Pakolliset opinnot

KE1 Kemia - tulevaisuuden tiede

Opintojakso koostuu moduuleista

  • Kemia ja minä (KE1)
  • Kemia ja kestävä tulevaisuus (KE2)

Opintojaksossa vahvistetaan opiskelijan aiempaa kemian osaamista ja tuodaan näkyväksi kemian merkitystä opiskelijan omassa elämässä. Tutustuminen ainemäärän käsitteeseen esittelee kemiasta kvantitatiivisen puolen. Opiskelija syventää käsitystään kemiallisista sidoksista ja niiden merkityksestä aineen ominaisuuksille. Kokeellisessa työssä harjoitellaan erityisesti turvallista ja huolellista työskentelyä sekä johtopäätösten tekemistä havainnoista. Opintojaksossa korostuvat hyvinvointiosaamisen ja yhteiskunnallisen osaamisen laaja-alaiset tavoitteet. Opinnoissa tutustutaan myös luonnontieteiden ratkaisuihin kestävän elämäntavan edistämisessä. Moduulissa korostuvat monitieteisen ja luovan osaamisen sekä yhteiskunnallisen osaamisen laaja-alaiset tavoitteet.


Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

  • saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan, ja tutustuu kemian alan ammatteihin, jatko-opintomahdollisuuksiin ja kemian merkitykseen kestävän elämäntavan edistämisessä.
  • tutustuu luonnontieteellisen tiedon luonteeseen ja sen kehittymiseen sekä tieteellisiin tapoihin tuottaa tietoa
  • saa valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja osaa arvioida tietolähteiden luotettavuutta
  • oppii käyttämään jaksollista järjestelmää kemiallisen päättelyn apuna
  • osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista ja niiden turvallisuudesta arjen valinnoissa
  • osaa soveltaa aineen rakenteen malleja aineen ominaisuuksien vertailussa
  • osaa tutkia kokeellisesti seoksen koostumusta, pitoisuutta ja aineen ominaisuuksia sekä ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat
  • ymmärtää kemian merkityksen ympäristölle ja yhteiskunnalle ratkaisujen tarjoajana yhdessä muiden luonnontieteiden kanssa.


Keskeiset sisällöt

  • arjen aineiden turvallisuuden arviointi ja kemian merkitys omassa elämässä
  • kemian merkitys työelämässä ja jatko-opinnoissa
  • jaksollinen järjestelmä ja atomin rakenne elektronikuorimallin avulla
  • puhtaat aineet, seokset ja erotusmenetelmät
  • ainemäärä ja konsentraatio
  • tutustuminen joihinkin esimerkkeihin kestävän elämäntavan edistämisessä luonnontieteissä
  • aineen rakenteen mallien ja yhdisteen kaavan esittäminen
  • alkuaineiden ja yhdisteiden vahvat ja heikot sidokset sekä poolisuus
  • aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti ja selittäminen aineen rakenteen avulla
Opintojakson keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: elintarvikkeet ja elintarvikelisäaineet, hivenaineet ja terveys, kuluttajan valinnat, vesi ja ilma, alkuaineiden kierto ja riittävyys, elinkaariajattelu ja kiertotalous, vihreä kemia sekä atomi- tai sidosmallien historiallinen kehittyminen.

Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: seoksen koostumuksen tai pitoisuuden selvittäminen erotusmenetelmiä käyttäen, liekkikokeet, aineiden ominaisuuksien tutkiminen ja selittäminen sidosten avulla sekä veden ominaisuuksien tutkiminen.

Arviointi

Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana tehdyt itsearvioinnit ja annettu ohjaava palaute tukevat opiskelijaa kehittämään ja tiedostamaan kemian osaamistaan. Kurssin arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Kemiallisen tiedon ymmärtämistä ja soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin. Arvioinnissa otetaan huomioon kokeellinen työskentely ja töistä tehdyt havainnot ja johtopäätökset.


Keskeiset laaja-alaisen osaamisen osa-alueet 

  • hyvinvointiosaaminen
  • yhteiskunnallinen osaaminen
  • eettisyys ja ympäristöosaaminen 
  • monitieteinen ja luova osaaminen