TENTTI2020

ERI TEHTÄVÄTYYPIT HISTORIAN KOKEISSA

 

 

VIRITETTY ESSEE:
Viritetyn esseen tehtävänannossa ohjataan käsittelemään annettua tehtävää tietystä näkökulmasta. Ensiarvoisen tärkeää on pitäytyä annetussa näkökulmassa - usein oma vastaus kuitenkin alkaa "viedä" ja kokelas ei suoraan vastaa kysyttyyn asiaan. Vastauksesta tulee helposti tapahtuma- tai asialuettelo. Onkin hyvä aina kirjoittamisen ohessa silmätä kysymystä ja pohtia, vastaanko siihen mitä kysytään. Mieti tehtävänantoa: pyydetäänkö esim. ottamaan kantaa, perustelemaan väite, arvioimaan väitettä, pohtimaan vai kuvailemaan


RISTIRIITATEHTÄVÄ:
Ristiriitatehtävässä kaksi historiallista lähdettä antaa samasta tapahtumasta toisistaan poikkeavan kuvan. Ristiriitatehtävät ovat yleensä rakenteellisesti kaksiosaisia. Ensimmäinen osatehtävä liittyy dokumentteihin. tehtävän toinen osa puolestaan laajentaa pohdinnan syvempää historiallista tietämystä koskevaksi. Kolmiosaisessa tehtävässä kysytään usein joitain tehtävään tai dokumenttiin liittyviä käsitteitä.


TEKSTIDOKUMENTTITEHTÄVÄ:
Dokumentti on todistuskappale eli alkuperäislähde. Se antaa tietoa laatimisajankohdastaan. Yhteiskuntaopissa (siis myös taloustiedossa) tutkimuksen yleisimpiä lähteitä ovat tekstidokumentit esim. puheet, sanomalehtiartikkelit ja otteet tietokirjoista. Lukiessasi dokumenttia joudut tulkitsemaan sitä ja pohtimaan, mitä sen kirjoittaja on halunnut sanoa tai mitä tietoja se antaa asiasta, laatijan poliittisista ym. mielipiteistä ja kannoista. Kuka ja milloin laatinut?

 

KUVAN/ VIDEON TULKINTA

Kuvaa katsoessasi pohdi:

  1. Milloin, miten ja missä kuva/video on tehty?
  2. Mihin lajityyppiin kuva/video kuuluu? Onko taideteos, dokumentti, mainos vai pilakuva?
  3. Mitä kuvasta/video voi päätellä?
  • Miksi kuva/video on tehty?
  • Mitä kuva/video kertoo omasta ajastaan ja kulttuuripiiristään?
  • Onko se symbolinen? Esim. Suomi-neito kuvaa Suomea ja kaksipäinen kotka Venäjää



KARTAN TULKINTA

Karttaa tulkitessasi voit edetä seuraavasti:

  1. Hahmota, mikä maantieteellinen alue kartassa on esitetty.
  2. Mitä tietoa kartan otsikko antaa?
  3. Mitä kartan värit ja merkit tarkoittavat?
  4. Mitä kartasta voi päätellä?



TILASTON TULKINTA > erittäin yleinen yhteiskuntaopin tehtävätyyppi

  1. Mitä tietoa taulukon tai kaavion otsikko antaa?
  2. Miten taulukko tai kaavio on laadittu?

Ovatko esitetyt luvut

  1. absoluuttisia, esim. miljoonaa henkeä?
  2. osuuksia jostakin, esim. prosentteja, jolloin osuuksien summa on 100? Tällöin lukujen välinen erotus/summa on prosenttiyksikköjä, ei prosentteja; esim. vaaleissa puolueen kannatus on 15% ja seuraavissa vaaleissa se onkin jo 30%. Kannatus on kasvanut 15%-yksikköä ja prosentteina kasvu on 100%.
Onko kyseessä indeksisarja? Tällöin pohjavuoden tilanne ilmoitetaan luvulla 100, ja muita vuosia verrataan siihen esim. elinkustannusindeksi.

