2. Neljän säädyn yhteiskunta

2. Neljän säädyn yhteiskunta

Tärkeimmät asiat
  • Levottomina aikoina hallitsijat taistelevat valasta keskenään.
  • Heidän asemansa oli heikko, koska heillä ei ollut riittävästi sotilaita.
  • He houkuttelevat aseistettuja miehiä ja antoi niille maa-aluetta hallittavaksi sotapalvelusta vastaan.
  • Maa-aluetta kuttsuttiin läänitykseksi.
  • Eurooppa oli hajainen.
  • Yhtenäisiä valtioita ei ollut, vaan maanosa oli jakaantunut kuningaskuntiin.
  • Läänitysten vuoksi kuningaskunnat olivat jakaantuneet moniin pieniin ruhtinaskuntiin, jotka olivat jakaantuneet vielä pienempiin osiin.
  • Läänitys on maa-alue, joka kuninkaat antavat aseistetuille mieheille hallittavaksi sotapalvelusta vastaan.
  • Kuninkaanvasalli on kuninkaalta läänityksen saanut henkilö.
  • Keskiajan jälkipuoliskolla syntyi vähitellen valtioita, joilla oli selkeät rajat.
  • Ihmiset jaettiin nejään säätyyn.
  • Sääty on yhteiskunnallisessa asemassa olleiden ihmisten ryhmä.
  • Aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat
  • Aatelisto: kuninkaan vasallit, jolla oli varaa rakentaa linnoja ja kartanoita.
  • Papisto: piispat, papit, munkit ja nunnat.
  • Porvaristo: Suurkauppiaat, kauppiaat ja käsityöläiset.
  • Talonpojat: oman tilan omistaja, varakkaat suurtilalliset kartanoherrojen alaiset, maanorjat
  • Kirkon mukaan papisto oli muiden säätyjen yläpuolella.
  • Aatelistolla on hyvä asema, koska he saavat kuninkaalta läänityksiä hallittavaksi ja keräsivät omistamansa alueen verot itselleen.
  • Porvaristolla on huono asema, mutta talonpojalla oli vielä huonompi asema.
  • Suurimmaksi osaksi ihmisistä kuului talonpoikaissäätyyn (90%).
  • Talonpoikien tehtävänä oli tehdä työtä, tuottaa ruokaa kaikille yhteiskunnanjänille ja pitää maksaa veroja.
  • Osa talonpojista eli maaorjuudessa.
  • Talonpoikien elämä oli raskasta ja he asuvat vaatimattomissa taloissa.