LUMA-keskus Suomi -verkosto on saanut merkittävän rahoituksen Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:ltä uuden tiedekasvatushankkeen toteuttamiseen. Rahoitus mahdollistaa laajan, koko Suomen kattavan Sähkön ja energian oppimispolun, johon lapset ja nuoret opettajineen pääsevät osallistumaan vuodesta 2027 alkaen.

Oppimispolku tekee sähköstä konkreettista

Sähkön ja energian oppimispolun tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä sähköstä, energiasta ja energiayhteiskunnan muutoksesta. Keskiössä ovat toiminnalliset ja tutkivat oppimiskokonaisuudet, joissa lapset ja nuoret pääsevät itse rakentamaan, mittaamaan, kokeilemaan ja ratkaisemaan ongelmia. Erilaisissa työpajoissa sähkö ja energia eivät näyttäydy pelkästään käsitteinä, vaan muuttuvat konkreettisiksi kokemuksiksi, jotka tukevat ymmärtämistä ja lisäävät kiinnostusta.

Oppimispolku etenee vaiheittain alakoulusta toiselle asteelle, tarjoten oppijoille toistuvia, ikätasolle sopivia oppimiskokemuksia. Työpajoissa kohdataan myös roolimalleja, kuten opiskelijoita ja asiantuntijoita, jotka tuovat energia-alan lähemmäksi nuorten arkea ja auttavat hahmottamaan alan mahdollisuuksia. Työpajoja tullaan tarjoamaan eri puolilla Suomea ja mukana ovat LUMA-keskukset Vaasasta (LUMA-keskus Pohjanmaa), Lappeenrannasta (Junior University), Oulusta (Oulun yliopiston LUMA-keskus), Turusta (Lounais-Suomen LUMA-keskus ja Skolresurs), Joensuusta (Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus), Rovaniemeltä (Tiedekasvatuskeskus uJunnu), pääkaupunkiseudulta (Helsingin yliopiston tiedekasvatus ja Aalto-yliopisto Junior) sekä Kokkolasta (Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus). Myös ruotsinkielisiä työpajoja tullaan järjestämään.

Sähkön ja energian oppimispolku tarjoaa opettajille valmiita opetussuunnitelmaan kytkeytyviä kokeellisia töitä ja oppimateriaaleja oppitunneille vietäväksi. Materiaalit julkaistaan maksutta ja avoimesti syksyllä 2028, ja niiden käyttöönottoon tullaan järjestämään koulutuksia.

Vastauksia energia-alan osaajatarpeeseen

Hankkeen taustalla on kasvava tarve vahvistaa energia-alan osaajapohjaa. Sähköistyminen, energiamurros ja uudet teknologiat lisäävät alan osaajien kysyntää, mutta samalla nuorten tietoisuus alan mahdollisuuksista on edelleen rajallista. Oppimispolku vastaa tähän haasteeseen vahvistamalla matemaattis-luonnontieteellistä osaamista, kehittämällä työelämävalmiuksia, lisäämällä ymmärrystä sähköistyvästä yhteiskunnasta ja tekemällä alasta saavutettavaa ja kiinnostavaa. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että oppimiskokemukset ovat inklusiivisia ja tavoittavat monenlaisia oppijoita eri taustoista.

Hankkeen keskeinen tavoite on jättää pysyvä jälki suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Tuloksena syntyy avoin, skaalautuva ja pysyvä toimintamalli, joka juurtuu osaksi LUMA-keskus Suomi -verkoston perustoimintaa. Kaikki oppimispolun materiaalit ja toimintatavat jäävät käyttöön hankkeen jälkeen.

Seuraavat askeleet oppimispolulla

Osallistua voi monella tapaa. Hankkeessa tullaan teettämään sähkön ja energian teemoista tarvekartoitus syksyllä 2026, uusien työpajojen ja materiaalien pilotointi oppilasryhmien kanssa alkaa keväällä 2027 ja kaikille avoimet työpajat tulevat varattavaksi syksyllä 2027. Työpajoihin voi osallistua koko vuoden 2028 ajan. Kaikki hankkeen materiaalit tullaan julkaisemaan Avointen oppimateriaalien kirjastossa syksyllä 2028 opettajien vapaaseen käyttöön. Haluatko saada ajankohtaista lisätietoa Sähkön ja energian oppimispolusta? Se onnistuu parhaiten tilaamalla LUMA-keskus Suomen kuudesti vuoden aikana ilmestyvä uutiskirje.

