äiggä
nimistö
1)
a) ei sil muuta merkitystä kun se tulee johanneksesta
b) se tuli kuvioihi 1600 luvulla
c) oli kauppa jonka nimi oli pieksämäki se siitä sit sillee jännästi
2)
a) että voi tunnistaa porukat niiden nimien perusteel ja missä suvussa ne on
b) trendit, ja sellaset miltä se kuulostaa korvii
c) vuodesta 1920
d) Ammateista, paikoista.
3) 20261
4)
a) Niitä tarvitaan että jos joku paikka on puheen aiheenase tiedetään sitten mistä puhutaan ja että vois tietää minne mennä kun joku ohjaa ja jos on muita samanlaisia paikkoja niin voidaan erottaa nimellä.
b) maastokohtien, vesistöjen ja saarten nimiä.
c) muotoa ja kokoa tai liittyvät johonkin tapahtumaan joka tapahtui tai tapahtuu paikassa.
d) kaikki ihmisten tuottamat/rakentamat paikat.
e) kiasma, jätkänkynttilä-silta.
5)
a) siel oli paljon jäppi nimisiä juttuja.
b) siel oli paljon majavia.
c) jos järvellä oli ennesaikaan paljon naaraita.
d) parrakkaat miehet perusti paikan.
e) paljon kukkia oli sillä alueella.
f) joku ihminen oli nimeltään Neno ja se oli pellon alkuperäinen omistaja.
kieli muuttuu-suomen kielen sanasto
1)
yhdistämällä=tietokone
johtamalla uusi sana=kirja-sto
lainaamalla toisesta kielestä=skola-koulu, post-posti
antamalla uusi merkitys sanalle=hiiri
lyhentämällä=sosiaalinen media-some
3)
1.
a) yhdistämis
b) lainattu
c) lyhennetty
d) johtamalla uusi sana
e) uusi merkitys
2.
a) laulava
b) suurehko
c) kampaamo
d) vapautua
e) lehtinen
3.
päivä-llinen
aamu-llinen
illa-llinen
yö-llinen
eri-llinen
4. värikäs, väritön, värillinen,
5.
a) -mo
b) -ri
c) -ma
d) -sto
e) -llinen
f) -käs
g) -kko
h) -inen
i) -ton
j) -la
h) -hko
l) -nto
6.
1. kantauralin kieleen noin 5000 vuotta sitten
2. sana on sitä vanhempi, mitä etäisemmistä sukukielistä sille löytyy vastineita.
3. emä, ken, kuka, mikä, tämä, äiti, isä, poika ja neiti
4. ikäkerrostumat
5. indoeurooppalaisesta kantakielestä
6. sielt tuli niit karjataloussanoja
7. kun ne muinaiskansat jotka puhu suomensukusia kieliä asettui asumaan itämerenalueelle niin siitä synty se
8. johtamalla ja yhdistämällä omia vanhoja aineksia perus sanan luonteisia aineksia
9. säätilasta, viljelystä ja kotieläinten pidosta kertovat sanat
10. ruuanvalmistus ja olut saapui rakennustekniikka ja asuinympäristö edistyi, metalleihin liittyvät sanat tehokkaampia työkaluja yhteiskunnallinen kehitys, valtasuhteet
11. asuminen, työvälineet, talousesine, ruoka ja vaatetus
12.
yhdistämällä=tietokone
johtamalla uusi sana=kirja-sto
lainaamalla toisesta kielestä=skola-koulu, post-posti
antamalla uusi merkitys sanalle=hiiri
lyhentämällä=sosiaalinen media-some
3)
1.
a) yhdistämis
b) lainattu
c) lyhennetty
d) johtamalla uusi sana
e) uusi merkitys
2.
a) laulava
b) suurehko
c) kampaamo
d) vapautua
e) lehtinen
3.
päivä-llinen
aamu-llinen
illa-llinen
yö-llinen
eri-llinen
4. värikäs, väritön, värillinen,
5.
a) -mo
b) -ri
c) -ma
d) -sto
e) -llinen
f) -käs
g) -kko
h) -inen
i) -ton
j) -la
h) -hko
l) -nto
6.
