TARU - Tarinoilla lukijaksi

TARU-hanke

TARU - tarinoilla lukijaksi -hanke alkoi yksivuotisena kokeiluna lukuvuonna 2017 - 18. Hanke jatkuu rahoitettuna opettajien yhteistyöverkostoissa edelleen: 

  • YTIMESSÄ –kirjat kaiken oppimisen keskiöön -hankkeessa (syksy 2018–joulu 2019) tuetaan alakouluikäisten lasten lukijuutta ja lukukulttuuria. Tavoittena on innostaa oppilaita monin tavoin lukemiseen sekä tarinoiden ja kirjojen äärelle. YTIMESSÄ-hanke on käynnissä Turun, Rauman ja Joensuun normaalikouluissa, ja se on Opetushallituksen rahoittama.
  • IKI - innovativisen kielikasvatuksen kartta ja kompassi -hankkeessa (syksy 2018 - kevät 2021) kehitetään kielenoppimisen pedagogiikkaa, erityisesti opettajankoulutusta. Hanke on Opetushallituksen rahoittama, ja sitä koordioi Jyväskylän ylkiopiston opettajankoulutuslaitos. 

Otathan yhteyttä, mikäli lukemaan innostaminen opettajien ja luokkien verkostoissa kiinnostaa.

Kaikissa länsimaissa lukemisen opettamisen ja kirjan aseman haasteet ovat yhtenäiset, joten lukuhankkeeseen hankitaan vertailevaa näkökulmaa kansainvälisellä kontaktilla. Hankkeen tavoitteena on opettajien ja heidän luokkiensa lukijuuteen kannustaminen, joka tapahtuu opettajien, kouluttajien ja luokkien verkostoissa Peda.net-oppimisalustalla.

Hankkeen tarkoituksena on tukea opettajien lukijuutta ja lukemisen pedagogiikan kehittämistä materiaalein ja erityyppisin toiminnoin (keskustelualustat, hyvien käytänteiden jakaminen, opetuskokeilujen ohjaus). Rakennamme yhdessä kaikille lukemisesta ja sen pedagogiikan kehittämisestä kiinnostuneille osin avoimen TARU-verkkoalustan Peda.netiin, johon kootaan toimivat lukemiseen kannustamisen mallit, materiaalit ja hyvät käytänteet ja jota päivitetään avoimen e-oppimateriaalin hengessä. Lähestymme alakoululaisten lukuinnon kasvattamista myös tutkimuksen avulla, joten tarkoituksena on lukemiseen kannustavan toimenpideohjelman tutkimuksellinen kehittäminen ja vakiinnuttaminen.

Suomalaisten lasten ja nuorten lukuharrastus ja -taidot ovat olleet laskusuunnassa koko 2000-luvun ajan (Kupari ym., 2012, 2013). Lukuinnon lasku johtuu ainakin osin lukemisen kulttuurin muutoksista, sillä kirja mediana ja lukuharrastus ovat molemmat murrostilassa. Lukemisharrastuksen merkitys lapsen ja nuoren tunne-elämän ja ajattelutaitojen kehittymiselle on kuitenkin kiistaton (Merga, 2016; Tartar, 2009). Oppilaiden lukijuudelle on havaittu tekevän suurimman vaikutuksen se, jos opettaja jakaa omia lukukokemuksiaan oppilaiden kanssa, keskustelee luetusta ja jakaa kokemuksiaan ja näkemyksiään kirjoista (Applegate & Applegate, 2004; Gambrell, 1996). Lukumotivaation, lukuasenteen, lapsen itsetunnon ja yleisen koulumenestyksen välillä on tutkimuksellisestikin osoitettu yhteys. Tämä tarkoittaa sitä, että lisäämällä lukemiseen liittyviä myönteisiä kokemuksia ja parantamalla lukumotivaatiota, vaikutetaan myös nuorten syrjäytymistä ehkäisevästi ja edistetään lasten yleistä hyvinvointia. (Merisuo-Storm & Aerila, 2016.)

