Aikakauslehdet

Luma Sanomat

Vastaa ja vaikuta: Sähkön ja energian oppimispolku -kartoituskysely

Mitä sähköön ja energiaan liittyviä materiaaleja käytät opetuksessasi, ja mitkä niistä ovat osoittautuneet erityisen toimiviksi? Millaisista aiheista toivoisit enemmän tai parempia materiaaleja? LUMA-keskus Suomi -verkosto kartoittaa avoimia oppimateriaaleja osana STEK ry:n rahoittamaa Sähkön ja energian oppimispolku -hanketta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään valtakunnallisen oppimispolun kehittämisessä.

Vastaamalla autat tunnistamaan opetuskentän parhaat avoimet materiaalit ja kehitystoiveet. Voit halutessasi ilmoittaa kiinnostuksesi olla mukana hankkeen pilotoinneissa. Vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Kysely on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi 30.11.2026 saakka.

Siirry Webropol-kyselyyn

Artikkeli Vastaa ja vaikuta: Sähkön ja energian oppimispolku -kartoituskysely julkaistiin ensimmäisen kerran LUMA-keskus Suomi.

LUMA-keskus Suomi

Tekoälyä tutkitaan jo varhaiskasvatuksessa – Sasin päiväkodissa lapset kouluttivat oman robottinsa

Miten tekoäly oppii? Voiko robotti tehdä virheitä? Näitä kysymyksiä tutkittiin Hämeenkyrön Sasin päiväkodin projektissa AI in the Wild, jonka toteuttivat varhaiskasvatuksen digiopettaja Hennika Tervonen sekä varhaiskasvatuksen opettaja ja esiopettaja Lissu Bamberg. Projekti esiteltiin Science on Stage -festivaalilla Liettuassa toukokuussa.

Tavoitteena ymmärtää, miten tekoäly toimii

Projektin lähtökohtana oli tutustua tekoälyyn mahdollisimman monipuolisesti ja lasten ikätasolle sopivalla tavalla. Tekoälyä ei tarkasteltu vain teknologiana, vaan myös ilmiönä, joka on jo osa lasten ympäröimää maailmaa.

– Tarkoituksena oli saada lapsille ymmärrys siitä, miten tekoäly toimii. Samalla halusimme pohtia myös sitä, ettei tekoäly ole aina luotettava ja että sen vastauksia pitää osata arvioida kriittisesti. Halusimme tehdä myös näkyväksi sen, että tekoälyä käytetään monissa arjen sovelluksissa, Tervonen kertoo. 

Ajatus projektista syntyi pitkän robotiikkaharrastuksen jatkona. Sasin päiväkoti on osallistunut useiden vuosien ajan Innokas-verkoston ohjelmointi- ja robotiikkaturnauksiin. 

– Olemme olleet mukana robotiikkakilpailuissa jo useamman vuoden. Viime vuonna yksi kilpailun tuomareista ehdotti, että osallistuisimme myös tekoälysarjaan. Aloimme pohtia ajatusta ja päätimme lähteä mukaan, Bamberg kertoo.

SonS2026_posteri_AI-in-the-Wild

Lapset kouluttivat tekoälyn itse

Projektin ytimessä oli tekoälymallin opettaminen. Lapset keräsivät itse aineiston, jonka avulla robotti opetettiin tunnistamaan luonnonympäristöön kuuluvia ja kuulumattomia asioita. Projektissa hyödynnettiin opetettava kone -sovellusta, joka liitettiin osaksi robottia. 

– Lapset ottivat tabletilla valokuvia erilaisista asioista, ja niiden avulla tekoälyä koulutettiin. Kun havaitsimme, että robotti teki vääriä päätelmiä, keräsimme lisää aineistoa ja koulutimme sitä uudelleen, Tervonen kertoo. 

Näin lapset pääsivät konkreettisesti näkemään, että tekoäly ei opi itsestään eikä ole automaattisesti oikeassa.

Yllättävän syvällisiä oivalluksia ja uteliaisuutta

Vaikka tekoälyä pidetään usein aiheena, joka kuuluu vanhemmille oppijoille, projekti osoitti, että myös varhaiskasvatuksessa voidaan käsitellä monimutkaisia teknologisia ilmiöitä. 

– Aluksi mietimme, onko tämä liian haastavaa. Näitä sisältöjä käsitellään usein vasta paljon vanhempien oppilaiden kanssa, mutta halusimme kokeilla rohkeasti, mitä tapahtuu. Toiminta oli toki rakennettu vaiheittain ja taustalla oli pitkä pohjustustyö, mutta lapset ymmärsivät yllättävän hyvin, mitä olimme tekemässä, Tervonen kertoo. 