1. kantauralin kieleen noin 5000 vuotta sitten
2. sana on sitä vanhempi, mitä etäisemmistä sukukielistä sille löytyy vastineita.
3. emä, ken, kuka, mikä, tämä, äiti, isä, poika ja neiti
4. ikäkerrostumat
5. indoeurooppalaisesta kantakielestä
6. sielt tuli niit karjataloussanoja
7. kun ne muinaiskansat jotka puhu suomensukusia kieliä asettui asumaan itämerenalueelle niin siitä synty se
8. johtamalla ja yhdistämällä omia vanhoja aineksia perus sanan luonteisia aineksia
9. säätilasta, viljelystä ja kotieläinten pidosta kertovat sanat
10. ruuanvalmistus ja olut saapui rakennustekniikka ja asuinympäristö edistyi, metalleihin liittyvät sanat tehokkaampia työkaluja yhteiskunnallinen kehitys, valtasuhteet
11. asuminen, työvälineet, talousesine, ruoka ja vaatetus
12.
yleiskielistä murteisiin
1)
1. a) no sitä sillee opetellaa eri puhumistyylejä ja sit valittee se mikä sopii parhaite. Kaikkien pitää ymmärtää ja puhua selkeästi
b) juhlissa kunnolla ja sit muual mite haluaa
c) no sen pitää olla kunnollista kato ku ei se lukija pysty ymmärtää sen kirjottaja nomia termejä ja ei voi tarkentaa sitä tekstiä ellei se oo siinä vieres.
d) jotta kaikki ymmärtää sen tekstin mitä kirjotetaa. Lukija ei voi kysyä suomennosta murteesta.
e) no se miten se ilmaisee se juttusa
2. a) a
b) no mitä ne kirjottelee sinne otsikon alle
c) kaike ikäsille
d) A=kuvaaja kuvaa grafiitteja
B=koomediy
C=ABC 80 luku teema
D=pelin suunnittelu
F=
2)
a) noku on sellasii eri juttui
b) länsi ja itä ja ne ei kehittyny kieliks ku oli niit yhteyksii ja sellasii
c) savooooo
d) niissä yhistyy erilaiset murrenpiirteet
e) joitain juttui voidaa sanoo eritaval ja sit eri perinteet ja elämäntapa ja sellasta kivaa
3) a) vasta
b) vene
c) lapaset
d) hiekka
e) kesä
f) ilta
g) huivi
4) 1. keski- ja pohjois-pohjoismaan murteet
2. hämäläismurteet
3.
5) a) See pahus puhus lööperi=hän valehteli
Mallak tämä tröijy mul ollenkas=Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan
Niimpalkauhia=Niimpalkauhia
Kui sul o paat fölis=Miksi sinulla on vene mukana
b) Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen=Mihin voin pysäköidä
Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo=Jätä viesti äänimerkikin kuultuasi
Uotahan jonnin aekoo=Hetkinen
Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo=Ole aloillasi
c) Mennähän äireen kans yhyres=Menemme yhdessä äidin kanssa
Son tuallaane mettäpöyröö=Hän on vähän hölmö
Viruta kätes verellä=Pese kätesi vedellä
Syä vaan parasta puurua=Syö toki puuroa padasta
d) Sie haastat järkevvii=Puhut viisaita
Suat käyvä onkkii jotta suat kalloo=Jos haluat kalaa, sinun pitää onkia
Sie käyt käet taskus=Pidät käsiä taskussa kävellessäsi
Saeves' män siu piähän=Pääsi kastui sateella
6) a) se etse d puuttuu
b) jalaka, sannoo, myö ja työ
c) jos pitää
d) E
e) thams ap fo me
7) e sain nelejä oikei
1. a) no sitä sillee opetellaa eri puhumistyylejä ja sit valittee se mikä sopii parhaite. Kaikkien pitää ymmärtää ja puhua selkeästi
b) juhlissa kunnolla ja sit muual mite haluaa
c) no sen pitää olla kunnollista kato ku ei se lukija pysty ymmärtää sen kirjottaja nomia termejä ja ei voi tarkentaa sitä tekstiä ellei se oo siinä vieres.