Hankkeen toteuttaa suomalaisten yliopistojen LUMA-keskus Suomi -verkosto. Verkosto tunnetaan laajasta kokemuksestaan tiedekasvatuksessa sekä kyvystään tuoda tutkimus, pedagoginen osaaminen ja käytännön oppiminen yhteen. Sisällöntuotannosta ja koordinoinnista vastaavat erityisesti: Vaasan yliopiston LUMA-keskus Pohjanmaa, LUT-yliopiston Junior University ja Oulun yliopiston LUMA-keskus. Lisätietoja hankkeesta voi tiedustella LUMA-keskus Pohjanmaan Hanna Hankaniemeltä.

Hankkeen mahdollistaa Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka tehtävä on rahoittaa sähkö- ja energia-alan uudistumista. Lue lisää STEK:istä verkkosivuilta.

Artikkeli Uusi koko Suomen Sähkön ja energian oppimispolku käynnistyy vuonna 2027 julkaistiin ensimmäisen kerran LUMA-keskus Suomi.

Euroopan komission tuore raportti Promoting STEM Education in Schools tarjoaa kattavan yleiskuvan koulujen LUMA-opetuksen nykytilasta Euroopassa. Raportissa esitellään monenlaisia rakenteellisia haasteita, mutta myös nostetaan esiin maita, jotka ovat jo ottaneet askelia kohti tulevaisuuteen suuntautunutta LUMA-osaamista. Suomi kuuluu näihin edelläkävijöihin ja LUMA-keskus Suomi -verkosto nimetään yhtenä keskeisimmistä onnistumisista.

LUMA-osaamisen haasteet Euroopassa

Euroopan maiden koulutusjärjestelmät kohtaavat keskenään samankaltaisia rakenteellisia haasteita LUMA-opetuksen kehittämisessä. Näitä ovat muun muassa hajautunut hallinto, pätevien opettajien puute, jäykät opetussuunnitelmat, nykyaikaisten oppimisympäristöjen saavutettavuus, non-formaalien oppimisympäristöjen rajallinen hyödyntäminen sekä puutteelliset arviointikehykset pitkän aikavälin kehittämisen tueksi.

Vaikka Suomi menestyy hyvin kansainvälisissä vertailuissa ja sillä on pitkä perinne laadukkaasta koulutuksesta, haasteita esiintyy myös täällä. Esimerkiksi opettajapulaa esiintyy joillakin alueilla ja poikkitieteellisten lähestymistapojen toteutus vaihtelee edelleen koulujen välillä. Lisäksi, kuten monissa muissakin maissa, tarve LUMA-toiminnan ja sen pitkäaikaisvaikutusten arviointiin kasvaa.

Samalla raportti korostaa, että maat, joilla on vahvat kansalliset LUMA-strategiat ja toimialarajoja ylittävää toimintaa, ovat paremmassa asemassa vastaamaan raportissa esitettyihin haasteisiin. Suomi mainitaan maana, jossa LUMA on strategisesti integroitu koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.

Suomen vahvuus on tulevaisuuden tarpeisiin vastaava koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä heijastaa jo monia raportissa tunnistettuja keskeisiä suuntia. Näitä ovat muun muassa vahva panostus monialaiseen oppimiseen, digitaaliseen osaamiseen ja oppijalähtöiseen pedagogiikkaan. Ilmiöpohjainen oppiminen rohkaisee oppilaita tarkastelemaan todellisia ilmiöitä useiden tieteenalojen kautta, mikä kehittää kriittistä ajattelua, yhteistyötaitoja ja luovuutta.

