HUOM!

Tämä on muistilista asioista, jotka kirjataan toimintasuunnitelmaan.


Koulun perustiedot

Koulun esittely

Yhteystiedot (sijoittelu?)


Johto, hallinto ja tiedottaminen

Johtamisen rakenne
-rehtorijärjestelyt
-päätöksenteko

Tiedottamisen periaatteet

Osallisuus ja vaikuttaminen (miten henkilöstö, oppilaat ja huoltajat osallistetaan)


Henkilöstö

Henkilöstön määrä, rakenne ja tehtävä

Koulutussuunnitelma

Työterveys ja vakuutukset


Opetus ja opetusjärjestelyt

Koulunpäivän rakenne
Jaksotus
Valinnaiset oppiaineet
Poikkeavat opetusjärjestelyt, esim. retket ja leirikoulut
Koulun ulkopuolinen opetus
TET
Monialaiset oppimiskokonaisuudet
VSOP
Joustava perusopetus

Taloudelliset resurssit:

Tuntikehyksen käyttö: perusopetus, tukiopetus, erityisopetus
OVTES-vastuutehtävät

Hankkeisiin osallistuminen


Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki

kiusaamisen ehkäiseminen
järjestyssäännöt
tavoitteet käyttäytymiselle
kolmiportaisen tuen järjestäminen

Oppilashuoltosuunnitelma


Oppilaskunta


Arviointi ja kehittäminen

1. Oppimisen arviointi, arviointiaikataulu
(OPS-luku 6)

2. Kaupunkikohtainen arviointi ja kehittäminen

A: Seudullinen arviointi (arviointisuunnitelmasta)

Päijät-Hämeen maakuntahallinto järjestää joka toinen vuosi maakunnallisen Esi- ja perusopetuksen arvioinnin. Arviointityöryhmä analysoi tulokset ja esittää sivistyslautakunnalle kaksi seuranta-/arviointikohdetta seuraavalle lukuvuodelle. Toinen kohde suuntautuu havaittuun ongelmaan, toinen hyvin toimivan asian seurantaan.

B: Lautakuntatason arviointi

Lautakunta asettaa vuosittain ryhmän, joka arvioi opetuspalveluita perusopetuksen valtakunnallisten laatukriteereiden sekä lukioiden maakunnallisten laatukriteereiden ”Koulutuksen järjestäjä” – osioiden pohjalta laadittujen kysymysten mukaisesti.

Arviointi toteutetaan ns. CAF-menetelmää soveltaen arviointipäivänä siten, että ryhmä kokoontuu huhtikuussa yhden työpäivän ajaksi vastaamaan edellä esitettyjen kriteerien sisältämiin kysymyksiin. Tulokset toimitetaan sivistystoimen arviointityötyhmälle.

Sivistystoimen arviointityöryhmä kokoaa koulutuksen järjestäjän sekä koulujen arviointitiedottoukokuussa. Niiden pohjalta ryhmä esittää kesäkuussa sivistyslautakunnalle mahdollisia seuraavan lukuvuoden painopiste- tai resursointikohteita.

Sivistystoimenjohtaja vierailee vuosittain kouluilla tutustumassa henkilöstöön, heidän työhönsä sekä koulun olosuhteisiin ja keskustelemassa ajankohtaisista aiheista.

Toimintasuunnitelmaan kirjataan:

Lautakunnan vuosittainen painopistealue ja arviointikriteerit

Koulukohtaiset lukuvuoden kehittämiskohteet

3. Koulun toiminnan vuosittainen arviointi

Koulun tason arviointi (arviointisuunnitelmasta)

Kaikille kaupungin 6- ja 9 -luokkalaisille järjestetään huhtikuussa opetushallituksen tai opettajien aineliittojen laatima valtakunnallinen koe. 6-luokille äidinkielessä ja kirjallisuudessa, 9-luokille matematiikassa.

• rehtori / johtaja käsittelee tulokset yhdessä kyseisen aineen/aineiden opettajan kanssa
• lisäksi tulokset käydään läpi koko opettajakunnan kanssa
• koulu suunnittelee, miten käy tulokset läpi oppilaiden kanssa
• muu julkaiseminen on koulun harkinnassa
• koulu toteaa hyvät asiat ja heikkoudet, joiden parantamiseksi tehdään suunnitelma
• em. kokeiden tulokset tulevat sivistyslautakunnalle tiedoksi samoin kuin ylioppilaskirjoitustulokset yhteenvetona.

Koulu järjestää huhtikuun aikana arviointipäivän ns. CAF-menetelmää soveltaen. Rehtori nimeää ryhmän, johon kuuluu edustajia opettajista, oppilaista, huoltajista sekä mahdollisesti muusta koulun henkilökunnasta. Ryhmä kokoontuu huhtikuussa yhden työpäivän ajaksi vastaamaan perusopetuksen valtakunnallisten laatukriteereistä sekä lukioiden maakunnallisista laatukriteereistä johdettuihin kysymyksiin. Koulun laatuedustaja organisoi päivän, kokoaa tulokset ja toimittaa ne sivistystoimen arviointityötyhmälle.

Koulu laatii elokuun loppuun mennessä toimintasuunnitelman. Siinä asetetut tavoitteet ja arviointikohteet nousevat sivistystoimen kehittämissuunnitelman vuosittaisesta toimenpideosasta sekä koulun oman arviointipäivän tuloksista.

Koulu laatii elokuun loppuun mennessä edellisen lukuvuoden toimintakertomuksen, jonka se toimittaa sivistyslautakunnalle.

Rehtori käy kehityskeskustelut alaistensa kanssa lukuvuoden aikana esimerkiksi opetussuunnitelman pohjalta.

Rehtori suorittaa vuosittain säännöllistä opetuksen seuraamista saadakseen lisätietoa koulun opetus- ja kasvatustyön sujumisesta seuraavasti koulun opettajamäärän mukaan:

• 2-3 opettajaa, 2 seurantakertaa
• 4-9 opettajaa, 4 seurantakertaa
• 10-15 opettajaa, 6 seurantakertaa
• yli 15 opettajaa, 8 seurantakertaa

Seurannat raportoidaan toimintakertomuksessa.


Koulumatkat ja -kuljetukset


Oppimisympäristöt

-Tilat
-Piha-alueet
-Opetusvälineet
-Sähköiset oppimisympäristöt
-Kestävän kehityksen periaatteiden käytännöt

Oppimisympäristön turvallisuus

-Yhteinen, julkinen kuvaus koulun turvallisuuskulttuurista
-Maininta turvallisuussuunnitelmasta ja pelastussuunnitelmasta


Yhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyö
-Koulun tasolla
-Luokan tasolla
-Oppilaan tasolla

Yhteistyö muiden tahojen kanssa


Kouluruokailu

Kerhot

Koululaisten iltapäivätoiminta



Pohdintaan:

Henkilöstölinkin sijoittelu?

Luokkien omien sivujen sijoittelu?

Toimintakertomuksen laatiminen?
≡ Sisältö