d) jotta kaikki ymmärtää sen tekstin mitä kirjotetaa. Lukija ei voi kysyä suomennosta murteesta.
e) no se miten se ilmaisee se juttusa
2. a) a
b) no mitä ne kirjottelee sinne otsikon alle
c) kaike ikäsille
d) A=kuvaaja kuvaa grafiitteja
B=koomediy
C=ABC 80 luku teema
D=pelin suunnittelu
F=
2)
a) noku on sellasii eri juttui
b) länsi ja itä ja ne ei kehittyny kieliks ku oli niit yhteyksii ja sellasii
c) savooooo
d) niissä yhistyy erilaiset murrenpiirteet
e) joitain juttui voidaa sanoo eritaval ja sit eri perinteet ja elämäntapa ja sellasta kivaa
3) a) vasta
b) vene
c) lapaset
d) hiekka
e) kesä
f) ilta
g) huivi
4) 1. keski- ja pohjois-pohjoismaan murteet
2. hämäläismurteet
3.
5) a) See pahus puhus lööperi=hän valehteli
Mallak tämä tröijy mul ollenkas=Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan
Niimpalkauhia=Niimpalkauhia
Kui sul o paat fölis=Miksi sinulla on vene mukana
b) Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen=Mihin voin pysäköidä
Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo=Jätä viesti äänimerkikin kuultuasi
Uotahan jonnin aekoo=Hetkinen
Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo=Ole aloillasi
c) Mennähän äireen kans yhyres=Menemme yhdessä äidin kanssa
Son tuallaane mettäpöyröö=Hän on vähän hölmö
Viruta kätes verellä=Pese kätesi vedellä
Syä vaan parasta puurua=Syö toki puuroa padasta
d) Sie haastat järkevvii=Puhut viisaita
Suat käyvä onkkii jotta suat kalloo=Jos haluat kalaa, sinun pitää onkia
Sie käyt käet taskus=Pidät käsiä taskussa kävellessäsi
Saeves' män siu piähän=Pääsi kastui sateella
6) a) se etse d puuttuu
b) jalaka, sannoo, myö ja työ
c) jos pitää
d) E
e) thams ap fo me
7) e sain nelejä oikei
kaelava
1) a) 8 tavua
b) hampahilleni hajoovat Mieleni minun.
c) saa'ani sanelemahan Mieleni minun tekevi
d) puhe'et, hampahilleni ja ajattelevi
2) 1. nelipolvinen trokee mikä tarkoittaa että jokaisessa säkeessä on kahdeksan tavua.
2. koska se on vanha kieli
3. mainonnassa, otsikoissa ja nimien valinnassa.
4. alkusointu auttaa pitämään siitä runomitassa sen sanan ja toisto auttaa jos ei muista sanoi runoihin.
3) 1. ne sanat on outoi kute kalevalas
2) a) Aino Jäätelö Kalevala Hotelli Kullervo Vesi-Sampo Wäinämöinen
b) kalevala on suosittu juttu
3) a) Aino, Annikki, väinö, antero ja pellervo
b) nimet voi kuulostaa tutulta kalevalaan.
KOTITEHTÄVÄ
1. se tykkäs monesta eri kielest ja sai inspiraatiota niistä.
2. suomen kielellä
3. ku ne enkkulaiset kutsu somen kieltä joskus kveeniks nii sen takia
4. väinämöinen. kveeni ja ilmatar.
b) hampahilleni hajoovat Mieleni minun.
c) saa'ani sanelemahan Mieleni minun tekevi
d) puhe'et, hampahilleni ja ajattelevi
2) 1. nelipolvinen trokee mikä tarkoittaa että jokaisessa säkeessä on kahdeksan tavua.
2. koska se on vanha kieli
3. mainonnassa, otsikoissa ja nimien valinnassa.
4. alkusointu auttaa pitämään siitä runomitassa sen sanan ja toisto auttaa jos ei muista sanoi runoihin.
