Ussa
22/2/2017
Uskonnottomuus
Uskonnottomuudessa Jumalaan ja yliluonnollisuuteen uskominen voi olla epävarmaa, toisin kuin ateismissa, jossa se kielletään vahvasti. Uskonnottomilla on omia juhlia. Esimerkiksi kristinuskon kasteen vastaavana juhlana on nimiäiset. Ja rippikoulua vastaava, elämänkatsomusta tarkasteleva paikka on Prometheus-leirit. Kouluissa uskonnottomille on järjestetty uskonnon korvaava aine, elämänkatsomustieto.
Ateismi
Ateismi tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä jonka mukaan jumalia ei ole olemassa. Ateismi voidaan määritellä kahdella tavalla, väitteenä, joka koskee sitä, kuuluuko todellisuuteen jumalia vai ei, tai jonkin yksilön tiedollisena käsityksenä. Silloin ateistit voidaan jakaa positiivisiin ateisteihin, jotka ovat sitä mieltä, ettei jumalia ole, ja negatiivisiin ateisteihin, joilta puuttuu usko jumalan olemassaoloon. Negatiivisten ateistien mukaan jumalan olemassaolosta ei ole mitään todisteita. Positiivisten ateistien mukaan jumalan olemassaoloa taas voidaan pitää todistettavasti epätotena.
Uskonnottomuudessa Jumalaan ja yliluonnollisuuteen uskominen voi olla epävarmaa, toisin kuin ateismissa, jossa se kielletään vahvasti. Uskonnottomilla on omia juhlia. Esimerkiksi kristinuskon kasteen vastaavana juhlana on nimiäiset. Ja rippikoulua vastaava, elämänkatsomusta tarkasteleva paikka on Prometheus-leirit. Kouluissa uskonnottomille on järjestetty uskonnon korvaava aine, elämänkatsomustieto.
Ateismi
Ateismi tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä jonka mukaan jumalia ei ole olemassa. Ateismi voidaan määritellä kahdella tavalla, väitteenä, joka koskee sitä, kuuluuko todellisuuteen jumalia vai ei, tai jonkin yksilön tiedollisena käsityksenä. Silloin ateistit voidaan jakaa positiivisiin ateisteihin, jotka ovat sitä mieltä, ettei jumalia ole, ja negatiivisiin ateisteihin, joilta puuttuu usko jumalan olemassaoloon. Negatiivisten ateistien mukaan jumalan olemassaolosta ei ole mitään todisteita. Positiivisten ateistien mukaan jumalan olemassaoloa taas voidaan pitää todistettavasti epätotena.
Koekysymykset
- Selitä kolminaisuusoppi.
- Kuka/mikä on Pyhä Henki?
- Kuka oli suomalainen tunnettu uskonpuhdistaja?
- Miksi Martti Luther meni luostariin?
- Kuka oli Saul Tarsolainen ja mitä hän teki?
- Miten seurakunta syntyi?
- Selitä kaste.
- Selitä ehtoollinen.
Kolminaisuusoppi
Kolminaisuudessa on kyse siitä, että yksi Jumala toimii kolmen eri persoonan kautta samanaikaisesti. Yksi ja sama Jumala ilmaiseen itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Isä on maailman luoja ja ylläpitäjä, Poika eli Jeesus on maailman syntien sovittaja, vapauttaja ja Pyhä Henki on pyhittäjä.
Kuva selventää kolminaisuusoppia, eli sitä, miten Jumala on kolme eri persoonaa. Eli Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat eri persoonat, mutta silti kaikki Jumala.
Kuva selventää kolminaisuusoppia, eli sitä, miten Jumala on kolme eri persoonaa. Eli Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat eri persoonat, mutta silti kaikki Jumala.
Martti Luther ja Mikael Agricola, uskonpuhdistajat
Martti Luther
Hän ryhtyi munkiksi jouduttuaan raivokkaaseen ukkosmyrskyyn, jolloin vannoi Pyhälle Annalle, kaivosmiesten suojeluspyhimykselle, että menisi luostariin jos selviäisi. Hän opiskeli oppia kristinuskosta ahkerasti. Luther yritti etsiä vastausta keskiajan ihmisten peruskysymykseen: miten voisi löytää armollisen Jumalan?
Kirkon mukaan tekemällä hyviä ja ansiollisia tekoja. Martti huomasi, että tämä tie oli loputon, koska ihminen ei voinut päästä irti perussynnistään, itsekkyydestä. Tutkiessa Paavalin kirjeitä, hän löysi ulos umpikujasta. Kirjeissä kerrottiin, että pelastus on kiinni vain Jumalan armosta, pelastuksen eteen ei tarvitse tehdä mitään tekoja, vaan se on lahja kaikille Kristukseen uskoville. Tämä oli Martti Lutherin uskonpuhdistuksellinen löytö, joka myöhemmin kirjattiin luterilaisuuden päätunnukseen. Martti ei hyväksynyt katollisen kirkon aneiden myymistä, eli kirkko lupasi aneita ostaville pelastuksen. Luther nousi tätä vastaan. Hän vei aneita vastustavat väitteensä Wittenbergin linnankirkon oveen 31. lokakuuta 1517. Hänellä ei ollut ollut tarkoituksena kaataa katolista kirkkoa, mutta aneväitteistä tuli "kipinä, joka sytytti rutikuivan maan". Lutherin tekivät uskonpuhdistajaksi hänen saamansa kannatus, mutta myös vastustus. Anekauppiaat syyttivät häntä harhaoppiseksi ja veivät asian Roomaan. Seuraavan vuoden alussa Luther julistettiin pannaan eli kirkonkiroukseen, mutta se ei pysäyttänyt häntä eikä hänen nostamaansa kapinaliikettä. Keisari julisti Lutherin valtakunnankiroukseen ja näin Lutherista tuli lainsuojaton. Lutherin olisi saanut esimerkiksi tappaa ilman rangaistusta. Saksin Fredrik Viisas ryhtyi tukemaan Martti Lutheria, ja järjesti valekaappauksen tämän turvaamiseksi kuolemalta. Moni luuli, että Martti oli kuollut, mutta oikeasti hän oli piilossa Wartburgin linnassa Yrjö-ritarin salanimellä. Wartburgin linnassa Luther käänsi Uuden testamentin saksaksi ja loi samalla perustan nykysaksan kirjakielelle. Vaikka Lutherilla oli työryhmä, Vanhan testamentin kääntämien kesti melkein 12 vuotta. Saksalainen Raamattu oli valmis vuonna 1534. Raamatun kääntäminen oli uskonpuhdistuksen kannalta hyvin tärkeää, ja tämä vaikutti myös saksan ulkopuolella, ja Raamattuja alettiin kääntää muuallakin. Esimerkiksi suomalainen Mikael Agricola teki näin, josta tuli suomen uskonpuhdistaja.
