TAIDEKUVAN MONET MERKITYKSET SELVIÄÄ ANALYYSIN AVULLA

Kuvassa on Rubensin teos Kolme Sulotarta. Näemme kolme neitoa, mutta takana on antiikin tarina Zeuksen kolmesta tyttärestä, jokainen heistä edusti yhtä maailman tärkeistä hyveistä.
K
Kuva-analyysin tehtävänä on tuoda esille teoksen taustalla olevia merkityksiä ja kertoa ja avata sen sanomaa. Avuksi tähän on olemassa erityisiä analyysimalleja.

Ohje taideteoksen SEMIOOTTISEN analyysiin:
1. SEMIOOTTINEN MALLI: DENOTAATIO, kaikille ihmisille yhteinen tulkinnan taso,
2. KONNOTAATIO, kulttuurisidonnainen taso,
3. HENKILÖKOHTAINEN TULKINTA nojaa yksilön aiempiin tietoihin ja kokemuksiin.

Levi-Strauss SEMIOTIC MODEL: denotation - connotation - personal assosiations more in English look at comments under

Levi-Straussin SEMIOOTTISTA analyysimallia taideteoksille voidaan kuvata kolmella kysymyksellä :
1. MITÄ MAAILMAN KAIKKI IHMISET NÄKEVÄT TEOKSESSA RIIPPUMATTA ASUINPAIKASTA TAI KOULUTUKSESTA?
2. MITÄ LÄNSIMAALAISEN KULTTUURIN KASVATIT NÄKEVÄT TEOKSESSA?
3. MITÄ SINÄ ITSE NÄET TEOKSESSA? Perustele/ avaa näkemystäsi!



Tässä vielä yleisohje joka käy esittävän sekä abstraktin kuvan analyysiin:
- suora linkki alla kommenteissa

Tämän kuvan tekstivastine: (tyhjä tekstivastine)

Kommentit

Kuvan analyysi ja tulkinta

Kuvan analyysi- ja tulkintatyön voi aloittaa monesta eri lähtökohdasta. Analyysilla tarkoitetaan kuvan tarkkaa havainnointia, kokonaisuuden pilkkomista osiin ja sitä kautta johonkin tulkintaan päätymistä. Kuvan tulkintaa voi siis ajatella analyysin lopputuloksena: voidaksemme sanoa jotain kuvasta, meidän täytyy ensin ainakin jollain tasolla analysoida sen aihepiiriä ja rakennetta. Tämä tapahtuu usein tiedostamatta kuvaa katsoessa. Tiedostetun analyysin avulla on mahdollista löytää kuvasta myös sellaisia merkityksiä, jotka jäävät aluksi huomaamatta.

Kuvaa voidaan tulkita keskittyen sen sisältöön (esim. IKONIGRAFINEN analyysi), rakenteeseen (FORMALISTINEN analyysi) tai syntyviin assosiaatioihin (SUBJEKTIIVINEN tulkinta). Kuvan tulkintaa voidaan laajentaa asettamalla teos historialliseen kontekstiinsa esimerkiksi suhteessa tekijän elämäkertaan (BIOGRAFINEN tulkinta) ja muuhun tuotantoon tai maailman tapahtumiin. Teoksesta voidaan etsiä symbolisia merkityksiä (SEMIOOTTINEN analyysi) ja viittauksia muihin teoksiin (INTERTEKSTUAALISUUS).


Tulkinnan kannalta käyttökelpoisinta onkin tarkastella kuvaa mahdollisimman monelta kannalta. Teoksen tulkinta on aina katsojan työtä: teos saattaa herättää katsojassa muistoja tai tunteita, joita taiteilija ei ole edes ajatellut ja muut eivät voi tavoittaa. Jokaisella teoksella on kuitenkin oma tulkintahorisonttinsa: vaikkapa aurinkoisella pihalla leikkivää suloista kissanpentua esittävän maalauksen voi tulkita kertovan nuoruudesta ja onnellisuudesta, mutta loogisesti on vaikea löytää perusteita analyysille, jonka mukaan teos kertoisikin sodasta ja kuolemasta. Tietenkin tällaisia mielikuvia voi jollekulle katsojalle tulla, jos hänellä on esimerkiksi ollut maalauksen kissanpennun näköinen lemmikki sota-aikana. Silti teosta ei järkevästi voi tulkita sodasta kertovaksi. Tämän vuoksi on hyvä pyrkiä tunnistamaan subjektiiviset mielikuvat analyysiprosessissa, vaikka emme niistä koskaan voikaan päästä eroon kuvaa katsoessamme.