3) 1. ne sanat on outoi kute kalevalas
2) a) Aino Jäätelö Kalevala Hotelli Kullervo Vesi-Sampo Wäinämöinen
b) kalevala on suosittu juttu
3) a) Aino, Annikki, väinö, antero ja pellervo
b) nimet voi kuulostaa tutulta kalevalaan.
KOTITEHTÄVÄ
1. se tykkäs monesta eri kielest ja sai inspiraatiota niistä.
2. suomen kielellä
3. ku ne enkkulaiset kutsu somen kieltä joskus kveeniks nii sen takia
4. väinämöinen. kveeni ja ilmatar.
Kansanperinne
1) ei tuu mieleen
2) 1)juttu jota tehtiin sillo joskus aiemmi ja tehää nytki mut se on tullu suvun mukana ja kukaa ei tiiä kuka sen alotti
2) ennen ne kaikki kerto toisillee janykyään kerrotaan toisille sitä ja kirjoisssa voi lukee jotai siitä perinteestä
3) joku voi muuttaa sitä tarinaa tai ei muista et miten se meni nii keksi tilalle jotai
4) viihdyttäminen, oppiminen, ympäröivän maailman ymmärtäminen ja ihmisten yhdistäminen
3) 1) a) joulut ja synttärit ja jouluna syyään jouluruokii ja synttärein mitä ikinä haluukin
b) joulu koska se ruoka on hyvää
2) a)tähdenlento-no jos toivoo sillo nii se toteutuu
hikka-
perjantai ja 13 päivä-sillon on huonoo onnee
peili rikki-jos näkee sellasen nii tulee uonoo onnee 7 vuode pääst
tikapuut-ali käveleminen tuo huonoo onnee
b) en tiedä
c) ei vaikuta
3) a) ei oleta liikoja tai sillei
b)
2) 1)juttu jota tehtiin sillo joskus aiemmi ja tehää nytki mut se on tullu suvun mukana ja kukaa ei tiiä kuka sen alotti
2) ennen ne kaikki kerto toisillee janykyään kerrotaan toisille sitä ja kirjoisssa voi lukee jotai siitä perinteestä
3) joku voi muuttaa sitä tarinaa tai ei muista et miten se meni nii keksi tilalle jotai
4) viihdyttäminen, oppiminen, ympäröivän maailman ymmärtäminen ja ihmisten yhdistäminen
3) 1) a) joulut ja synttärit ja jouluna syyään jouluruokii ja synttärein mitä ikinä haluukin
b) joulu koska se ruoka on hyvää
2) a)tähdenlento-no jos toivoo sillo nii se toteutuu
hikka-
perjantai ja 13 päivä-sillon on huonoo onnee
peili rikki-jos näkee sellasen nii tulee uonoo onnee 7 vuode pääst
tikapuut-ali käveleminen tuo huonoo onnee
b) en tiedä
c) ei vaikuta
3) a) ei oleta liikoja tai sillei
b)
Lauseenvastikkeet
1) a) Pikkuveljeni ystävineen pelasi aliasta kun tulin kotiin.
b) Pitää olla nopea arvaaja voittaakseen aliaksessa.
c) Muistan voittaneeni monta kertaa.
d) kerran alias-pelin tiimalasi hajosi ritisten
2) a) Huippufutari kuoli saatuaan kentällä sydänkohtauksen
Huippufutari kuoli, kun oli saanut kentällä dydänkohtauksen.
b) Nunna varasti kahdelta seurakunnalta 128 000 dollaria pelatakseen uhkapeliä
Nunna varasti kahdelta seurakunnalta 128 000 dollaria, jotta voisi pelata uhkapeliä.
c) Amerikkalaiset eivät vieläkään tiedä syövänsä geeniruokaa
d) Viiden minuutin taukojumppa onnistuu myös istuen
e) Hakkeriryhmä Anonymous sanoo tehneensä Turkin kyberiskut
b) Pitää olla nopea arvaaja voittaakseen aliaksessa.
c) Muistan voittaneeni monta kertaa.
d) kerran alias-pelin tiimalasi hajosi ritisten
2) a) Huippufutari kuoli saatuaan kentällä sydänkohtauksen
Huippufutari kuoli, kun oli saanut kentällä dydänkohtauksen.
