Yksikkökohtainen opiskeluhuoltoryhmä

Perusopetuksessa yksikkökohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulusta riippuen rehtori tai apulaisrehtori. Ryhmään voi kuulua rehtorin/apulaisrehtorin lisäksi koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulun hyvinvointivastaava, erityisopettaja, oppilaskunnan ohjaava opettaja sekä oppilaskunnan hallituksen ja vanhempainyhdistyksen edustaja mahdollisuuksien mukaan. Kokoonpanoa voidaan laajentaa (tai supistaa) tarpeen mukaan. 

Kokoonpano / lv. 2024-2025:

Tuomo Karjalainen, rehtori

Sini Ekroos, laaja-alainen erityisopettaja

Sinikka Ekonen, koulupsykologi

Veera Clewer, kouluterveydenhoitaja

Sari Kähkönen, koulukuraattori

 

Yksikkökohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävä

1. Vastaa yksikön opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista.
2. Laatii lukuvuosittain toimintasuunnitelman, johon kirjataan lukuvuoden tavoitteet ja liittää sen osaksi yksikön toimintasuunnitelmaa.
3. Laatii lukuvuosittain opiskeluhuollon toimintakertomuksen ja liittää sen osaksi koulun toimintakertomusta.
4. Tunnistaa ja nostaa näkyväksi yksikön hyviä ja toimivia käytäntöjä ja pyrkii poistamaan toimintatavoista kasvun ja oppimisen esteitä.
5. Tunnistaa ja nostaa näkyväksi yhteisön ilmiöitä, jotka tukevat oppilaiden hyvinvointia sekä ei-toivottuja ilmiöitä ja sopii, miten ei-toivottuihin ilmiöihin jokainen voi puuttua omien työtehtäviensä kautta. 
6. Koordinoi ryhmä- tai luokkakohtaista opiskeluhuoltoa sekä yhteistyön järjestämistä yksikön hyvinvoinnin tukemiseksi.
7. Käy läpi kouluterveyskyselyn koosteet, koosteet laajoista terveystarkastuksista ja move-testeistä (perusopetus) ja mahdollisista muista kyselyistä. Toiminnan suunnittelu tehdään tulosten pohjalta. Lukiossa tehdään kouluterveyskysely ja hyvinvointiprofiili vuorovuosittain. 
8. Tiedottaa oppilaille ja heidän huoltajilleen opiskeluhuollon palveluista sekä opettajille että henkilöstölle opiskeluhuollon toimintatavoista.
9. Täyttää opiskeluhuollon ohjausryhmän laatiman check-listan, jonka avulla varmistetaan opiskeluhuoltotoiminnan yhdenvertainen toteutuminen yksiköissä.
10. Osallistuu lakisääteiseen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkistukseen yksikössä sovitulla tavalla.

Yksikkökohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat

• Kokoontuu säännöllisesti (esiopetuksessa 2-4 kertaa vuodessa, perusopetuksessa 2-4 kertaa lukukaudessa, lukiossa jaksoittain eli 5 kertaa lukuvuodessa). 
• Laatii kokoontumisistaan muistion.
• Työskentelyssä korostetaan huoltajien sekä oppilaiden osallisuutta heidän ikätasonsa mukaisella tarkoituksenmukaisella tavalla.

 

Yhteisöllinen opiskeluhuolto Virenojan koulussa

• vuosittainen MOK-viikko: Minä ja kotikyläni
• Hyvinvointitunnit (mm. Friends, Huomaa hyvä, Mieli ry)
• KiVa-tunnit 1. ja 4.luokkalaisille
• Oppilaskuntatoiminta
• Välkkäritoiminta
• Väripiiritoiminta/yhteistyöluokat
• Kummioppilastoiminta
• Luokkakohtaiset kyselyt ja YOHR-tapaamiset (kehittämisvuosi meneillään)
• Kerhotoiminta (HSM + koulun omat kerhot)
• Vanhempainyhdistys (mm.Match Show + muut tapahtumat)
• Vanhempainilta
• Hyvinvointityö/tempaukset ym.

 

 

Toiminnan tavoitteet lukuvuonna 2024-2025

• Lukuvuonna 2024-2025 Virenojan koulun yksikkökohtainen opiskeluhuoltoryhmä kehittää edelleen toimintaansa tavoitteena oppilaiden ja henkilöstön osallisuuden lisääminen. 
• Unen, liikunnan ja ravinnon merkityksen ymmärtäminen sekä oppilaiden välisten ristiriitatilanteiden vähentäminen.

Hyvinvointiin liittyvät teemat, toimenpiteet ja arviointi lukuvuonna 2024-2025

Hyvinvointiin liittyvät teemat, toimenpiteet ja arviointi lukuvuonna 2023-2024

Kouluterveyskyselyssä esiin nousseet teemat

• Kokee kouluinnostusta.
• Pitää koulunkäynnistä.
• Luokassa usein rauhallista.
• Tulee hyvin toimeen koulukavereiden kanssa.
• Kokee, ettei nuku tarpeeksi.
• Ei syö aamupalaa joka arkiaamu.
• Koululounaan laatu ja riittävyys.
• Ei ole kiusattu lainkaan lukukauden aikana.
• Koulukiusattu vähintään kerran viikossa.

