potenssifunktio ja potenssiyhtälö (asteluvut 2 ja 3)
Tarkennuksia sisältöihin
Peruslaskutoimitukset ja laskujärjestys: lukujoukot luonnollisista luvuista reaalilukuihin, lukusuora ja lukujen suuruusjärjestys. Rationaaliluvun esitys murtolukuna, päättyvänä desimaalilukuna tai jaksollisena desimaalilukuna. Murtolukujen peruslaskutoimitukset mukaan lukien käänteisluku ja kokonaislukupotenssiin korotukset. Negatiivinen potenssi, potenssina 0 sekä luvun kymmenpotenssiesitys. Irrationaaliluku, tarkka arvo ja likiarvo. Luvun neliö ja kuutio sekä neliö- ja kuutiojuuri.
Prosentti: prosenttiyksikkö, prosenttikerroin, perusarvon ratkaiseminen, vertailu- ja muutosprosentti sekä peräkkäiset muutokset. Sovelletaan prosenttilaskentaa käytännön tilanteisiin.
Verrannollisuus: Suoraan ja kääntäen verrannollisia suureita käytännön tilanteissa. Ongelman muotoileminen yhtälöksi. Verrantomuotoisen yhtälön ratkaiseminen.
Funktio: muuttuja, funktion arvo, funktion lauseke ja funktion arvon laskeminen sekä muuttujan arvon ratkaiseminen. Funktion kuvaaja ja sen tulkitseminen, kuten nollakohdan ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti sekä funktion merkin havainnointi. Kuvaajan ja lausekkeen yhdistäminen.
Yhtälö ja yhtälöpari: ensimmäisen asteen yhtälön ja potenssiyhtälön (n = 2,3) ratkaiseminen. Sen tutkiminen, onko annettu luku yhtälön ratkaisu. Nimittäjien poistaminen yhtälöstä. Lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen sekä sijoitus- että eliminointimenetelmällä.
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen: Opiskelijaa ohjataan tavoitteellisesti tunnistamaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja toisaalta kehittämiskohteitaan sekä huomaamaan, että menestyksellinen matematiikan opiskelu vaatii pitkäjänteistä työntekoa ja sinnikkyyttä. Opetuksessa tuetaan epävarmuuden sietokykyä ja vahvistetaan luottamusta, jolloin opiskelija oppii arvioimaan myös omia voimavarojaan ja suunnittelemaan ajankäyttöä. Opetuksessa kannustetaan vastuunottoon omasta oppimisesta luomalla työn tekemisen kulttuuri, joka arvostaa omaa ja muiden osaamista ja sallii erityisosaamista mutta myös epäonnistumisia. Opiskelutaitojen kehittymistä ohjataan tavoitteellisesti, jolloin opiskelija omaksuu matematiikan oppimista tukevia käytänteitä.
Vuorovaikutusosaaminen: Opiskelijoita kannustetaan esimerkiksi keskusteluun, omien ratkaisumenetelmien esittämiseen ja oman ajattelun sanoittamiseen sekä yhteistyöhön, yhdessä tutkimiseen ja oppimiseen.