Kuvan tulkintaan vaikuttavat siis kolme pääseikkaa: itse TEOS, sen TEKIJÄ ja KATSOJA. Aiemmin taiteilijan merkitystä korostettiin ja pyrittiin selvittämään tekijän tarkoitus, INTENTIO. Nykyisin kiinnostus on siirtynyt teoksen ja katsojan SUHTEESEEN. (reseptioanalyyttinen tulkinta), sillä on huomattu, kuinka moninaiset tulkintamahdollisuudet jokaisella teoksella on. Totta kai teos usein, vahvemmin tai kätketymmin, tuo ilmi tekijänsä ajatuksia ja asenteita. Tekijä ei kuitenkaan voi etukäteen määrätä, millaisia ajatuksia hänen teoksensa tulee herättämään – varsinkin, jos ajattelemme pitkälle tulevaisuuteen.
-> Saman aikakauden ihmiset tulkitsevat teoksia aivan toisin kuin myöhemmät katsojat, sillä aikalaiset ovat perillä vaikkapa ajankohdan poliittisista oloista.


SEMIOTIIKKA on tieteenhaara, joka tutkii merkitysten rakentumista. Kuvassa esiintyvillä objekteilla on kaksi merkitystasoa, denotaatio ja konnotaatio. Denotaatio-termillä tarkoitetaan kaikkea sitä, mikä on konkreettisesti nähtävissä kuvassa. Konnotaatiolla tarkoitetaan sitä, mitä konkreettisista kuvan osista tulee mieleen – esimerkiksi kuvassa näemme keltaisen vaahteran, mutta heräävät konnotaatiot saattavat olla ”syksy”, ”auringonpaiste” jne. Konnotaatioita ovat myös henkilökohtaiset mielikuvat, joita muut ihmiset eivät kuvasta voi nähdä. Kuvaa tulkitessaan kannattaa kiinnittää huomiota myös rakenteellisiin seikkoihin. Kuva-analyysia tehdessään voikin pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

1. Mitä kuva esittää tai millainen se muuten on? Kuvaus teoksesta.

2. Millainen on kuvan rakenne? Miten kuva-ala on käytetty, mihin suuntaan liike etenee jne.

3. Millainen on kuvan värimaailma?

4. Millaisia assosiaatioita sinulle tulee kuvasta? (denotaatiot – konnotaatiot)

5. Mikä on mielestäsi kuvan sisältö/sanoma?

6. Miten teos suhtautuu taiteilijan muuhun tuotantoon/valmistusajankohtaan?



Linkki taideteoksen SEMIOOTTISEN analyysiin:
SEMIOOTTINEN MALLI: DENOTAATIO, kaikille ihmisille yhteinen tulkinnan taso, KONNOTAATIO, kulttuurisidonnainen taso, HENKILÖKOHTAINEN TULKINTA nojaa yksilön aiempiin tietoihin ja kokemuksiin. SEMIOTIC MODEL: denotation - connotation - personal assosiations
(muokattu)
SEMIOOTTINEN MALLI - SEMIOTIC MODEL IN NUTCASE:

1. DENOTAATIO, kaikille ihmisille yhteinen tulkinnan taso,
2. KONNOTAATIO, kulttuurisidonnainen taso,
3. HENKILÖKOHTAINEN TULKINTA nojaa yksilön aiempiin tietoihin ja kokemuksiin.


SEMIOTIC MODEL: denotation - connotation - personal assosiations
Picture analysis

The meaningful planes of a picture
When one examines a picture in a rather straightforward way, the meaningful planes can be divided into three:

1. The core meaning of the picture i.e. the denotation
The core meaning should be the same regardless of the viewer’s cultural background, context or situation.

2. The context-dependent meaning i.e. the connotation
The context-dependent meaning varies with the cultural background of the viewer and as such it is different to people in different cultures.

3. Personal associations
Personal association stem from the viewer’s own experiences or from the viewing situation.


Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin