Kun muistelen omaa koulupolkua, muistan “kuvaamataidon” tunnit ja sitä, että se on ollut pakollisesti suoritettava aine, josta ei kuitenkaan saa hyvää arvosanaa, koska ei osaa piirtää tai muuta sellaista. Mutta POMM1033- opintojaksolla olen saanut kuvataiteesta ihan erilaisen kuvan. Ymmärsin sen, että kuvataiteen ei tarvitse olla yksitoikkoista vain kynällä piirtämistä tai värikynillä värittämistä vaan se on paljon muutakin. Taide itsessään on muutakin kuin sitä, mitä on omassa koulussa annettu ymmärtää. 

Haluan itse tulevana opettajana innostaa omaa luokkaani rakastamaan taidetta ja hyvin matalalla kynnyksellä lähteä harrastamaan taidetta ei vain maksullisena, mutta esimerkiksi käymään museoissa; olen itse käynyt esimerkiksi Kiasmassa, Ateneumissa, Jyväskylän taidemuseossa ja Keski-Suomen museossa. Joka kerta, kun on tullut käytyä, niin on jäänyt aivan mahtavat fiilikset, kun on näkee erilaisissa teoksissa maailman ja toisen ihmisen. Keski-Suomen museo on viimeisin, jossa olen käynyt ja siellä ollessani, sanoin jopa ääneen, että sinne olisi todella kiva viedä lapsia. Lasten on hyvä nähdä taide kokonaisena pakettina, joka sisältää paljon muutakin kuin vain piirtämistä ja värittämistä. 

Integroiva taideopetus tukeutuu kognitiiviseen oppimiskäsitykseen, joka korostaa

aistien, havaintojen ja tunteiden merkitystä tiedon rakentamisessa, mutta painottaa samalla

kokemusten kulttuurista ulottuvuutta. Kaikki tieto jäsentyy ja sitä ilmaistaan kulttuuristen käsitteiden ja symbolien avulla. ( Marjo Räsänen 2010)

Perusopetuksen suunnitelmassa (2014) kiteytetään hienosti, että kuvataiteen tehtävä oppiaineena on kehittää kykyä ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiötä. Opetussuunnitelmassa mainitaan myös oppilaiden ohjaamista tarkastelemaan kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria visuaalisista ja kulttuurisista näkökulmista. Keski-Suomen museossa tämä näkyi vallan hyvin. Tämän museon käynnin aikana huomasin itse ainakin, miten kuvataiteen opetussuunnitelman tavoite nro 8 toteutui.

T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taidetta ja muuta visuaalista kulttuuria teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista sekä pohtimaan historiallisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutusta kuviin

POMM1033- opintojaksosta jäi mieleen vahvasti se, miten vapaasti saimme itse valita ja tehdä, vaikka opettaja jonkin verran rajasi aiheita ja teemoja. Opetussuunnitelma puhuukin siitä, että kuvataiteen tunnilla lähdetään oppilaiden omista kokemuksista ja niin meiltä myös kysyttiin ja saimme vielä laatia omasta kuvishistoriasta pienen kirjallisen kirjoituksen. Mielestäni se on todella hyvä lähtökohta, koska sen kautta pystyy vähän arvioimaan, että miten mikäkin ryhmä saattaisi toimia. 

Opintojaksolla tuli käytettyä paljon erilaisia välineitä, mitä en ole koskaan ennen käyttänyt ja se oli mielestäni aivan huikeaa. Opetussuunnitelman T4 puhuu oppilaiden ohjaamisesta kokeilemaan erilaisia materiaaleja ja tekniikoita sekä harjoittelemaan erilaisia kuvallisia ilmaisutapoja. On myös suotavaa, että antaa oppilaiden käyttää monipuolisesti erilaisia välineitä, materiaaleja, teknologioita ja ilmaisun keinoja.

Lataamani kuvat kertovat kaikesta, mitä olen kirjoittanut.

“ Kuvataide on oppiaine, joka syventää oppilaan omakohtaista suhdetta visuaaliseen kulttuuriin. “ - OPH 2023