Opettele liittämään asioita toisiinsa vaikka väkisin vääntämällä

Vastausta haetaan myös muista tieteenaloista. Uskonto, psykologia, maantiede, arkeologia jne jne kaikki ovat oivia tapoja hakea uuttaa näkökulmaa. Ohessa esimerkki kuinka kaiken saa kyllä liittymään kaikkeen.


Miksi Stalin halusi vallata Muu Maa Mustikan?

 Katsaus poikkitieteellisiin teorioihin.




Ennen kaikkea Stalinin oman kaunaa kantavan persoonan vuoksi aloitettu kostohyökkäys, yhden diktaattorin tunteenpurkauksesta alkunsa saanut sota.

Vai saneliko hyökkäyksen Stalinin korvaan yksinkertaisesti halu saada luontainen ja puolustettava raja maalleen Puolukkavuorista ja Mustikkajoesta, joiden välissä pieni itsenäinen maa sijaitsi.

Välttämättä mitään erityistä syytä ei tarvittu, paitsi että Stalin pystyi valtaukseen. Diktatuuri ja suuri sotilasmahti sekä häikäilemätön imperiumin rakentaminen näyttävät historiassa kulkevan kädessä.

Uusimman teorian mukaan kyseessä oli alueen pyhä Pietarin pään pyhäinreliikki. Lähteet eivät kerro Stalinin motiiveja.. Oliko reliikki tarkoitus tuhota massojen katsellessa, vaiko käyttää propagandana Stalinista ortodoksisen maailman pelastajana? Tätä suunitelmaa horjuttaa se että uskonnonvapauden tila tuohon aikaan oli olematon - ortodoksinen kirkko kuin muut uskonnotkin olivat pahasti vainottuja, niin Neuvostoliitossa kuin myös Marxi alkuperäisessä sosialismissa- Aika-ajoin Stalin kyllä osasi käyttää ortodoksipappeja veisuineen hyväksi silloin kun oli tarvetta herättää vahvaa kansallistunnetta. Ortodoksipapit otettiin mukaan esimerkiksi II maailmansodan ponnistuksiin, jossa he esim. siunasivat aseita.852582-1505568504-wide.jpg

 On vielä yksi teoria, joka pohjaa ilmastotiedelaitoksen tilastoihin. Vuosi oli kuivin vuosi koko sillä vuosisadalla ja olemattoman kosteuden on täytynyt tehdä vehnästä kitukasvuista ja estää osaa vehnää kokonaan edes nousemasta.. Politiikan näkökulmasta voidaan ajatella Stalinn varmistaneen oman henkilökulttinsa säilymisen johtamassa taas uutta sotaa ja ennen kaikkea etäänyttää omaa persoonaansa tulevasta nälänhädästä kotimaassa. Stalinin nuoruuden perusteella voidaan hänen olettaa oppineen vuodenaikojen merkityksen ja kuivuuden kirouksen maanviljelijöille.

Nämä motiivit eivät tietenkään ole toisistaan poissulkevia, vaan Stalin on halvalla voimannäytöllä todennäköisesti ajanut useampaa agendaa.

Hyökkäys oli joka tapauksessa edullinen neuvostoliitolle, 2000-luvulla- Tämän todistavat myös vuonna 1999 löytyneen Suuren Puolukkaaukion taistelun jäännökset, joko tähänastisen kaivausten perusteella vaikuttavat sisältävän hyvin vähän kaatuneita Venäjän armeijasta suhteessa luodeista surmansa saaneisiin vihollissotilaisiin ja siviileihini. Kaatuneille lienee merkityksetöntä mistä täsmällisestä syystä sota alkoi, joka yllättäen päätti heidän elämänsä.
 emot-frogc00l.gif

Historian taidoista syvällisesti (kopio)

Mitä ovat historian taidot?

 

 

Historian opinnoissa on tavoitteena oppia erilaisia ajattelun taitoja, joista osa on erityisesti historian oppiaineelle tyypillisiä. Historiassa harjoitellaan osittain niitä samoja taitoja, kuin monissa muissakin oppiaineissa - esimerkiksi analysoinnin, vertailun, luokittelun ja kriittisen ajattelun taitoja. On kuitenkin eräitä erityisesti historiassa korostuvia ajattelun taitoja, jotka korostuvat historian oppimistavoitteissa. Alla on ensin listattu nämä taidot ja lopussa on täsmällisemmät kuvaukset eri taidoista.

