Keskiaika kesti 400-1500 jaa. Keskiaika alkaa Rooman imperiumin tuhoutumisesta ja se kestää noin 1000 vuotta. Keskiaika on jaettu kolmeen osaan: varhaiskeskiaikaan (400-900), sydänkeskiaikaan (900-1300) ja myöhäiskeskiaikaan (1300-1500).

Olot muuttuivat sekaviksi Euroopassa Rooman tuhoutuessa. Tämän maan armeija ei kyennyt enään puolustamaan ihmisiä vihollisilta valtakunnan ulkopuolelta. Ihmiset liikkeelle sai sota ja sitä kutsutaan kansainvaellusajaksi.
Ihmiset muuttivat maalle sekavien olosuhteiden takia ja Rooman imperiumin kaupungit surkastuivat. Keskiajalla keskimäärin Roomassa asui vain 10 000 asukasta, kun taas antiikin aikana asui miljoona ihmistä. Rooman imperiumin keskuksena ollut Forum Romanum tuhoutui, peittyi mullan sekaan ja lopulta sitä käytettiin lampaiden laidunalueena. Raha menetti arvonsa, jonka vuoksi kaupankäynti heikkeni useiksi vuosisadoiksi.

Keskiajasta ei tiedetä paljoa, siksi jotkut historiantutkijat kutsuvat sitä pimeäksi aikakaudeksi. Varhaiskeskiajasta on varsinkin erittäin vähän historiallisia lähteitä. Keskiajalla ei arvostettu antiikin kulttuuria. Monia antiikin ajalla keksityt tapahtumat lopetettiin, esimerkiksi olympialaiset ja gladiaattoritoritaistelut.

Itä-Roomassa eli Bysantissa antiikin kulttuuri jatkui Rooma tuhoutumisen jälkeen. Keskialalla suurin kaupunki Euroopassa oli Bysantin pääkaupunki Konstantinopoli. Se oli myös merkittävä kauppakaupunki, sillä Euroopasta saapui sen kautta silkkiä ja mausteita, kuten myös muitakin ylellisyystavaroita. Kaupunkia kutsuttiin toiseksi Roomaksi.

Bysanttia johti keisari Justinianus I Suuri, joka oli senaatin, armeijan ja tavallisen kansan yläpuolella. Keisarin uskottiin saaneen valtansa Jumalalta. Hän hallitsi Bysanttia 500-luvulla ja ihaili antiikin Rooman imperiumia. Keisari Justinianus I Suuri halusi yhdistää hallintaansa Euroopan läntiset alueet ja luoda uuden Rooman valtakunnan, mutta unelmat eivät toteutuneet. Antiikin Rooman lait otettiin käyttöön Bysantissa hänen aikanaan. Kreikkalaisia filosofeja arvostettiin myös. Keisari rakennutti Bysantin pääkaupunkiin Konstantinopoliin suurimman kirkon keskiajalla, joka nimettiin Hagia Sofiaksi.

Katolinen kirkko jakaantui kahtia keskiajalla lännen roomalaiskatoliseen ja idän ortodoksiseen kirkkoon. Bysantti oli ortodoksisten vallassa, ja sieltä ortodoksinen uskonto levisi nykyisen Venäjän alueelle ja Itä-Eurooppaan.