1. Naisen asema antiikin roomalaisessa perheessäTeksti: Roomalainen hautapiirtokirjoitus 200-luvulta jaa.

Pyhitetty manalan jumalille
Postumia Matronilla,
verraton puoliso, hyvä äiti, mitä lempein isoäiti,
sievä, jumalia kunnioittava, uuttera, säästäväinen,
tehokas, varovainen, säntillinen,
yhden miehen vaimo, yhden miehen vuodekumppani,
todella ahkera ja luotettava rouva,
eli viisikymmentäkolme vuotta, viisi kuukautta, kolme päivää.

Lähde: Ari Saastamoinen. Afrikan loistavat kaupungit. Elämä roomalaisajan Pohjois-Afrikassa. Julkaistu: 2009.

HVP YTL:
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä antiikin ajoituksen ja sen, että antiikin Rooma oli patriarkaalinen
yhteiskunta, jossa sekä perheen sisällä että laajemmin yhteiskunnassa päätösvaltaa käyttivät miehet. Perheessä asioista päätti viime kädessä suvun vanhin miespuolinen henkilö. Naisen ensisijainen tehtävä oli avioitua, synnyttää lapsia ja
huolehtia kotitaloudesta. Kokelas pohtii roomalaista käsitystä ihanteellisesta vaimosta ja äidistä hyödyntäen aineistoa.
Kokelas ei esitä liian synkkää kuvaa naisen asemasta, vaan mainitsee siitä myös joitain myönteisiä puolia. Niitä ovat
esimerkiksi, että myös tyttäret perivät, naimisissa olevat naiset ja lesket saivat hallinnoida omaa omaisuuttaan,
aviomiehet eivät voineet kohdella puolisoitaan miten tahansa, avioliittosopimus määritteli puolisoiden oikeudet ja myös
naisella oli oikeus avioeroon. Yhteiskunnassa naiset eivät virallisesti voineet osallistua poliittiseen päätöksentekoon, sillä
heillä ei ollut äänioikeutta eivätkä he voineet pitää hallussaan virkoja. Vastaus voi rakentua myös vertailulle naisen
asemaan Kreikassa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee roomalaista perhettä ja yhteiskuntaa monipuolisemmin ja syvällisemmin.
Kokelas tuo esiin lähdeaineiston luonteen ja ajallisen muutoksen naisen asemassa. Lisäansio on, jos kokelas huomaa
tekstin liittyvän keisariajan provinssiin. Hän voi käsitellä muun muassa seuraavia asioita: eri yhteiskuntaluokkien naisten
asema oli erilainen, naisen asema roomalaisessa yhteiskunnassa oli parempi kuin antiikin Kreikassa, se kehittyi
paremmaksi, kun keisarit säätivät lakeja, jotka rajoittivat perheen isän valtaa. Kokelas voi myös kertoa, että naiset
saattoivat harjoittaa liiketoimintaa. Naisilla oli paljon merkitystä uskonnonharjoituksessa. Vaikka heillä ei virallisesti
poliittista valtaa ollutkaan, monet naiset vaikuttivat yhteiskuntaan ja politiikkaan aviomiestensä taustalla.
Painovirheen ”sievä” (po. siveä) harhauttamista päätelmistä ei rangaista.

 

Kevät 2021

1. Merireittien kehitys

1.A Kartta: Joidenkin keskeisten merireittien muutoksia 1800–1900-luvuilla

Kartan tekstien käännökset: North America = Pohjois-Amerikka; South America = Etelä-Amerikka; Europe = Eurooppa; Africa = Afrikka; Asia = Aasia; Australia = Australia; Oceania = Oseania; Antarctica = Antarktis; Pacific Ocean = Tyynimeri; Atlantic Ocean = Atlantti; Indian Ocean = Intian valtameri; Prior Shortest Route = Aiempi lyhin reitti; New Shortest Route = Uusi lyhin reitti

Lähde: The Geography of Transport Systems -verkkosivusto. https://transportgeography.org/?page_id=1184. Viitattu: 31.1.2020. Käännös: YTL. Muokkaus: YTL.

1.1 (8 p.)

Kokelas ymmärtää Suezin (1869) ja Panaman (1914) kanavien rakentamisen aikaansaaneen sen, ettei
purjehtiminen Afrikan ja Etelä-Amerikan ympäri ollut enää tarpeellista. Kanavien rakentaminen nopeutti
matkaa, mikä oli eduksi maailmankaupalle. Uudet merireitit olivat myös taloudellisesti edullisempia, mikä
edesauttoi ihmisten ja tavaroiden liikkumista.

1.2 (12 p.)

Hyvässä vastauksessa käsitellään joitakin tehtävänannossa rajatulla ajanjaksolla (1400-luvulta nykypäivään)
tapahtuneita merenkulkuun liittyviä teknisiä innovaatioita ja perustellaan, miksi ne olivat merkittäviä.
Kokelas voi käyttää sanan ”innovaatio” synonyymina ”keksintöä”.

Kiitettävässä vastauksessa innovaatioita käsitellään kattavasti ja niiden merkitystä analysoidaan
syvällisemmin. Kokelas antaa joitain esimerkkejä keskeisimmistä innovaatioista, kuten alusten runkojen
kehittyminen merikelpoisemmiksi 1400-luvulla sekä kompassin käyttöönotto. Nämä innovaatiot
mahdollistivat löytöretket. Mm. kronometrin keksiminen 1700-luvun alussa teki mahdolliseksi määritellä
aluksen sijainti tarkemmin. 1800-luvun merkittäviä innovaatioita olivat höyryvoiman käyttöönotto
merenkulussa sekä potkurin keksiminen, joka mahdollisti höyryvoiman tehokkaan hyödyntämisen. Tämän
jälkeen purjelaivoja käytettiin lähinnä pitkillä avomeripurjehduksilla, joilla hiilivarastoa ei voitu täydentää.
Kokelas voi myös käsitellä uudempia innovaatioita, esim. satelliittinavigointia, tutkaa tai standardisoitua
merikuljetuskonttia. Esimerkkien antamisen lisäksi kokelas analysoi laajemmin joitakin innovaatioiden
vaikutuksia, esimerkiksi meriliikenteen vaikutusta globalisaation ja vapaakaupan kasvuun, kanavien
merkitystä suurvaltapolitiikan välineenä tai meriliikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja, kuten päästöjen
kasvua.