b) Nunna varasti kahdelta seurakunnalta 128 000 dollaria pelatakseen uhkapeliä
Nunna varasti kahdelta seurakunnalta 128 000 dollaria, jotta voisi pelata uhkapeliä.
c) Amerikkalaiset eivät vieläkään tiedä syövänsä geeniruokaa
d) Viiden minuutin taukojumppa onnistuu myös istuen
e) Hakkeriryhmä Anonymous sanoo tehneensä Turkin kyberiskut
suomi äidinkielenä
1) 1. kieli minkä oppi ekana tai osaa parhaite
2. opitaan sillee et puhutaa toisille sitä
3. no on sanoi jotka voi ymmärtää vaan jos puhuu sitä kieltä ja ei pysty ymmärtää sitä kulttuuria jos ei puhu kieltä ja semmosta
4. 1, sanat taipuu oudosti
2, vokaaleja on paljon
3, sanas voi olla vaa yks konsonantti sanan lopus tai alus
4, puuttuu suvut
5, artikkeleiden puuttuminen
6, diftongit
7, morfeemit
8, jotku vokaalit ei pysty olemaan samas sanas
9, sanat pitentyy kaikista taivutuksista
10, astevaihtelu
5. geminaatta un jotkut sanat menee silleee et niist lähtee konsonantteja
morfeemi on kielen pienin yksikkö
diftongi kaks vokaalii = pitkä vokaali
3) 1. a) kantaa-kanta
mutta-muta
siinä-sinä
b)kukka-kuka
passi-pasi
samu-sammu
2) a) paljon puhelin
b) ulos pois
c) kaunotar kreivitär
d) kannel kyynel
e) ehyt ohut
3) a) pääIssä pää on vartalo ja ssä on sijapääte
b)pulloIiIssaIkin pullo on vartalo i monikontunnus ssa sijapääte kin liitepartikkeli
c) kaata|is|in
d) voima|ton|ta
e)koira|n
f) kesä|loma|matka|sta|nne|ko
g) tuli|si|tte|pa
h) koulu|ann|eko
i) savu|sta|mol|ta
4) a) analyysi on semmone eritelmä jostain koostumuksesta tai laadusta
fittnesss joku kuntourheilu laji
auto taipuu oudosti
b) ne on otettu toisista kielistä
5) -pkruusi-Sana alkaa konsonanttiyhdistämällä
-suptällu-Sana ei noudata vokaalisointua
-zaxio-sanassa on vierasperäisiä kirjaimia
-pirstik-Sanan keskellä on liian pitkä konsonanttiyhdistelmä
-rikstkralla-Sanan keskellä on liian pitkä konsonanttiyhdistelmä
6) a) 1. tusahti
2. Kuhnisena peltuna pääreet tuhtivat värsikässä
3. Tastuinen pakku tusahti astossa
4. Pohkuisessa hustossa hulputtivat hupukat
5. Tastuinen pakku tusahti astossa
7) a)
- m a a l i | t
- o s o i t t a u t u i s i | a t
- t ä r k e i | k s i
b)
- p e | l a a | j a | l t a
- p y r | y r i | n
- l e i | k i | ä l l ä
c)
- k o i | v i k k o a
- s i k a l a k s i
- m a a l a a m o i t a k i n
2. opitaan sillee et puhutaa toisille sitä
3. no on sanoi jotka voi ymmärtää vaan jos puhuu sitä kieltä ja ei pysty ymmärtää sitä kulttuuria jos ei puhu kieltä ja semmosta
4. 1, sanat taipuu oudosti
2, vokaaleja on paljon
3, sanas voi olla vaa yks konsonantti sanan lopus tai alus
4, puuttuu suvut
5, artikkeleiden puuttuminen
6, diftongit
7, morfeemit
8, jotku vokaalit ei pysty olemaan samas sanas
9, sanat pitentyy kaikista taivutuksista
10, astevaihtelu
5. geminaatta un jotkut sanat menee silleee et niist lähtee konsonantteja
morfeemi on kielen pienin yksikkö
diftongi kaks vokaalii = pitkä vokaali
3) 1. a) kantaa-kanta
mutta-muta
siinä-sinä
b)kukka-kuka
passi-pasi
samu-sammu
2) a) paljon puhelin
b) ulos pois
c) kaunotar kreivitär
d) kannel kyynel
e) ehyt ohut
3) a) pääIssä pää on vartalo ja ssä on sijapääte