Toimenpiteet ja toiminnan arviointi

• Viikottaiset Hyvis-tunnit, joissa näihin aihepiireihin pureudutaan
  • ARVIOINTI: Luokkien Hyvis-tunnit ovat toteutuneet lukuvuoden läpi jokaisen opettajan suunnitelman mukaan. Pohjana toiminnalle ovat olleet kuukausittaiset nostot, laaja materiaali sekä HYTE-kärjet.
• Analyysi YOHR-kyselyistä huoltajien ja lapsien vastausten osalta
  • ARVIOINTI: Huoltajien ja lasten vastauksista on koostettu Powerpoint-esitys, joka on esitelty opettajakokouksessa. Huoltajia on myös informoitu tuloksista Wilman kautta.
• Hyvinvointiviikot 6-8
  • ARVIOINTI: Hyvinvointiviikkojen aikana pyrittiin tuomaan hyvinvointia laaja-alaisesti esille ilman kiireen tuntua. Kaikilla kouluilla hyvinvointiviikko oli viikko 7.
• Aamupalakokeilu (viikot 6-8)
  • ARVIOINTI: Aamupala on erittäin suosittu ja suurin osa oppilaista söi puuroa aamupalaksi. Jäljelle jääneet puurot tarjottiin halukkaille pitkien päivien välipalaksi loppukevään aikana.
• Salaliiketeoria –kampanjaan osallistuminen (liikunta)
  • ARVIOINTI: Salaliiketeorian lyhyet liikkumisvideot jaettiin opettajille päivittäin ja niiden katsominen jäi luokkien omalle vastuulle. 
• Koulupäivään lisättyjä liikuntatuokioita (kokeilu viikoilla 6-8) + välkkäritoiminta jatkuvana
  • ARVIOINTI: Salissa järjestetyt vapaaehtoiset "hikiliikuntatuokit" olivat suosittuja ja niitä toteutettiin kevään aikana vielä muutaman kerran uudelleen.
• Unen, ravinnon ja liikunnan merkityksen esiinnostaminen huoltajille (Wilma-viesti + kuukausittainen muistutus kuukausitiedotteessa)
  • ARVIOINTI: Wilma-viesti hyvinvointiviikkojen teemoista lähetettiin huoltajille helmikuussa. Loppukevään kuukausitiedotteissa aihe mainittiin ja aihe on hyvä nostaa esille myös syksyn vanhempainillassa ja kuukausitiedotteissa. Välkkäritoiminta jatkui kevätlukukaudella uusien ohjaajien toimesta. 5.luokkalaiset koulutettiin tehtävään marraskuussa 2023.
• Ristiriitatilanteisiin reagoiminen nopeasti + yhteenkuuluvuuden lisääminen (luokkarajojen yli toiminta, mm.kummitunnit + yhteistoiminta luokien välillä)
  • ARVIOINTI: Kummitoiminta ja luokkien välinen yhteistoiminta on ollut aktiivista. Välituntitilanteissa esiin tulleet ristiriidat on pyritty ratkomaan mm.yhteisillä palavereilla ja yhdessä sovituilla säännöillä ja luokkarajat ylittävillä pelivuoroilla. Aiheen tärkeyttä tulee korostaa myös jatkossa.
• Ystävänpäivä = kaveritaidot (oppilaskunta)
  • ARVIOINTI: Oppilaskunta jäjesti ystävänpäivänä tempauksen, jossa kaverille sai kirjoittaa kehuja sydänlappuun.
• Kouluruuan arvostamisen lisääminen (oppilaskunnan kampanja)
  • ARVIOINTI: Kouluruokaa koskevaan kyselyyn vastattiin toukokuussa, mutta muilta osin tämä osa-alue ei toteutunut, mutta siihen on hyvä ensi lukuvuonna.
• Talviliikuntapäivä
  • ARVIOINTI: Talviliikuntapäivä oli onnistunut. Isommat oppilaat hiihtivät läheiselle Myllylle paistamaan makkaraa ja pienemmät oppilaat liikkuivat monipuolisesti koko päivän koulun läheisyydessä hiihtäen, luistellen ja leikkien. Tästä innostuneena toukokuussa on tarkoitus järjestää keväinen liikuntapäivä.
• Kiusaamisen määritelmä + ristiriitatilanteiden ratkaisumallien läpikäynti Hyvis-tunneilla
  • ARVIOINTI: Tämä osa-alue on jäänyt jokaisen opettajan ratkaistavaksi. Ainakin 1. ja 4.luokat ovat käyneet määritelmän läpi Kiva-koulu materiaalin avulla.