Laaja-alaisella osaamisella on lukiokoulutusta eheyttävä tehtävä. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat lukion oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Laaja-alaisen osaamisen kokonaisuus on kuvattu alla olevassa kuviossa.Lukion opetussuunnitelman perusteissa kuvatut oppiaineiden oppimäärät muodostavat lukiokoulutuksessa saavutettavan osaamisen perustan. Lukiokoulutuksen tehtävän mukainen yleissivistys rakentuu oppiaineissa määritellystä tiedonalakohtaisesta osaamisesta, jota laaja-alainen osaaminen tukee ja syventää.

Laaja-alainen osaaminen käsittää opiskelijan hyvään yleissivistykseen ja hyväksi ihmiseksi kasvamiseen, kestävän tulevaisuuden rakentamiseen sekä jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiuksiin tarvittavien tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostaman kokonaisuuden.

Lukiokoulutuksen arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan laaja-alaisen osaamisen kehittymiselle. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden tavoitteisiin pyritään kaikissa lukio-opinnoissa. Kukin oppiaine lähestyy laaja-alaista osaamista oman tiedon- ja tieteenalansa lähtökohdista. Laaja-alainen osaaminen on keskeinen osa sekä oppiainekohtaisia että oppiaineita yhdistäviä opintoja.

Laaja-alaista osaamista kehittävissä opinnoissa opiskelija syventää osaamistaan tarkastelemalla monitahoisia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä niiden yhteyksiä ja keskinäisriippuvuuksia. Opiskelija oppii soveltamaan aiemmin oppimaansa sekä hakemaan, tulkitsemaan, arvottamaan, jakamaan ja tuottamaan tietoa eri muodoissa, ympäristöissä ja erilaisissa yhteisöissä sekä erilaisten välineiden avulla. Kehittyvä laaja-alainen osaaminen tukee opiskelijoiden kriittisen ajattelun, yhteistyötaitojen, luovan ongelmanratkaisun, oppimaan oppimisen ja elinikäisen oppimisen taitojen kehittymistä.

Edellä esitetyn kuvion mukaisesti kaikille lukioille yhteisiä laaja-alaisen osaamisen osa-alueita on kuusi. Ne muodostavat toisiaan täydentävän ja yhdistävän kokonaisuuden. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat

• hyvinvointiosaaminen
• vuorovaikutusosaaminen
• monitieteinen ja luova osaaminen
• yhteiskunnallinen osaaminen
• eettisyys ja ympäristöosaaminen
• globaali- ja kulttuuriosaaminen.

Kaikkia osa-alueita opiskeltaessa on tarkoitus, että opiskelija

• havainnoi ja analysoi nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä sekä oppii etsimään hyvän tulevaisuuden rakentamisen elementtejä
• osaa esittää perusteltuja käsityksiä toivottavista muutoksista ja rohkaistuu toimimaan eettisesti kestävien ratkaisujen puolesta sekä oman arjen että yhteiskunnan tasolla
• saa mahdollisuuksia oman mukavuusalueen haastamiseen, osaamisen jakamiseen ja vertaisoppimiseen sekä ratkaisujen yhdessä ideointiin ja tuottamiseen.

Laaja-alaista osaamista täydennetään ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa kunkin oppiaineen kohdalla sekä jokaisen opintojakson kuvauksessa. Laaja-alainen osaaminen otetaan huomioon lukion toimintakulttuurissa. Sen toteutusta täydennetään opetussuunnitelmaan sisällytettävissä korkeakouluopintoihin ja työelämään tutustumisen sekä kansainvälisen osaamisen järjestelyjen kuvauksissa. Temaattisten opintojen sisältöjä voidaan valita laaja-alaisen osaamisen osa-alueista.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden yksityiskohtaisemmat tavoitteet ovat seuraavat. Osa-alueet ja niiden tavoitteet etenevät yksilöllisestä näkökulmasta laajempiin yhteyksiin.

Hyvinvointiosaaminen

Opiskelija rakentaa identiteettiään tunnistamalla vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan sekä syventämällä osaamistaan lisääntyvän itsetuntemuksen pohjalta. Lukio-opinnot kehittävät opiskelijan epävarmuuden sietokykyä, sinnikkyyttä ja luottamusta tulevaisuuteen.