Toinen keskeinen vahvuus on suomalainen opettajankoulutusjärjestelmä, joka perustuu tutkimukseen ja nauttii yhteiskunnallista arvostusta. Opettajia tuetaan ammatillisessa kehittymisessä ja heitä kannustetaan kehittämään itse uusia opetusmenetelmiä. Esimerkiksi LUMATIKKA-ohjelma tarjoaa joustavia, tutkimusperustaisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia, jotka vahvistavat sekä aineenhallintaa että pedagogista osaamista.

Suomessa korostetaan myös tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, jotta LUMA-osaamisen mahdollisuudet olisivat kaikkien oppijoiden saavutettavissa sukupuolesta, taustasta tai asuinpaikasta riippumatta. Tämä vastaa hyvin eurooppalaisia tavoitteita lisätä kouluttautumista LUMA-aloille ja siten ehkäisee osaajapulaa tulevaisuudessa.

LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyön mallina

Yksi suomalaisen lähestymistavan esimerkeistä on LUMA-keskus Suomi -verkosto. Raportti nostaa verkoston esiin hyvänä käytännön esimerkkinä siitä, miten rakentaa kestävää yhteistyötä koulujen, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän välille.

LUMA-keskus Suomi -verkosto toimii alueellisten LUMA-keskusten kautta, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea yliopistoissa. Näin muodostuu koko Suomen kattava ekosysteemi, joka tukee LUMA-osaamista kaikilla koulutusasteilla. LUMA-keskukset tarjoavat opettajankoulutusta, kehittävät oppimateriaaleja, järjestävät oppilasryhmille toimintaa ja edistävät paikallisten sidosryhmien välistä yhteistyötä.

Toimintansa kautta LUMA-keskus Suomi tavoittaa vuosittain suuren määrän opettajia ja oppilaita. Verkosto tukee tutkivaa ja monialaista oppimista, vahvistaa tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä sekä tuo LUMA-opetukseen arkipäivän yhteyksiä. Tällainen yhteisöllinen lähestymistapa nimetään raportissa keskeiseksi tekijäksi onnistuneissa koulutusjärjestelmissä.

Kansallinen LUMA(TE)-strategia

Euroopan komission raportin havainnot ovat vahvasti linjassa Suomen kansallisen LUMA(TE)-strategian tavoitteiden kanssa. Suomessa LUMA-osaamista ei nähdä erillisenä sektorina, vaan osana laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten digitalisaatiota, kestävyyttä ja innovaatioita. Suomalainen lähestymistapa korostaa seuraavia keskeisiä elementtejä:

• LUMA-aiheita käsitettään ehettävästi eri koulutusasteilla
• opettajien vahva osaaminen ja jatkuva oppiminen
• monialainen ja tutkiva oppiminen
• yhteistyö koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä
• tasa-arvo ja yhdenvertaisuus LUMA-koulutuksen saavutettavuudessa

LUMA-keskus Suomi -verkosto on keskeisessä roolissa näiden tavoitteiden käytännön toteuttamisessa. Se toimii sillanrakentajana politiikan, tutkimuksen ja koulujen välillä varmistaen, että strategiset tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi teoiksi.

Suomalaisen LUMA-opetuksen kehittämiskohteet

Vaikka Suomen tilanne on eurooppalaisittain hyvä, raportti nostaa esiin myös tärkeitä kehittämiskohteita. Ensinnäkin on varmistettava, että toimivia käytäntöjä, kuten monialaista oppimista, toteutetaan johdonmukaisesti kaikissa kouluissa. Hyvien käytäntöjen laajentaminen edellyttää jatkuvia panostuksia opettajankoulutukseen, koulun johtamiseen ja yhteistyöhön.

Toiseksi arviointia ja tilastotiedon hyödyntämistä tulee vahvistaa. LUMA-osaamisen systemaattinen seuranta tukee tutkimusperustaista päätöksentekoa ja auttaa tunnistamaan tehokkaita käytäntöjä.

Kolmanneksi opettajapulan ratkaiseminen, erityisesti haja-asutusalueilla, on edelleen keskeistä. Tämä edellyttää houkuttelevien urapolkujen kehittämistä, uransa alkuvaiheessa olevien opettajien tukemista sekä täydennyskoulutuksen saatavuuden varmistamista.