b)pulloIiIssaIkin pullo on vartalo i monikontunnus ssa sijapääte kin liitepartikkeli
c) kaata|is|in
d) voima|ton|ta
e)koira|n
f) kesä|loma|matka|sta|nne|ko
g) tuli|si|tte|pa
h) koulu|ann|eko
i) savu|sta|mol|ta
4) a) analyysi on semmone eritelmä jostain koostumuksesta tai laadusta
fittnesss joku kuntourheilu laji
auto taipuu oudosti
b) ne on otettu toisista kielistä
5) -pkruusi-Sana alkaa konsonanttiyhdistämällä
-suptällu-Sana ei noudata vokaalisointua
-zaxio-sanassa on vierasperäisiä kirjaimia
-pirstik-Sanan keskellä on liian pitkä konsonanttiyhdistelmä
-rikstkralla-Sanan keskellä on liian pitkä konsonanttiyhdistelmä
6) a) 1. tusahti
2. Kuhnisena peltuna pääreet tuhtivat värsikässä
3. Tastuinen pakku tusahti astossa
4. Pohkuisessa hustossa hulputtivat hupukat
5. Tastuinen pakku tusahti astossa
7) a)
- m a a l i | t
- o s o i t t a u t u i s i | a t
- t ä r k e i | k s i
b)
- p e | l a a | j a | l t a
- p y r | y r i | n
- l e i | k i | ä l l ä
c)
- k o i | v i k k o a
- s i k a l a k s i
- m a a l a a m o i t a k i n
monikielinen suomi
1. ruotsi
2. 7
3. 150 kieltä
4. tulee enemmän kieliä suomeen
3) 1.
a) se tykkää siitä
b) että lapset oppii aikasee toisen kielen ja sit se puhu kuinka pitäs enemmän kieliä opiskella.
c) ni ne lapset oppii helpommin kieliä ja muita kivoja juttuja
d) hedelmällinen vuoropuhelu = eri kulttuurit tutustuu tai sille joo
kulttuurien sulatusuuni = ne tuhoaa kulttuureja
kielikylpylastentarha = varmaa puhuu et eri kielisiii tarhoi
variaatio = eri vaihtoehtoist puhuu et tylsää et kaikki osaa samaa
klisee = semmone perus tyhmä sanonta
kognitiviinen = se niinku tarjottaa et mihin mieli pystyy et onko viisas
2. Äidinkieli on koulun oppiaineista turhin koska minun ei tarvitse tietää mikä verbi subjekti tai mikä muoto se sana mitä mä puhun tai kirjoitan ja ei mitään pilkkuja ja viivoja kun idiootit joskus aatteli et pitää tehä monimutkaseks kirjotukse ja perustelut oli et näyttää paremmalle mut hei ei me kaikki olla naisia
2. 7
3. 150 kieltä
4. tulee enemmän kieliä suomeen
3) 1.
a) se tykkää siitä
b) että lapset oppii aikasee toisen kielen ja sit se puhu kuinka pitäs enemmän kieliä opiskella.
c) ni ne lapset oppii helpommin kieliä ja muita kivoja juttuja
d) hedelmällinen vuoropuhelu = eri kulttuurit tutustuu tai sille joo
kulttuurien sulatusuuni = ne tuhoaa kulttuureja
kielikylpylastentarha = varmaa puhuu et eri kielisiii tarhoi
variaatio = eri vaihtoehtoist puhuu et tylsää et kaikki osaa samaa
klisee = semmone perus tyhmä sanonta
kognitiviinen = se niinku tarjottaa et mihin mieli pystyy et onko viisas
2. Äidinkieli on koulun oppiaineista turhin koska minun ei tarvitse tietää mikä verbi subjekti tai mikä muoto se sana mitä mä puhun tai kirjoitan ja ei mitään pilkkuja ja viivoja kun idiootit joskus aatteli et pitää tehä monimutkaseks kirjotukse ja perustelut oli et näyttää paremmalle mut hei ei me kaikki olla naisia
Suomen sukukielet
1. kanta uralin kielestä
2. itämeren suomalaisiksi kieliksi
3. 23 miljoonaa ihmistä
4. koska niit puhutaan niin vähän
3) 2. a)unkari, viro ja saamen kielet
b) Unkari
c) norja, suomi ja venäjä
3. a) joku muusikko vetää lasten eskarii.