Opiskelija ymmärtää terveyden ja terveellisten elämäntapojen merkityksen sekä vaalii fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään ja hyvinvointiaan. Opiskelija omaksuu hyvinvointiaan tukevia ja iloa tuottavia toimintatapoja sekä tunnistaa niitä edistäviä yhteisöjä. Riittävä fyysinen aktiivisuus, uni, opiskelupäivän aikaiset tauot ja terveellinen ravinto tukevat oppimista sekä opiskelijan jaksamista ja palautumista. Opiskelija vahvistaa myös elämäntapoja, joissa korostuvat itselle merkityksellinen kulttuuri, teknologian vastuullinen käyttö ja eettisyys.

Opiskelija toimii aktiivisesti oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi. Lukio-opinnot kehittävät opiskelijan valmiuksia tunnistaa myös hyvinvointia ja turvallisuutta heikentäviä tekijöitä, kuten uupumusta, kiusaamista ja häirintää, ja osallistua niiden ehkäisemiseen. Opiskelija saa valmiuksia hakeutua itse tai ohjata muita hakeutumaan palvelujärjestelmien piiriin ongelma- ja poikkeustilanteissa.

Lukio-opinnoissa tutustutaan yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja globaaleihin keinoihin, joiden avulla edistetään yhteisöjen ja ekosysteemien hyvinvointia. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus toimia ja oppia yhdessä sekä löytää tapoja kohdata muuttuvan maailman epävarmuutta.

Oulun normaalikoulussa ohjaus- ja opiskelijahuoltosuunnitelma sekä oppimisen tuen suunnitelma luovat osaltaan opiskelijan turvallisuutta ja kuvaavat, mitä tukipalveluita opiskelijalle on tarjolla ja miten niihin voi hakeutua. Lukion opinto-ohjaaja, erityisopettaja, ryhmänohjaajat ja opettavat pitävät opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä teemoja esillä oppitunneilla ja antavat tilaa kokemusten jakamiseen ja keskusteluun.

Pidetään myös esillä opiskelijoiden omia mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisön hyvinvointiin oppilaskunnassa, nuoria koskevassa päätöksenteossa nuorisovaalien kautta sekä muussa lukiossa järjestettävässä hyvinvointia tukevassa vapaamuotoisessa toiminnassa.

Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat seuraavat opiskelijoiden opintojen etenemistä ja opiskelijoiden hyvinvointia ryhmissä. Lukio-opintojen alussa pidetään ryhmäytyspäivä ja kaikille lukion aloittaville pakollinen lukiolaiskurssi, jossa kiinnitetään erityistä huomiota lukiolaisten hyvinvointiin, ryhmäytymiseen ja jouhevaan opintojen aloitukseen.

Vuorovaikutusosaaminen

Hyvän vuorovaikutuksen lähtökohta on myötätunto, joka mahdollistaa merkityksellisyyden kokemisen. Opiskelija saa kokea kuuluvansa lukioyhteisöön, ja hän tulee kuulluksi omana itsenään. Opiskelija kehittää vuorovaikutusosaamistaan tunnistamalla, käsittelemällä ja säätelemällä tunteitaan. Hän oppii myös kuuntelemaan, kunnioittamaan ja ennakoimaan toisten tunteita ja näkemyksiä sekä niiden ilmaisuja. Hän oppii käyttämään tunteita voimavarana vuorovaikutuksessa.

Vuorovaikutusta opitaan yhdessä ja yhteistyössä sekä erilaisissa ympäristöissä. Samalla opiskelijat kehittävät kielitietoisuuttaan ja monilukutaitoaan. He ymmärtävät niiden keskeisen merkityksen tiedon tuottamisessa ja tulkinnassa sekä ratkaisujen etsimisessä. Vuorovaikutusosaaminen tukee opiskelijoita heidän asettaessaan tavoitteita opiskelulleen ja muulle toiminnalleen.

Lukio-opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen. Hän syventää kykyään käsitellä ristiriitoja ja konflikteja rakentavasti ja myös sovittelun keinoin. Opiskelija saa kokemuksia toiminnasta viestien ja merkitysten välittäjänä myös kieli- ja kulttuurirajoja ylittävässä vuorovaikutuksessa.