1. Lähteiden käyttäminen ja lähdekritiikin hallinta

  • Lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi

 

2. Historiallisen muutoksen ja jatkuvuuden tunnistaminen

 

  • Mitkä asiat muuttuvat ja mitkä pysyvät ennallaan jossakin yksittäisessä historian tapahtumassa?

 

3. Syiden ja seurausten erittely

    • Historian ilmiöillä ja tapahtumilla on yleensä useita syitä ja seurauksia, joista toiset ovat vaikuttavampia kuin toiset

 

4. Historiallisen merkittävyyden ymmärtäminen 

    • Mikä menneisyydessä on olennaista ja mikä epäolennaista? Miten tätä voidaan arvioida?
    • Mikä merkitys on yksittäisellä tapahtumalla tulevien asioiden kannalta?

 

5. Historiallinen empatia eli historiallisen näkökulman ymmärtäminen ja asettuminen menneisyyden ihmisten asemaan

    • Menneisyys on usein niin vierasta, että voiko sitä todella ymmärtää?
    • Eläytyminen menneisyyteen vaatii eri ajattelutapojen ja elinolosuhteiden syvällistä ymmärtämistä. Tätä kautta avautuu näköala niihin eroihin ja yhtäläisyyksiin, jotka nykyhetken ja menneisyyden välillä vallitsevat.
6. Historiasta esitettyjen tulkintojen arviointi sekä tulkintojen tekeminen
    • Menneisyydestä luodut käsitykset perustuvat lähteisiin ja niistä tehtyihin tulkintoihin. Tulkintojen perusteiden arviointi on olennainen historian taito ja samoin perusteltujen tulkintojen muodostaminen.

 

Alla historian taitoja on kuvattu tarkammin

Historiallisten lähteiden käyttäminen ja lähdekritiikin hallinta

Lähdekritiikki vaatii kriittistä ajattelua, kysymisen taitoa ja arviointikykyä. Historiassa lähdekritiikki jakautuu ulkoiseen ja sisäiseen lähdekritiikkiin. Ulkoisessa lähdekritiikissä arvioidaan lähteen alkuperää ja aitoutta. Lisäksi pohditaan, missä olosuhteissa lähde on syntynyt ja mitkä ulkoiset tekijät ovat vaikuttaneet lähteeseen.
Sisäinen lähdekritiikki on lukion historian opiskelijalle ehkä tärkeämpi harjoituksen kohde. Siinä pohditaan esimerkiksi sitä, kuka on lähteen kirjoittanut ja kenelle. Mitä tekijä on tavoitellut lähdettä laatiessaan ja miten hänen motiivinsa ehkä näkyvät lähteessä?
Edellä mainittujen lisäksi historian taidoiltaan kehittynyt opiskelija kykenee arvioimaan, mihin eri lähteitä voidaan käyttää eli millaista tietoa niiden avulla voidaan menneisyydestä saada.

 

Historiallisen muutoksen ja jatkuvuuden tunnistaminen

 

Muutos ja jatkuvuus ovat historian peruskäsitteitä ja tutkimuskohteita. Näiden käsitteiden avulla pyritään ymmärtämään ja jäsentämään menneisyyden tapahtumien virtaa. Muutoksen ja jatkuvuuden hahmottaminen auttaa myös arvioimaan eri historiallisten tapahtumien merkitystä.
Muutokset voivat olla nopeita tai pitkäkestoisia ja usein nopeankin muutoksen aikana on havaittavissa ennallaan säilyviä asioita. Nopeat muutokset on yleensä melko helppoa havaita, mutta jatkuvuus ja pitkäkestoiset muutosprosessit voivat olla vaikeampia tavoitettavia nykyihmisen katseelle. Muutoksen ja jatkuvuuden hahmottamisessa auttaa vertailun taito, jolla voidaan kartoittaa yhtäläisyyksiä ja eroja kahdessa eri ajankohdassa. Näin päästään käsiksi muutokseen ja jatkuvuuteen.