Hän ryhtyi munkiksi jouduttuaan raivokkaaseen ukkosmyrskyyn, jolloin vannoi Pyhälle Annalle, kaivosmiesten suojeluspyhimykselle, että menisi luostariin jos selviäisi. Hän opiskeli oppia kristinuskosta ahkerasti. Luther yritti etsiä vastausta keskiajan ihmisten peruskysymykseen: miten voisi löytää armollisen Jumalan?
Kirkon mukaan tekemällä hyviä ja ansiollisia tekoja. Martti huomasi, että tämä tie oli loputon, koska ihminen ei voinut päästä irti perussynnistään, itsekkyydestä. Tutkiessa Paavalin kirjeitä, hän löysi ulos umpikujasta. Kirjeissä kerrottiin, että pelastus on kiinni vain Jumalan armosta, pelastuksen eteen ei tarvitse tehdä mitään tekoja, vaan se on lahja kaikille Kristukseen uskoville. Tämä oli Martti Lutherin uskonpuhdistuksellinen löytö, joka myöhemmin kirjattiin luterilaisuuden päätunnukseen. Martti ei hyväksynyt katollisen kirkon aneiden myymistä, eli kirkko lupasi aneita ostaville pelastuksen. Luther nousi tätä vastaan. Hän vei aneita vastustavat väitteensä Wittenbergin linnankirkon oveen 31. lokakuuta 1517. Hänellä ei ollut ollut tarkoituksena kaataa katolista kirkkoa, mutta aneväitteistä tuli "kipinä, joka sytytti rutikuivan maan". Lutherin tekivät uskonpuhdistajaksi hänen saamansa kannatus, mutta myös vastustus. Anekauppiaat syyttivät häntä harhaoppiseksi ja veivät asian Roomaan. Seuraavan vuoden alussa Luther julistettiin pannaan eli kirkonkiroukseen, mutta se ei pysäyttänyt häntä eikä hänen nostamaansa kapinaliikettä. Keisari julisti Lutherin valtakunnankiroukseen ja näin Lutherista tuli lainsuojaton. Lutherin olisi saanut esimerkiksi tappaa ilman rangaistusta. Saksin Fredrik Viisas ryhtyi tukemaan Martti Lutheria, ja järjesti valekaappauksen tämän turvaamiseksi kuolemalta. Moni luuli, että Martti oli kuollut, mutta oikeasti hän oli piilossa Wartburgin linnassa Yrjö-ritarin salanimellä. Wartburgin linnassa Luther käänsi Uuden testamentin saksaksi ja loi samalla perustan nykysaksan kirjakielelle. Vaikka Lutherilla oli työryhmä, Vanhan testamentin kääntämien kesti melkein 12 vuotta. Saksalainen Raamattu oli valmis vuonna 1534. Raamatun kääntäminen oli uskonpuhdistuksen kannalta hyvin tärkeää, ja tämä vaikutti myös saksan ulkopuolella, ja Raamattuja alettiin kääntää muuallakin. Esimerkiksi suomalainen Mikael Agricola teki näin, josta tuli suomen uskonpuhdistaja.
Uskontunnustus
Minä uskon jumalaan, selitykseen Isään, Kaikkivaltiaaseen, selitykseen taivaan ja maan Luokaan, ja Jeesukseen Kristukseen, selitykseen Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, selitykseen joka sikisi Pyhästä Hengestä, selitykseen syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, selitykseen ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, selitykseen astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhää Henkeen, selitykseen pyhän yhteisen seurakunnab, selitykseen pyhäin yhteyden, selitykseen syntien anteeksiantamisem, selitykseen ruumiin ylösnousemisen selitykseen ja iankaikkisen elämän.
Vapaakirkko
- Se on Suomessa syntynyt herätysliike, joka on vaikuttanut jo 120 vuotta.
- Vapaakirkollisuus korostaa henkilökohtaista uskoa Kristukseen ja halua elää hänen seuraajanaan muuttuvassa maailmassa.
- Vapaakirkollisuuteen on aina kuulunut toiminta kristillisen vakaumuksen puolesta. Se merkitsee vaikuttamista yhteiskuntaan ja ympäristöön, jossa elämme.
- Kaikkien vapaaseurakuntien toiminta on avointa ja kuka tahansa voi vapaasti osallistua seurakuntien tilaisuuksiin ja toimintaan.
- Seurakuntien koko vaihtelee parin pienryhmän kokoisesta aina tuhanteen jäseneen saakka. Palkattua henkilökuntaa on vähän, sillä maallikkoliikkeenä toiminta lepää seurakuntalaisten varassa.
0 kommenttia