeinen vaihtoehto on laihdutusleikkaus. Ruokaohjeet ovat diabeetikolle simppelit. Runsaasti kasviksia ja vähän rasvaa. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja noin puoli kiloa päivässä. Sokerittomaan ruokavalioon ei ole tarvetta siirtyä, mutta niiden käyttöä tulee vähentää merkittävästi. Kuitupitoisia tuotteita on myös syytä käyttää. Välipaloja ei tarvita, ellei ateriavälit ovat venyneet luonnottoman pitkiksi.
Liikunta on tärkeä osa parempaa elämää. Diabeetikko voi lisätä aluksi pienin teoin vaikkapa hyötyliikuntaa. Erityistä liikuntaohjelmaa ei tarvita, vaan normaali liikunta riittää. Liikkuminen itsessään alentaa verensokeriarvoja kohti normaalia. Terveysliikunnalla tarkoitetaan yli puolen tunnin kävelylenkkiä muutaman kerran viikossa. Liikuntaa ei ole pakko suorittaa putkeen, vaan sen voi jaksoittaa vaikkapa kahteen vartin mittaiseen lenkkiin. Lääkitys aloitetaan, jos henkilön verensokeri on liikunnasta ja ravinnosta huolimatta noin 50 mmol/mol. Ylipainoinen potilas voi aloittaa metformiinin käytön. Lääkevaihtoehtoja on lukuisia.
Kustannukset sekä lisäsairaudet (Luke)
Diabetes itse aiheuttaa jo kustannuksia, koska insuliinille on aina tarve. Diabetes voi kuitenkin aiheuttaa lisäsairauksia. Lisäsairaudet voivat nostaa henkilön kustannukset jopa noin nelinkertaisiksi, koska ne vaativat lisää hoitoa. Hoidon määrä ja suuruus riippuu henkilön sairauksien laadusta. Lisäsairaukset lyhentävät elinaikaa, huonontavat terveyttä sekä toimintakykyä ja voivat aiheuttaa kärsimystä. Lisäsairaukset tulevat yleensä, kun korkea verensokeri on kerennyt rasittaa elimistöä. Diabetesta pidempään sairastaneilla onkin yleensä lisäsairauksia. Yleisiä lisäsairauksia ovat retinopatia, nefropatia, neuropatia, aivohalvauksen suuri riski ja sydän- ja verisuonisairaudet.
Retinopatialla tarkoitetaan diabeteksen silmäsairautta. Silmäsairaus iskee silmän verkkokalvoon. Jos retinopatia jätetään hoitamatta, voi se johtaa vakavaan näön heikentymiseen tai pahimmillaan sokeutumiseen. Retinopatia halutaan havaita mahdollisimman aikaisin, koska halutaan saada hoitoa ennen kuin näkö on kerennyt heikentyä. Diabeteksen hyvä hoitaminen ehkäisee sairastumisen riskiä.
Nefropatialla tarkoitetaan diabeteksen munuaissairautta. Nefropatia havaitaan noin 20-30% tyypin 1 diabetesta sairastavilta 15 vuoden sairastamisen jälkeen. Yleensä havaitaan, että sairastavalla on liikaa valkuaista virtsassa, mikä viittaa munuaishäiriöön. Noin puolella munuaissairaus etenee oireilevaksi ja hoitoa vaativaksi munuaissairaudeksi. Suurella osalla hyvän diabeteksen ja verenpaineen hoidolla saadaan valkuaisen määrän lisääntyminen pysäytettyä tai hävitettyä kokonaan. Tyypin 2 diabetesta sairastavilta joka viidellä todetaan olevan liikaa valkuaista virtsassa jo sairastumisen hetkellä. Tyypin 2 diabeteksessa hyvällä hoidolla voidaan saada valkuaisen määrä normaaliksi.