 

Syiden ja seurausten erittely
Historian ilmiöillä ja tapahtumilla on yleensä useita syitä ja seurauksia, joista toiset ovat vaikuttavampia kuin toiset. Yksinkertaisimmillaan tämä syiden ja seurausten hahmottamisen taito tarkoittaa jonkin ilmiön syiden ja seurausten nimeämistä sekä kykyä perustella, miksi juuri nämä olivat kyseisen ilmiön syitä ja seurauksia.
Tämän lisäksi syitä ja seurauksia voidaan luokitella esimerkiksi pitkän ja lyhyen aikavälin tekijöihin tai vaikkapa taloudellisiin, aatteelisiin, ympäristöllisiin jne. tekijöihin.
Usein historian oppitunneilla syyt ja seuraukset saatellaan hyvin siistiin ja kaavamaiseen järjestykseen, joka ei yleensä tee oikeutta menneisyyden tapahtumille. Aivan kuten yksittäisillä ihmisillä voi olla toiminnalleen monenlaisia ja keskenään ristiriitaisia motiiveja, voivat historian prosessit olla monikerroksisia, päällekäisiä ja keskenään ristiriitaisia. Tämän moninaisuuden hahmottaminen syissä ja seurauksissa on sitten jo vaativampi historian taito.

 

Historiallisen merkityksen ymmärtäminen 
Menneisyydestä ei voi kertoa kaikkea, vaan on valittava mitä kerrotaan ja mitä jätetään kertomatta. Äärettömästä ihmisten ja tapahtumien paljoudesta ainoastaan tietyt asiat poimitaan historian oppikirjoihin. Millä perusteilla nämä valinnat tehdään? Millä perusteella joitakin asioita pidetään huomionarvoisina ja toisia yhdentekevinä?
Jo sen seikan ymmärtäminen, että meille tarjottu kuva menneisyydestä on valikoutunut, on kuuluu historian taitoihin. Kun tätä taitoa pyritään kehittämään eteenpäin, opitaan arvioimaan, mikä menneisyydessä on kulloinkin olennaista ja mikä epäolennaista. Olennaisen ja epäolennaisen erottaminen vaatii ensinnäkin sitä, että pidetään kirkkaana mielessä, mihin kysymykseen pyritään etsimään vastauksia. Tämän lisäksi tapahtuman tai ilmiön olennaisuutta voi punnita pohtimalla sen vaikuttavuutta:
    • Kuinka laajalle vaikutus on levinnyt?
    • Kuinka moniin ihmisiin se on vaikuttanut?
    • Kuinka pitkäkestoista vaikutus on ollut?
Tapahtuman olennaisuutta voi myös miettiä kysymällä, onko se välttämätön tai rittävä syy jonkin historiallisen ilmiön syntyyn
    • Riitääkö kyseinen tapahtuma yksin laukaisemaan jonkin merkittävän historiallisen tapahtuman tai prosessin?
    • Tai oliko tapahtuma välttämätön, jotta sitä seuranneet asiat ovat voineet tapahtua? Olisiko kehitys ollut toisenlainen ilman sitä?
Historiallinen empatia eli asettuminen menneisyyden ihmisten asemaan
Menneisyys on usein niin vierasta, että voiko sitä todella ymmärtää? Historian tutkimuksessa on kuitenkin pyrkimyksenä tarkastella kutakin aikaa sen omista lähtökohdista käsin. Tämä tarkoittaa jonkinlaista eläytymistä menneisyyden ihmisen asemaan, mikä puolestaan edellyttää vallinneiden ajattelutapojen, elinolosuhteiden sekä kulttuurin syvällistä ymmärtämistä. Vasta tätä kautta avautuu näköala menneisyyden ihmisten toiminnan, motiivien ja valintojen ymmärtämiseen. 
Historiaallisen tiedon tulkinnallisuuden ymmärtäminen, tulkintojen arviointi sekä tulkintojen tekeminen

Menneisyydestä luodut käsitykset perustuvat lähteisiin ja niistä tehtyihin tulkintoihin. Tulkintojen perusteiden arviointi on olennainen historian taito ja samoin perusteltujen tulkintojen muodostaminen. Tämän taidon hallitseva historian opiskelija kykenee erottamaan tulkinnat faktoista ja kykenee myös arvioimaan tulkintojen luotettavuutta.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä