TENTTI2020
Palautuskansio harjoituksille yms
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
YLEISETpiirteethissa.pdf
TYYPILLINEN 1. KURSSIN TEHTÄVÄ
TEHTÄVÄ 7 - KAUPUNGISTUMINEN
HUOM! 30P LAAJEMMISSA TEHTÄVISSÄ HAETAAN AINA TAVALLISTA TEHTÄVÄÄ ENEMMÄN SYVEMPIÄ SOVELTAVIA TAITOJA.
ERI TEHTÄVÄTYYPIT HISTORIAN KOKEISSA
VIRITETTY ESSEE:
Viritetyn esseen tehtävänannossa ohjataan käsittelemään annettua tehtävää tietystä näkökulmasta. Ensiarvoisen tärkeää on pitäytyä annetussa näkökulmassa - usein oma vastaus kuitenkin alkaa "viedä" ja kokelas ei suoraan vastaa kysyttyyn asiaan. Vastauksesta tulee helposti tapahtuma- tai asialuettelo. Onkin hyvä aina kirjoittamisen ohessa silmätä kysymystä ja pohtia, vastaanko siihen mitä kysytään. Mieti tehtävänantoa: pyydetäänkö esim. ottamaan kantaa, perustelemaan väite, arvioimaan väitettä, pohtimaan vai kuvailemaan
RISTIRIITATEHTÄVÄ:
Ristiriitatehtävässä kaksi historiallista lähdettä antaa samasta tapahtumasta toisistaan poikkeavan kuvan. Ristiriitatehtävät ovat yleensä rakenteellisesti kaksiosaisia. Ensimmäinen osatehtävä liittyy dokumentteihin. tehtävän toinen osa puolestaan laajentaa pohdinnan syvempää historiallista tietämystä koskevaksi. Kolmiosaisessa tehtävässä kysytään usein joitain tehtävään tai dokumenttiin liittyviä käsitteitä.
TEKSTIDOKUMENTTITEHTÄVÄ:
Dokumentti on todistuskappale eli alkuperäislähde. Se antaa tietoa laatimisajankohdastaan. Yhteiskuntaopissa (siis myös taloustiedossa) tutkimuksen yleisimpiä lähteitä ovat tekstidokumentit esim. puheet, sanomalehtiartikkelit ja otteet tietokirjoista. Lukiessasi dokumenttia joudut tulkitsemaan sitä ja pohtimaan, mitä sen kirjoittaja on halunnut sanoa tai mitä tietoja se antaa asiasta, laatijan poliittisista ym. mielipiteistä ja kannoista. Kuka ja milloin laatinut?
KUVAN/ VIDEON TULKINTA
Kuvaa katsoessasi pohdi:
- Milloin, miten ja missä kuva/video on tehty?
- Mihin lajityyppiin kuva/video kuuluu? Onko taideteos, dokumentti, mainos vai pilakuva?
- Mitä kuvasta/video voi päätellä?
- Miksi kuva/video on tehty?
- Mitä kuva/video kertoo omasta ajastaan ja kulttuuripiiristään?
- Onko se symbolinen? Esim. Suomi-neito kuvaa Suomea ja kaksipäinen kotka Venäjää
KARTAN TULKINTA
Karttaa tulkitessasi voit edetä seuraavasti:
- Hahmota, mikä maantieteellinen alue kartassa on esitetty.
- Mitä tietoa kartan otsikko antaa?
- Mitä kartan värit ja merkit tarkoittavat?
- Mitä kartasta voi päätellä?
TILASTON TULKINTA > erittäin yleinen yhteiskuntaopin tehtävätyyppi
- Mitä tietoa taulukon tai kaavion otsikko antaa?
- Miten taulukko tai kaavio on laadittu?
Ovatko esitetyt luvut
- absoluuttisia, esim. miljoonaa henkeä?
- osuuksia jostakin, esim. prosentteja, jolloin osuuksien summa on 100? Tällöin lukujen välinen erotus/summa on prosenttiyksikköjä, ei prosentteja; esim. vaaleissa puolueen kannatus on 15% ja seuraavissa vaaleissa se onkin jo 30%. Kannatus on kasvanut 15%-yksikköä ja prosentteina kasvu on 100%.
Opettele liittämään asioita toisiinsa vaikka väkisin vääntämällä
Historian taidoista syvällisesti (kopio)
Mitä ovat historian taidot?
Historian opinnoissa on tavoitteena oppia erilaisia ajattelun taitoja, joista osa on erityisesti historian oppiaineelle tyypillisiä. Historiassa harjoitellaan osittain niitä samoja taitoja, kuin monissa muissakin oppiaineissa - esimerkiksi analysoinnin, vertailun, luokittelun ja kriittisen ajattelun taitoja. On kuitenkin eräitä erityisesti historiassa korostuvia ajattelun taitoja, jotka korostuvat historian oppimistavoitteissa. Alla on ensin listattu nämä taidot ja lopussa on täsmällisemmät kuvaukset eri taidoista.