b) muusikko, aika, vetää, karjalaisia, suomeksi, koko ja perhe
4. a) kadunut ja kaatunut, olevat ja olleet, eriti ja erittäin ja kultuur ja kulttuuri
b) ü õ
c) katosi
5. a) 9
b) valtion apua ja sit että ne työskentelee yhessä sillee ettei se lähtis
2. itämeren suomalaisiksi kieliksi
3. 23 miljoonaa ihmistä
4. koska niit puhutaan niin vähän
3) 2. a)unkari, viro ja saamen kielet
b) Unkari
c) norja, suomi ja venäjä
3. a) joku muusikko vetää lasten eskarii.
b) muusikko, aika, vetää, karjalaisia, suomeksi, koko ja perhe
4. a) kadunut ja kaatunut, olevat ja olleet, eriti ja erittäin ja kultuur ja kulttuuri
b) ü õ
c) katosi
5. a) 9
b) valtion apua ja sit että ne työskentelee yhessä sillee ettei se lähtis
maailman kielet
1. noin 7000
2. koska pitää vetää raja kielen ja murteen väliin
3. kiina, espanja, Englanti
4. koska osaa puhuu niin vähän et ne katoaa kokonaan.
5. ei koska suomes ei puhuta melkein muuta ku suomee.
6. kantakieli tarkoittaa sitä ku tuhansia vuosia sitten puhuttiin jotain kieltä
sukukielet on niitä jotka on haaraantui kantakielestä
Kielikunta on samast paikkaa tulevien kielten laajin mahdollinen ryhmä
7. indoeurooppalaiset kielet on suurin kielikunta
8. urarilaiseen kielikuntaan.
Tehtäviä
1. ristiretkiä on tehty joskus niin kieli levis.
2. risitretkistä.
3.a) viro,suomi ja pohjoissaame
b) ne kuulostaa samallle päättele siitä
4. jag tar kaffekoppen från skåpet.
a) ne kuuostaa samalle
b) ruotti käyttää enemmän sanoja
5.a) kiina on maaiilman puhutuin kieli
b) minusta kiinan ei pitäisi olla puhutuin kieli
c) minä olen kyna uateria
d)vesihiisisihisihississä
2. koska pitää vetää raja kielen ja murteen väliin
3. kiina, espanja, Englanti
4. koska osaa puhuu niin vähän et ne katoaa kokonaan.
5. ei koska suomes ei puhuta melkein muuta ku suomee.
6. kantakieli tarkoittaa sitä ku tuhansia vuosia sitten puhuttiin jotain kieltä
sukukielet on niitä jotka on haaraantui kantakielestä
Kielikunta on samast paikkaa tulevien kielten laajin mahdollinen ryhmä
7. indoeurooppalaiset kielet on suurin kielikunta
8. urarilaiseen kielikuntaan.
Tehtäviä
1. ristiretkiä on tehty joskus niin kieli levis.
2. risitretkistä.
3.a) viro,suomi ja pohjoissaame
b) ne kuulostaa samallle päättele siitä
4. jag tar kaffekoppen från skåpet.
a) ne kuuostaa samalle
b) ruotti käyttää enemmän sanoja
5.a) kiina on maaiilman puhutuin kieli
b) minusta kiinan ei pitäisi olla puhutuin kieli
c) minä olen kyna uateria
d)vesihiisisihisihississä
suomi ja muut kielet ennakkotehtävä
NO se merkitsee tosi paljon koska mä en ois pystyny kirjottaa tota aiempaa ja joutuis käyttää jotai outoja piirroksia niihin.