Vuorovaikutusosaamisen kehittämisessä pohditaan sananvapauden merkitystä, sen vastuullista käyttöä sekä tiedonkäsityksen ja tiedonvälityksen muuttumista eri näkökulmista. Opiskelija hahmottaa rakentavan vuorovaikutuksen ja kulttuurienvälisen ymmärryksen merkityksen kestävälle tulevaisuudelle, demokratialle ja rauhalle.

Oulun normaalikoulussa vuorovaikutustaitoja harjoitellaan kaikissa oppiaineissa pakollisilla, syventävillä ja koulukohtaisilla soveltavilla kursseilla sekä teemaopintokursseilla. Oppituntien vuorovaikutuksessa huomioidaan opiskelijoiden monikulttuurinen, kielellinen ja katsomuksellinen tausta rikastuttavana tekijänä. Lukiolaiskurssi, oppilaskunnan toiminta sekä osin ulkomailla toteutettavat lukiokurssit tuovat erityismahdollisuuksia vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja toteuttamiseen.  

Monitieteinen ja luova osaaminen

Monitieteinen osaaminen tukee opiskelijan ajattelun, näkemysten ja toiminnan eettisten, esteettisten ja ekologisten arvolähtökohtien pohdintaa. Hän tutustuu erilaisiin tiedonhankinnan ja -esittämisen tapoihin ja harjaantuu käyttämään niitä. Samalla hän vahvistaa kykyään arvioida tiedon luotettavuutta. Opiskelija tottuu arvioimaan erilaisen tiedon tarpeellisuutta ja merkittävyyttä elämänhallinnan, opiskelun ja työ- ja jatko-opintosuunnitelmiensa sekä eri yhteisöjensä kannalta. Tätä konkretisoidaan tutustumalla korkeakouluopiskelun ja työssä oppimisen tapoihin rakentaa tietoa ja hyödyntää osaamista. Samalla opiskelija vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan sekä valmiuksiaan jatko-opintoihin ja muita elämänvaiheita varten.

Opiskelijan monilukutaitoa syvennetään tavoitteellisesti. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Lukio-opinnot vahvistavat opiskelijan uteliaisuutta ja taitoa löytää, tulkita ja tuottaa monenlaisia tekstejä vaativuusastetta, näkökulmia ja konteksteja vaihdellen. Lukio-opinnoissa pohditaan, miten teknologia ja digitalisaatio tukevat yksilöiden ja yhteisöjen kyvykkyyksiä. Opiskelija tutkii mahdollisuuksia ratkaista monimutkaisia ongelmia.

Opiskelija pohtii tulevaisuuden kannalta kestäviä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon ympäristön, talouden, teknologian ja politiikan yhteyksiä, ja oppii tekemään ja arvioimaan vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita yksilön, yhteisöjen ja ekosysteemien näkökulmasta.

Oulun normaalikoulussa monitieteinen, tietoa ja tiedonlähteitä arvioiva sekä oppiainerajat ylittävä lähestymistapa on läsnä koko lukio-opintojen ajan. Eri oppiaineissa käsitellään niihin liittyviä oppiainerajat ylittäviä teemoja, jotka antavat tilaisuuksia kriittiseen pohdintaan ja eri tieteenalojen sisältöjen oivaltavaan ja monipuoliseen yhdistelemiseen. Tämän mahdollistamiseksi lukion oppiaineita ryhmitetään mahdollisuuksien mukaan siten, että samoja teemoja käsittelevät oppiaineet ovat yhdistetty yhdeksi moduuliksi tai ajallisesti lähellä toisiaan.

Monilukutaitoa harjoitellaan kaikissa oppiaineissa pakollisilla, syventävillä ja koulukohtaisilla soveltavilla kursseilla sekä teemaopintokursseilla. Osana akateemista yhteisöä kriittinen tiedonhaku, tiedon relevanttisuuden arviointi ja tuottaminen ovat lukiomme monilukutaidon perusta. Viestinnässä perehdytään viestinnän eettisiin sääntöihin, tietoturvaan ja tekijänoikeuksiin. Lukiomme voi tehdä yliopistojen eri tieteenalojen kanssa yhteistyötä, johon liittyy myös vierailu- ja tutkimusmahdollisuuksia. 

Oulun normaalikoulun lukiossa hyödynnynetään uutta teknologiaa monipuolisesti ja pedagogisesti mielekkäällä tavalla. 