Neljänneksi varhaiskasvatuksen ja alakoulun LUMA-opetukseen tulisi panostaa entistä enemmän. Kiinnostuksen herättäminen jo varhaisessa vaiheessa on ratkaisevaa pitkäjänteisen osaamisen rakentamisessa.

Suomen LUMA-malli näyttää tietä Euroopassa

Raportti korostaa tarvetta siirtyä hajanaisista, projektiluonteisista hankkeista kohti yhtenäisiä, koko järjestelmän kattavia lähestymistapoja LUMA-osaamisen nostamiseksi. Suomalainen koulutusjärjestelmä ja LUMA-keskus Suomi -verkosto tarjoavat jo esimerkkejä tällaisesta kehityksestä. Seuraava askel on hyvien käytänteiden syventäminen ja skaalaaminen. Vahvistamalla yhteistyötä, panostamalla opettajiin ja kehittämällä arviointikäytänteitään Suomi voi jatkaa korkeatasoisen ja yhdenvertaisen LUMA-opetuksen suunnannäyttäjänä.

Suomen LUMA-malli osoittaa, kuinka pitkäjänteinen yhteistyö, opettajien osaamisen tukeminen ja koko järjestelmän huomioiva lähestymistapa voivat luoda kestäviä tuloksia. LUMA-keskus Suomi ei ole vain kansallinen menestystarina, vaan myös merkittävä toimija Euroopan LUMA-osaamisen tulevaisuuden rakentamisessa.

Kirjoitus pohjautuu Euroopan komission raporttiin Promoting STEM Education in Schools (2026), jonka on julkaissut Euroopan unionin julkaisutoimisto.

Teksti: Prof. Jan Lundell, LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja

Artikkeli Raportti: Suomi on eurooppalaisen LUMA-osaamisen kärkimaa julkaistiin ensimmäisen kerran LUMA-keskus Suomi.

LUMA-opettajankoulutusfoorumi on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä vaikuttajana suomalaisen opettajankoulutuksen kehittämisessä. Jo vuonna 2014 perustettu foorumi on tarjonnut tärkeän tilan suomalaisille opettajankouluttajille kohdata, jakaa näkemyksiä ja kehittää yhdessä käytäntöjä. Samalla se on toiminut edelläkävijänä: LUMA-foorumi syntyi ennen nykyistä kansallista opettajankoulutusfoorumia ja toimi sille merkittävänä esikuvana.

Yhteinen tila yhteistyölle ja kehittämiselle

LUMA-opettajankoulutusfoorumin ydintehtävä on tukea suomalaisten LUMA-opettajankouluttajien välistä yhteistyötä. Foorumi kokoaa yhteen matematiikan, fysiikan, kemian ja laajemmin LUMA-alojen asiantuntijoita keskustelemaan sekä strategisista linjauksista että arjen pedagogisista ratkaisuista.

LUMA-päivien yhteydessä 8.5.2026 kokoontunut foorumi jatkoi tätä perinnettä vahvistamalla vuoropuhelua tutkijoiden, opettajankouluttajien ja päätöksentekijöiden välillä. Ohjelma yhdisti kansallisen tason strategisia näkökulmia ja oppiainekohtaisia kehittämisteemoja, mikä korosti LUMA-opettajankoulutuksen moniulotteisuutta.

Ohjelman kohokohdat: strategiasta oppiainekohtaiseen kehittämiseen

Foorumi käynnistyi johdanto- ja strategiakeskusteluilla, joissa tarkasteltiin LUMA-aineiden asemaa osana Suomen koulutuspolitiikkaa sekä opettajankoulutuksen kokonaisvisiota.

Tämän jälkeen siirryttiin oppiainekohtaisiin esityksiin, jotka toivat esille ajankohtaisia kehittämisteemoja:

• STEAM-lähestymistavan hyödyntäminen opettajankoulutuksessa, erityisesti eri oppiaineiden integraation näkökulmasta
• Fysiikan opettajankoulutus nykyajassa, jossa huomioidaan muuttuvat yhteiskunnalliset ja tieteelliset tarpeet
• Matematiikan opettajankoulutuksen haasteet, jotka liittyvät oppimiseen ja opetukseen eri tasoilla
• Kemian opettajankoulutus, jossa keskeisessä roolissa on pedagogisen sisältötiedon kehittäminen tutkimusperustaisesti

Nämä esitykset osoittivat, että vahva oppiainekohtainen osaaminen ja pedagoginen kehittäminen kulkevat käsi kädessä laadukkaan LUMA-opettajankoulutuksen rakentamisessa.