1. Lähteiden käyttäminen ja lähdekritiikin hallinta
- Lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi
2. Historiallisen muutoksen ja jatkuvuuden tunnistaminen
- Mitkä asiat muuttuvat ja mitkä pysyvät ennallaan jossakin yksittäisessä historian tapahtumassa?
3. Syiden ja seurausten erittely
- Historian ilmiöillä ja tapahtumilla on yleensä useita syitä ja seurauksia, joista toiset ovat vaikuttavampia kuin toiset
4. Historiallisen merkittävyyden ymmärtäminen
- Mikä menneisyydessä on olennaista ja mikä epäolennaista? Miten tätä voidaan arvioida?
- Mikä merkitys on yksittäisellä tapahtumalla tulevien asioiden kannalta?
5. Historiallinen empatia eli historiallisen näkökulman ymmärtäminen ja asettuminen menneisyyden ihmisten asemaan
- Menneisyys on usein niin vierasta, että voiko sitä todella ymmärtää?
- Eläytyminen menneisyyteen vaatii eri ajattelutapojen ja elinolosuhteiden syvällistä ymmärtämistä. Tätä kautta avautuu näköala niihin eroihin ja yhtäläisyyksiin, jotka nykyhetken ja menneisyyden välillä vallitsevat.
- Menneisyydestä luodut käsitykset perustuvat lähteisiin ja niistä tehtyihin tulkintoihin. Tulkintojen perusteiden arviointi on olennainen historian taito ja samoin perusteltujen tulkintojen muodostaminen.
Alla historian taitoja on kuvattu tarkammin
Historiallisten lähteiden käyttäminen ja lähdekritiikin hallinta
Sisäinen lähdekritiikki on lukion historian opiskelijalle ehkä tärkeämpi harjoituksen kohde. Siinä pohditaan esimerkiksi sitä, kuka on lähteen kirjoittanut ja kenelle. Mitä tekijä on tavoitellut lähdettä laatiessaan ja miten hänen motiivinsa ehkä näkyvät lähteessä?
Edellä mainittujen lisäksi historian taidoiltaan kehittynyt opiskelija kykenee arvioimaan, mihin eri lähteitä voidaan käyttää eli millaista tietoa niiden avulla voidaan menneisyydestä saada.
Historiallisen muutoksen ja jatkuvuuden tunnistaminen
Syiden ja seurausten erittely
Tämän lisäksi syitä ja seurauksia voidaan luokitella esimerkiksi pitkän ja lyhyen aikavälin tekijöihin tai vaikkapa taloudellisiin, aatteelisiin, ympäristöllisiin jne. tekijöihin.
Usein historian oppitunneilla syyt ja seuraukset saatellaan hyvin siistiin ja kaavamaiseen järjestykseen, joka ei yleensä tee oikeutta menneisyyden tapahtumille. Aivan kuten yksittäisillä ihmisillä voi olla toiminnalleen monenlaisia ja keskenään ristiriitaisia motiiveja, voivat historian prosessit olla monikerroksisia, päällekäisiä ja keskenään ristiriitaisia. Tämän moninaisuuden hahmottaminen syissä ja seurauksissa on sitten jo vaativampi historian taito.
Historiallisen merkityksen ymmärtäminen
Jo sen seikan ymmärtäminen, että meille tarjottu kuva menneisyydestä on valikoutunut, on kuuluu historian taitoihin. Kun tätä taitoa pyritään kehittämään eteenpäin, opitaan arvioimaan, mikä menneisyydessä on kulloinkin olennaista ja mikä epäolennaista. Olennaisen ja epäolennaisen erottaminen vaatii ensinnäkin sitä, että pidetään kirkkaana mielessä, mihin kysymykseen pyritään etsimään vastauksia. Tämän lisäksi tapahtuman tai ilmiön olennaisuutta voi punnita pohtimalla sen vaikuttavuutta:
- Kuinka laajalle vaikutus on levinnyt?
- Kuinka moniin ihmisiin se on vaikuttanut?
- Kuinka pitkäkestoista vaikutus on ollut?
- Riitääkö kyseinen tapahtuma yksin laukaisemaan jonkin merkittävän historiallisen tapahtuman tai prosessin?
- Tai oliko tapahtuma välttämätön, jotta sitä seuranneet asiat ovat voineet tapahtua? Olisiko kehitys ollut toisenlainen ilman sitä?
Menneisyydestä luodut käsitykset perustuvat lähteisiin ja niistä tehtyihin tulkintoihin. Tulkintojen perusteiden arviointi on olennainen historian taito ja samoin perusteltujen tulkintojen muodostaminen. Tämän taidon hallitseva historian opiskelija kykenee erottamaan tulkinnat faktoista ja kykenee myös arvioimaan tulkintojen luotettavuutta.