Yhteiskunnallinen osaaminen

Opiskelijan monimuotoiset osallistumis-, vaikuttamis- ja työkokemukset sekä niiden reflektointi ovat yhteiskunnallisen osaamisen lähtökohtana. Opinnot syventävät opiskelijan ymmärrystä omasta roolistaan, vastuustaan ja mahdollisuuksistaan tukea demokratian monimuotoista toteutumista ympäröivässä yhteiskunnassa ja yhteistyössä muiden kanssa.

Yhteiskunnallinen osaaminen tukee opiskelijaa hänen suuntautuessaan jatko-opintoihin, työelämään ja kansalaistoimintaan. Yhteiskunnallisen osaamisen myötä opiskelija sisäistää yritteliään ja uudistumishenkisen asenteen eri elämänalueilla. Hän harjaantuu suunnittelemaan tulevaisuuttaan avarakatseisesti sekä rohkaistuu ottamaan perusteltuja riskejä ja sietämään epävarmuutta, turhautumista ja epäonnistumisia.

Opiskelija oppii ymmärtämään ja arvostamaan demokraattisen, oikeudenmukaisen sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja rakenteita. Hän ymmärtää, miten yhteinen sosiaalinen pääoma muodostuu ja miten sitä voi kartuttaa. Opiskelija omaksuu aktiivisen kansalaisuuden ja toimijuuden taitoja. Hän motivoituu ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja tekemään aloitteita sekä viemään niitä eteenpäin yhteistyössä paikallisesti ja kansainvälisesti. Opiskelijan oman työn merkitystä hyvän tulevaisuuden rakentamisessa tehdään näkyväksi.

Oulun normaalikoulun lukiossa opiskelijoita kasvatetaan kriittisyyteen ja valintojen tekemiseen opiskelutilanteissa. Kurssien alussa neuvotellaan yhdessä opettajan kanssa kurssin toteutuksesta ja arvioinnista. Syventävillä ja soveltavilla kursseilla pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia yksilöllisiin painotuksiin. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan erityisesti oppilaskunnan kautta koulun sisäiseen kehittämiseen ja erilaisten tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Oppilaskunnan edustajat voivat osallistua opettajainkokouksien lisäksi johtokunnan, lukiotiimin ja erilaisten työryhmien kokouksiin. Asiasta sovitaan erikseen rehtorin kanssa. Tarkoituksena on luoda omakohtaisia vaikuttamis- ja osallistumiskokemuksia. Aktiivista kansalaisuutta on mm. kouluyhteisön ja ympäristön kehittäminen. Koulu pyrkii tarjoamaan osallistumismahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan.

Työelämän ja yrittäjyyden kysymyksiin syvennytään lukiokurssien lisäksi työelämäpäivän ja mahdollisen työelämään tutustumisjakson avulla, jotka kuvataan tarkemmin ohjaussuunnitelmassa. Yritteliäisyyteen kasvatetaan erityisesti sitä tukevien opiskelu- ja toimintatapojen kautta. Koulun toiminnan kehittämisessä käytetään apuna ´rehtorin tunteja´, joissa opiskelijat voivat kysellä ja keskustella koulun toiminnasta. Opiskelijat ovat mukana lukion toiminnan arvioinnissa.

Eettisyys ja ympäristöosaaminen

Opiskelija arvioi ja suunnittelee toimintaansa eettisyyden ja vastuullisuuden lähtökohdista. Hän oppii perusasioita kestävän elämäntavan ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä näiden keskinäisriippuvuuksista. Opiskelija ymmärtää, miksi ihmisen toiminta on sovitettava luonnonympäristöjen kantokykyyn sekä rajallisiin luonnonvaroihin ja niiden kestävään käyttöön. Kokemukset ihmisiin ja luontoon kohdistuvasta huolenpidosta vahvistavat luottamusta siihen, että arkisilla hyvillä teoilla on vaikutusta.

Opiskelija tutustuu tutkimustietoon ja käytäntöihin, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Hän saa mahdollisuuksia havainnoida, suunnitella, tutkia ja arvioida toimintaa, jolla näitä ilmiöitä voidaan muuttaa kestävään suuntaan. Opiskelija reflektoi havaintojaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta pyrkien tunnistamaan rakenteita, jotka mahdollistavat eri yhteisöjen kestävän toiminnan tai ovat sen esteenä.