Keskeiset kysymykset tulevaisuudesta

Foorumin lopuksi käydyssä yhteiskeskustelussa tarkasteltiin opettajankoulutuksen keskeisiä haasteita ja tulevaisuuden kysymyksiä. Esille nousivat muun muassa:

• Miten turvataan opettajien saatavuus?
• Kuinka varmistetaan koulutuksen laatu ja ajankohtaisuus?
• Mitkä tekijät tukevat opettajien pysyvyyttä alalla?
• Miten edistetään opettajien jatkuvaa oppimista?

Nämä kysymykset korostavat tarvetta pitkäjänteiselle ja yhteistyöhön perustuvalle kehittämistyölle.

Keskeinen tulos: yhteistyön vahvistuminen oppiainekohtaisessa pedagogiikassa

Vuoden 2026 foorumin merkittävin tulos oli uuden yhteistyön käynnistyminen erityisesti oppiainekohtaisessa pedagogisessa opettajankoulutuksessa. Vaikka monitieteisyys ja STEAM-ajattelu ovat vahvistuneet viime vuosina, keskusteluissa korostui, että syvällinen oppiaineosaaminen ja sen pedagoginen hallinta ovat edelleen LUMA-opettajuuden ytimessä.

Foorumi toi esiin yhteisen näkemyksen siitä, että laadukas opetus edellyttää pedagogisen sisältötiedon (pedagogical content knowledge) vahvistamista kaikilla koulutusasteilla. Tämä suunta tarjoaa vahvan perustan tulevalle yhteistyölle ja kehittämiselle.

Yhteistyön tuloksia on nähtävissä myös käynnissä olevissa julkaisu- ja tutkimushankkeissa, kuten LUMAT-lehden erikoisnumerossa, jossa tarkastellaan pedagogista sisältötietoa ja hyviä käytäntöjä LUMA-opettajankoulutuksessa.

Jatkuva vaikutus ja tulevaisuuden suunta

Yli kymmenen vuotta perustamisensa jälkeen LUMA-opettajankoulutusfoorumi toimii edelleen keskeisenä kansallisen yhteistyön alustana. Sen varhainen rooli yhteistyön rakentajana on jättänyt pysyvän jäljen suomalaiseen opettajankoulutuksen kehittämiseen.

Vuoden 2026 foorumi vahvisti tätä perintöä ja suuntasi katseen tulevaan: oppiainekohtaisen pedagogiikan vahvistamiseen, opettajien saatavuuden ja pysyvyyden tukemiseen sekä tutkimusperustaisen ja ajankohtaisen LUMA-opettajankoulutuksen kehittämiseen.

Keskustelun jatkuessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti LUMA-opettajankoulutusfoorumi säilyy keskeisenä kohtaamispaikkana kaikille, jotka ovat sitoutuneet kehittämään korkeatasoista LUMA-opetusta Suomessa.

LUMA-opettajankoulutusfoorumi tukee Suomen LUMA-strategiaa tarjoamalla valtakunnallisen keskustelu- ja yhteistyöalustan opettajankouluttajille. Foorumi edistää strategian tavoitteita vahvistamalla oppiainekohtaista pedagogista osaamista, lisäämällä tutkimusperustaista kehittämistä sekä rakentamalla yhteistyötä eri yliopistojen ja toimijoiden välille. Näin se tukee korkealaatuisen LUMA-opettajankoulutuksen toteutumista ja varmistaa, että opetus vastaa sekä nykyisiin että tuleviin osaamistarpeisiin.

Kirjoittanut: Jan Lundell, johtaja, LUMA-keskus Suomi

Artikkeli Näkymiä vuoden 2026 LUMA-opettajankoulutusfoorumista julkaistiin ensimmäisen kerran LUMA-keskus Suomi.