Martti Luther ja Mikael Agricola, uskonpuhdistajat
Martti Luther
Hän ryhtyi munkiksi jouduttuaan raivokkaaseen ukkosmyrskyyn, jolloin vannoi Pyhälle Annalle, kaivosmiesten suojeluspyhimykselle, että menisi luostariin jos selviäisi. Hän opiskeli oppia kristinuskosta ahkerasti. Luther yritti etsiä vastausta keskiajan ihmisten peruskysymykseen: miten voisi löytää armollisen Jumalan?
Kirkon mukaan tekemällä hyviä ja ansiollisia tekoja. Martti huomasi, että tämä tie oli loputon, koska ihminen ei voinut päästä irti perussynnistään, itsekkyydestä. Tutkiessa Paavalin kirjeitä, hän löysi ulos umpikujasta. Kirjeissä kerrottiin, että pelastus on kiinni vain Jumalan armosta, pelastuksen eteen ei tarvitse tehdä mitään tekoja, vaan se on lahja kaikille Kristukseen uskoville. Tämä oli Martti Lutherin uskonpuhdistuksellinen löytö, joka myöhemmin kirjattiin luterilaisuuden päätunnukseen. Martti ei hyväksynyt katollisen kirkon aneiden myymistä, eli kirkko lupasi aneita ostaville pelastuksen. Luther nousi tätä vastaan. Hän vei aneita vastustavat väitteensä Wittenbergin linnankirkon oveen 31. lokakuuta 1517. Hänellä ei ollut ollut tarkoituksena kaataa katolista kirkkoa, mutta aneväitteistä tuli "kipinä, joka sytytti rutikuivan maan". Lutherin tekivät uskonpuhdistajaksi hänen saamansa kannatus, mutta myös vastustus. Anekauppiaat syyttivät häntä harhaoppiseksi ja veivät asian Roomaan. Seuraavan vuoden alussa Luther julistettiin pannaan eli kirkonkiroukseen, mutta se ei pysäyttänyt häntä eikä hänen nostamaansa kapinaliikettä. Keisari julisti Lutherin valtakunnankiroukseen ja näin Lutherista tuli lainsuojaton. Lutherin olisi saanut esimerkiksi tappaa ilman rangaistusta. Saksin Fredrik Viisas ryhtyi tukemaan Martti Lutheria, ja järjesti valekaappauksen tämän turvaamiseksi kuolemalta. Moni luuli, että Martti oli kuollut, mutta oikeasti hän oli piilossa Wartburgin linnassa Yrjö-ritarin salanimellä. Wartburgin linnassa Luther käänsi Uuden testamentin saksaksi ja loi samalla perustan nykysaksan kirjakielelle. Vaikka Lutherilla oli työryhmä, Vanhan testamentin kääntämien kesti melkein 12 vuotta. Saksalainen Raamattu oli valmis vuonna 1534. Raamatun kääntäminen oli uskonpuhdistuksen kannalta hyvin tärkeää, ja tämä vaikutti myös saksan ulkopuolella, ja Raamattuja alettiin kääntää muuallakin. Esimerkiksi suomalainen Mikael Agricola teki näin, josta tuli suomen uskonpuhdistaja.
Hän ryhtyi munkiksi jouduttuaan raivokkaaseen ukkosmyrskyyn, jolloin vannoi Pyhälle Annalle, kaivosmiesten suojeluspyhimykselle, että menisi luostariin jos selviäisi. Hän opiskeli oppia kristinuskosta ahkerasti. Luther yritti etsiä vastausta keskiajan ihmisten peruskysymykseen: miten voisi löytää armollisen Jumalan?
Kirkon mukaan tekemällä hyviä ja ansiollisia tekoja. Martti huomasi, että tämä tie oli loputon, koska ihminen ei voinut päästä irti perussynnistään, itsekkyydestä. Tutkiessa Paavalin kirjeitä, hän löysi ulos umpikujasta. Kirjeissä kerrottiin, että pelastus on kiinni vain Jumalan armosta, pelastuksen eteen ei tarvitse tehdä mitään tekoja, vaan se on lahja kaikille Kristukseen uskoville. Tämä oli Martti Lutherin uskonpuhdistuksellinen löytö, joka myöhemmin kirjattiin luterilaisuuden päätunnukseen. Martti ei hyväksynyt katollisen kirkon aneiden myymistä, eli kirkko lupasi aneita ostaville pelastuksen. Luther nousi tätä vastaan. Hän vei aneita vastustavat väitteensä Wittenbergin linnankirkon oveen 31. lokakuuta 1517. Hänellä ei ollut ollut tarkoituksena kaataa katolista kirkkoa, mutta aneväitteistä tuli "kipinä, joka sytytti rutikuivan maan". Lutherin tekivät uskonpuhdistajaksi hänen saamansa kannatus, mutta myös vastustus. Anekauppiaat syyttivät häntä harhaoppiseksi ja veivät asian Roomaan. Seuraavan vuoden alussa Luther julistettiin pannaan eli kirkonkiroukseen, mutta se ei pysäyttänyt häntä eikä hänen nostamaansa kapinaliikettä. Keisari julisti Lutherin valtakunnankiroukseen ja näin Lutherista tuli lainsuojaton. Lutherin olisi saanut esimerkiksi tappaa ilman rangaistusta. Saksin Fredrik Viisas ryhtyi tukemaan Martti Lutheria, ja järjesti valekaappauksen tämän turvaamiseksi kuolemalta. Moni luuli, että Martti oli kuollut, mutta oikeasti hän oli piilossa Wartburgin linnassa Yrjö-ritarin salanimellä. Wartburgin linnassa Luther käänsi Uuden testamentin saksaksi ja loi samalla perustan nykysaksan kirjakielelle. Vaikka Lutherilla oli työryhmä, Vanhan testamentin kääntämien kesti melkein 12 vuotta. Saksalainen Raamattu oli valmis vuonna 1534. Raamatun kääntäminen oli uskonpuhdistuksen kannalta hyvin tärkeää, ja tämä vaikutti myös saksan ulkopuolella, ja Raamattuja alettiin kääntää muuallakin. Esimerkiksi suomalainen Mikael Agricola teki näin, josta tuli suomen uskonpuhdistaja.