Neuropatialla tarkoitetaan diabeteksen aiheuttamaa hermojen toiminnan vauriota. Vaurio voi olla tahdonalaisissa tai autonomisissa hermoissa, jotka ohjaavat sisäelinten toimintaa. Hermovaurioita todetaan noin puolella diabetesta sairastavista. Tyypin 2 diabetesta sairastavilla on hermovaurio yleisempi kuin tyypin 1 diabetesta sairastavilla. Hermovaurio on iäkkäillä yleisempi kuin nuorilla. Tyypin 1 diabeteksessa hermovauriolla kestää pitkään kehittyä. Hermovaurio ilmenee yleensä 10 - 15 vuotta taudin puhkeamisen jälkeen. Tyypin 2 diabeteksessa noin viidesosalla todetaan jo joitain vaurioita, kun diabetes todetaan. Diabetes on voinut olla piilevänä vuosia ja aiheuttaa sinä aikana vaurioita. Useimmiten neuropatia syntyy, kun on sairastanut diabetesta monta vuotta.
Syntymekanismi (Lauri)
Tyypin 1 diabetes syntyy, kun haiman insuliini tuotanto heikkenee ja lopulta loppuu. Sairauden käynnistävät tekijät ovat tuntemattomia. Insuliinin työ on siirtää sokeri verestä soluihin. Soluissa siitä muodostuu energiaa. Diabeetikon isnuliinia valmistavat solut tuhoutuvat ja insuliinin tuotanto lakkaa. Silloin sokeri ei pääse määränpäähänsä. Tyypin 1 diabeteksen puhkeamisen syitä on perusteltu myös virustaudeilla. Insuliinin tuotannon loppuessa diabeetikon soluihin ilmestyy vasta-aineita. Nämä aineet vastustavat haiman saarekesoluja. Kun näitä vasta-aineita mittaa perinnöllisesti alttiilta lapselta, on sairauden löytäminen helpompaa. Saarekesoluvasta-aineiden ilmaantumisesta voi kestää vuosia diabeteksen puhkeamiseen. Jotkut eivät sairastu ollenkaan vasta-aineiden ansiosta.
Tyypin 2 diabetes kehittyy hiljalleen elintapojen johdosta. Se voi olla myös vuosien ajan oireeton. Suomessa tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 350 000, jonka lisäksi 100 000 ihmiatä sairastaa tietämättään.
Lisää kustannuksista (Lauri)
Vuoden 2007 laskennan mukaan diabeteksen hoito ilman lisäsairauksia on 1300 euroa/henkilö. Lisäsairauksien kanssa 5700 euroa/henkilö. Jos lasketaan valtiolliset kulut, voi summa nousta jopa 1300 miljoonaan euroon. Tähän rahasummaan kuuluu diabeetikkojen sairaspoissaolot, ennenaikaiset eläköitymiset ja kuoleman aiheuttamat kulut. Vuonna 2007 diabeetikkojen sairauskustannukset olivat noin 9 prosenttia terveydenhuollon menoista. Hoidon aiheuttamat lisäkustannukset kipusivat noin 833 miljoonaan euroon. Elintapaohjaus vähentää sairastumisia, mikä on suoraan rinnastettavissa myös menoihin. Mitä vähemmän sairastuu, sitä vähemmän se tietää valtiolle kustannuksia.
Esiintyvyys (Luke)
Suomessa noin 500 000 ihmistä sairastaa diabetesta. Noin 400 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta ja loput tyypin 1 diabetesta. Arvioidaan myös olevan 100 000 diagnosoimatonta tyypin 2 diabetesta sairastavaa ihmistä. Uusia diabetesdiagnooseja tulee vuodessa noin 25 000, joista nuoria(0-14v) 500-600 ja vanhempia(15-64) 13 000-14 000 ja senioreja(64v+) 11 000-12 000. Jos Suomea verrataan muihin Euroopan maihin, olemme diabeteksen suhteen tilastoissa keskitasoa.
Esiintyvyys Suomessa on kasvanut vuosi vudelta. Tähän tärkeä syy on väestön liikunnan ja terveiden elämäntapojen vähentyminen. Asiaan vaikuttaa myös diagnosoinnin parantuminen, diagnoosikriteerien muutos, väestön ikääntyminen ja elinajan pidentyminen. Suomessa tyypin 1 diabetes on muihin maihin verrattuna hyvin yleinen. Tyypin 1 diabeteksen yleisyys Suomessa on ilmeisesti suomalaisten geeniperimän syytä.
Lähteet:
www.diabetes.fi
www.terveyskirjasto.fi
www.thl.fi
www.terveystalo.com
www.diabetesfoorumi.fi