Opiskelija ymmärtää perusasiat globalisaatiosta ja siitä, miten se vaikuttaa erilaisissa olosuhteissa elävien ihmisten mahdollisuuksiin noudattaa kestävää elämäntapaa. Hän tuntee YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteita ja arvioi niissä edistymistä. Opiskelija pohtii ja vahvistaa omaa panostaan ja tarvittavia kumppanuuksia kestävän tulevaisuuden hyväksi.

Oulun normaalikoulun lukion toiminnassa pyritään ottamaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Opetuksessa toimitaan myönteisten ympäristöarvojen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kestävän kehityksen teemoja pidetään esillä laajasti eri aineiden oppitunneilla. Paperia ja oppikirjoja pyritään kierrättämään. Vuosittain päätettävillä toiminnoilla ja tapahtumilla ohjataan opiskelijoita tiedostamaan globaali vastuunsa. Pyritään herättämään opiskelijoissa vastuullisuutta ja osoittamaan yhteiskunnallisia tapoja, joilla edesauttaa ympäristön, luonnon ja kestävän kehityksen toteutumista.

Oulun normaalikoulussa opiskelijoita kasvatetaan kantamaan huolta kestävästä kehityksestä ja toteuttamaan sitä omassa elämässään. Koulussamme toimii Unesco-tiimin ohella kestävän kehityksen ryhmä. Vuosittain valittavat Unesco-opiskelijat osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen

Opiskelija syventää tietojaan ja ymmärrystään omasta identiteetistään sekä lukioyhteisön ja yhteiskunnan moninaisuudesta, jossa erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Opiskelija vahvistaa kansainvälistä osaamistaan ja monilukutaitoaan hyödyntämällä kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisia verkostoja, medioita ja lähdeaineistoja. Hän saa kokemuksia opiskelusta, yhteistyöstä ja eettisestä toimijuudesta erilaisia kansainvälisyyden toimintamuotoja ja teknologiaympäristöjä hyödyntäen.

Opiskelija oppii tunnistamaan ja reflektoimaan kulttuuriperintöjä, arvoja, ihmisten erilaisia toimintaympäristöjä ja muita seikkoja, joiden pohjalle kulttuuri-identiteetit ja elämäntavat rakentuvat omassa arjessa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa, Euroopassa ja globaalisti. Samalla hän harjaantuu arvostamaan ihmisten ja yhteisöjen oikeutta kulttuuriseen identiteettiin sekä toimimaan kulttuurisen moninaisuuden puolesta.

Opiskelija saa monenlaisia tilaisuuksia tutkia, harjoitella ja kartuttaa maailmankansalaisen taitoja ja etiikkaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n mukaisesti. Samalla hän oppii erittelemään kansainvälistymistä ja globalisaatiota ilmiöinä. Opiskelija vahvistaa ihmisoikeuksien tuntemustaan ja toimijuuttaan ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja eettisesti vastuullisten elintapojen edistämiseksi. Hän tunnistaa ja oppii hyödyntämään mahdollisuuksia monenkeskiseen, luovaan yhteistyöhön hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Oulun normaalikoulussa pyritään vahvistamaan opiskelijoiden kulttuurista identiteettiä ja ymmärrystä. Kulttuurista osaamista harjoitellaan ja käsitellään niin kursseilla kuin koulun tapahtumissa ja juhlissa. Lukio-opiskelu antaa kattavan kuvan suomalaisesta ja eurooppalaisesta kulttuuriperimästä. Osaan kursseista liittyy yhtenä osana ulkomaille suuntautuva opintomatka. Näiden kurssien aikana opitaan kommunikoimaan vierailla kielillä ja toimimaan erilaisissa kulttuureissa. Koulussamme on myös opiskelijoita, joiden kulttuurin juuret ovat Euroopan ulkopuolella. Heidän kokemuksensa ja tietämyksensä nähdään rikkautena, joka sekä oppitunneilla että niiden ulkopuolella. Koulumme tavoitteena on tuoda myönteisellä tavalla esiin oman kulttuurimme erityispiirteitä ja samalla kasvattaa opiskelijoita suvaitsevaisuuteen muihin kulttuureihin tutustumisen kautta.

Oulun normaalikoulu on Unesco-koulu. Koulussamme toimiva Unesco-tiimi pitää esillä globaalin kestävän kehityksen, kulttuuriosaamisen, itsensä hyväksymisen sekä suvaitsevaisuuden teemoja mm. järjestämällä teematunteja ja -päiviä.