Esi- ja alkuopetuksessa luetaan paljon fiktiivistä tekstiä, ja mielikuvitus ja tarinoiden maailma ovat esillä opetuksessa monin tavoin. Mitä vanhemmista oppilaista on kyse, sitä säädellymmäksi ja koulumaisemmaksi lukeminen muuttuu. Lukemisen ilo, tarinoiden ja lukukokemusten oppijalähtöinen jakaminen ja fiktiivisestä maailmasta nauttiminen jää taka-alalle, ja tekstit tiedonlähteenä korostuvat. Kuitenkin on havaittu, että fiktio pitää lukuharrastusta yllä, ja fiktiota lukevat ovat myös kaikenlaisten tekstien lukutaidossaan taitavia (Merga, 2016).

Lukemisen vakiintuminen ja kirjat osana lasten ja nuorten arkea vaativat tuekseen yhteisöllistä, pitkäkestoista lukuohjelmaa, johon myös oppilaan lähipiiri (opettaja, kaverit, vanhemmat) osallistuvat. Lapset tarvitsevat lukemiseen aikaa, kiinnostavia, oikeantasoisia ja motivoivia tekstejä, mukavia lukuympäristöjä ja sosiaalisuutta sekä lasten kokemusmaailmaan linkittyviä pedagogisia ratkaisuja. Jokainen lapsi voi olla lukija ja lukijuus on erilaista jokaisella lapsella. (Allington & Gabriel, 2012.) On löydettävä oikeat tavat tukea jokaisen lapsen ja nuoren lukijuutta mahdollisimman monipuolisesti. Sekä kansallisesti että kansainvälisesti on tarjolla paljon tutkimustietoa ja valmiita ratkaisumalleja siihen, miten erityyppisiä lukijoita voi motivoida lukemiseen - eikä vain koulussa vaan myös vapaa-ajalla (Aerila & Merisuo-Storm, 2016; Billings & Beckman, 2010; Brozo, 2014). Tärkeintä on tuntea lukeminen merkitykselliseksi henkilökohtaisesti.

Koululukemisella on merkittävä rooli erityisesti niiden lasten kohdalla, joiden kotona luetaan vähän, lukemista ei arvosteta tai ei ole lukemiseen kannustavaa kulttuuria (esim. Baker & Scher, 2002). Koululukeminen tasa-arvoistaakin lasten lähtökohtia. Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että huolimatta siitä, kuinka tärkeänä lukutaitoa pidetään, monet opettajat tuntevat lastenkirjallisuutta huonosti eivätkä ole valmiita käyttämään oppitunteja mielihyvää tuottavaan, vapaaseen lukemiseen (Goodman, 2001; Ivey & Broaddus, 2001). Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tavoitteena on edistää monilukutaitoa ja kulttuurien välistä ymmärrystä, jossa keskiössä ovat tarinat, tarinallisuus ja fiktiiviset tekstit sekä niihin liittyvä eläytyvä ja kokemuksellinen lukutapa. Kolbin (2009) ja Finkin (2013) mukaan kokemukselliset elementit oppimistehtävässä tai oppimisen ympäristössä syventävät oppimista, koska ne kannustavat yhdistelemään ja soveltamaan tietoa, herättävät tunteita ja tukevat myöhempää itsenäistä oppimista. Kokemuksellinen ja eläytyvä lukutapa ei synny itsekseen, vaan suunniteltua, johdonmukaista lukupolkua kulkemalla.

Lukevan aikuisen malli on keskeinen lukemiseen innostamisessa. Näin ollen myös opettajan asenne lukemista kohtaan, hänen lukuharrastuksensa sekä suhtautuminen lukemiseen ja teksteihin on todettu erittäin merkitykselliseksi sille, miten hän pystyy innostamaan oppilaitaan lukemaan (Merga, 2016). Samoin on laita oppilaan muun lähipiirin: kavereiden, vanhempien ja lähiaikuisten lukuharrastus ja heidän innostuksensa toimia kirjojen ja tekstien parissa on tärkeää (Huebner & Goodson, 2010). Onkin tärkeää luoda lapsille mahdollisimman paljon tilaisuuksia lukea itse, nähdä muiden lukevan ja saada aikaa keskustella muiden kanssa omista lukukokemuksistaan (Allington & Gabriel, 2012). Lukemisen on arvo ja arvot syntyvät toiminnan ja siinä syntyvän tiedostumisen kautta.

Tässä hankkeessa keskitytään sekä opettajien lukijuuden tukemiseen että sitä kautta lukemisen iloa ja intoa tuottavan pedagogiikan kehittämiseen opettaja- ja luokkalähtöisesti. Oppilaat tiedostavat, harrastaako opettaja itse lukemista, nauttiiko hän lukemastaan vai opettaako hän kirjallisuutta vain, koska se kuuluu opetussuunnitelmaan. Lapset oppivat omaksumalla malleja lähipiiristään, ja opettaja on tärkeä mallintaja. Hän on myös keskeinen roolimalli oppilailleen erityisesti alakoulussa. Hän mallintaa lukijuutta toiminnallaan ja suhtautumistavoillaan, ja tämä asenne välittyy myös lapsille.

Lukemiseen sitoutuminen ja lukuinto liittyvät vahvasti yksilön tahtoon, tunteisiin ja asenteisiin. Tästä syystä niihin innostamisessa ja niiden ruokkimisessa on keskeistä kiinnittää huomiota yhteisöjen tunneilmapiiriin ja positiivisen vuorovaikutukseen. Tässä hankkeessa pyrimme saamaan opettajat havahtumaan asenteiden ja tunteiden merkitykseen lukemiseen innostamisessa ja kannustamaan heitä rakentamaan myönteistä asenne- ja tunneilmastoa lukemiselle luokassaan, koulussaan ja oppilaiden lähipiirissä (vanhemmat, sukulaiset, kaverit). Opettajan innostamisessa hankkeeseen on tärkeää, että juuri opettaja saa valita ja päättää ne lukemista edistävät käytänteet, jotka katsoo sopiviksi luokalleen ja itselleen opettajana. Lukemisen kulttuurin laajentaminen luokkiin ja oppilaiden lähipiiriin sekä opetuskäytänteiden uudistaminen luokissa vie aikaa ja perustuu pikkuhiljaisille kokeiluille. Tärkeää on sitouttaa opettajat lukuohjelmaan: mallintaa heille niitä lukemisen käytänteitä, joihin he itse opettajina uskovat ja joita he haluavat luokassaan kokeilla. Monet meistä ovat potentiaalisia lukijoita eli suhtaudumme lukemiseen positiivisesti. Onkin tuettava lukijuutta luomalla mielekkäitä lukutilanteita.

 

 

 

Luokanopettajat luokkiensa lukukulttuurin kehittäjinä

Tervetuloa mukaan TARU - Tarinoilla lukijaksi hankkeeseen, jossa yritämme innostaa monin tavoin alakoulun oppilaita lukemiseen, tarinoiden ja kirjojen äärelle.
  • Toimimme opettajaverkostoissa Jyvässeudulla ja Raumalla. Tapaamisissa vaihdamme kuulumisia ja kokemuksia, tapaamme asiantuntijoita ja kehittelemme yhteistyötä luokkien kesken.
  • Jokainen toimintaan lähtevä luokka kehittelee opettajansa kanssa omaan luokkaan sopivan, kirjojen äärelle innostavan ohjelman kevätlukukaudeksi 2018. Tavoitteena on löytää jokaiselle oppilaalle silta kirjaan.
  • Lähestymme tarinoita monesta suunnasta: tutustumme uusiin lasten- ja nuortenkirjoihin yhtä hyvin kuin klassikkoteksteihin, kokeilemme e-kirjoja ja hybriditekstejä.
  • Varaamme aikaa kirjoille, innostamme myös lähipiiriä - sisaruksia, vanhempia, kavereita, muita luokkia ja koko koulua - lukemaan. Annamme lukemisemme näkyä koulussa, paikallislehdessä, erilaisissa tapahtumissa.
  • Luokat verkostoituvat keskenään: vinkkaavat kirjoja toisilleen, jakavat lukukokemuksia, lukevat yhdessä ja dokumentoivat sitä, mitä ovat tarinoilla tehneet. Käytämme tähän blogeja, ryhmäkeskustelualustoja, Skypejä, videoklippejä, animaatioita, itse tehtyjä pelejä ja pelien testaamista, lisättyä todellisuutta.
  • Käytämme tarinoita itsen ja toisten ymmärtämiseen, maailman ja sen tapahtumien hahmottamiseen sekä nautiskeluun. Tarinoilla ja tarinoista voi myös oppia, joten liitämme niitä eri oppiaineisiin.