Projektin toteuttaminen vei aikaa noin puoli vuotta. Kyseessä ei siis ollut yksittäinen toimintatuokio, vaan pitkä prosessi. Vähitellen tekoälyn toimintalogiikka tuli lapsille tutuksi. Sekä Tervosen että Bambergin kokemus on, että lapset suhtautuvat tekoälyyn avoimesti ja uteliaasti.  

– Emme ole nähneet pelkoa tai epäluuloa. Pikemminkin lapset ovat olleet todella kiinnostuneita ja innokkaita tutkimaan sitä, mitä robotti osaa tehdä.

Tapahtumista inspiraatiota omaan työhön

Tervonen kertoo hyödyntäneensä projektia osana pro gradu -tutkimustaan. Idea sai alkunsa Educa-messuilla, missä tekoälyn opetukseen tarkoitettu sovellus herätti kiinnostuksen.

– Kysyin messuilla, oliko kukaan hyödyntänyt tätä varhaiskasvatuksessa. Kun vastaus oli, ettei ollut, päätin kokeilla sitä itse.

Science on Stage -festivaali on puolestaan tarjonnut projektin tekijöille mahdollisuuden tutustua muiden maiden opetuskäytäntöihin ja kerätä uusia ideoita.

– Täällä on valtavasti kiinnostavia projekteja. Kaikkea ei ehdi edes kunnolla nähdä, mutta uusia ideoita kertyy jatkuvasti, Bamberg kertoo.

Samalla on herännyt ajatus siitä, että varhaiskasvatuksen näkökulma voisi näkyä kansainvälisissä tapahtumissa vielä nykyistä enemmän.

– Olemme huomanneet, että varhaiskasvatuksen projekteja on esillä melko vähän verrattuna perusopetukseen. Monet ideat ovat kuitenkin sellaisia, joita voi soveltaa myös pienempien lasten kanssa.

Lue lisää

Pysy kartalla Science on Stage -toiminnasta ja seuraavasta hausta tilaamalla LUMA-keskus Suomen uutiskirje tästä linkistä tai seuraamalla sivua Science on Stage -toiminta Suomessa.

Artikkeli Tekoälyä tutkitaan jo varhaiskasvatuksessa – Sasin päiväkodissa lapset kouluttivat oman robottinsa julkaistiin ensimmäisen kerran LUMA-keskus Suomi.

LUMA-keskus Suomi

Yhtälöitä ilman pelkoa – Saara Tuomela tekee matematiikasta konkreettista Post-it-lappujen avulla

Miten yhtälön ratkaiseminen voisi tuntua vähemmän pelottavalta? Mitä tapahtuisi, jos x-kirjainta ei lähestyttäisikään abstraktina matemaattisena symbolina, vaan salaisena aarteenetsintänä? Näitä kysymyksiä pohti kotiopettaja Saara Tuomela kehittäessään projektiaan Exploring Equations with Paper and Post-its, joka esiteltiin Science on Stage -festivaalilla Liettuassa. Projektissa yhtälönratkaisun perusteita opetellaan yksinkertaisten paperisten laskujen ja peitettyjen lukujen avulla tavalla, joka tekee matematiikasta konkreettista ja helposti lähestyttävää.

Tuntemattomasta tutuksi

Projektin lähtökohtana on havainto, jonka moni matematiikanopettaja tunnistaa.

– Monelle oppilaalle matematiikka muuttuu yhtäkkiä vaikeaksi siinä vaiheessa, kun numeroiden tilalle ilmestyy kirjain. Pelko ei välttämättä liity itse laskemiseen, vaan siihen, että tehtävä näyttää erilaiselta kuin ennen, Tuomela kertoo.

Hänen tavoitteenaan on ollut löytää tapa lähestyä tuntemattoman käsitettä leppoisammin ja kiinnostavammin.

– Mietin, miten voitaisiin kohdata se ensimmäinen epävarmuus ja näyttää, ettei x ole mitään mystistä. Kyse on vain sellaisesta tiedosta, jota emme vielä tiedä.

Ajatusta havainnollistetaan aarrekartan avulla.

– X on vähän kuin kartalle merkitty rasti. Sen alla on jotain piilossa, ja meidän tehtävämme on selvittää, mitä siellä on.

SonS2026_posteri_Saara

Oppilaat rakentavat yhtälöt itse

Projektin keskeinen idea perustuu siihen, että oppilaat eivät ratkaise valmiita yhtälöitä, vaan rakentavat niitä itse. Oppilaat kirjoittavat ensin tavallisia laskuja, jotka tuntuvat heistä helpoilta ja tutuilta. Sen jälkeen jokin luvuista peitetään esimerkiksi Post-it-lapulla, jolloin siitä tulee tuntematon. Menetelmä toimii yhteen- ja vähennyslaskuissa sekä kertolaskuissa että jakolaskuissa. 

– Oppilas päättää itse, minkä luvun hän peittää. Kun hän tietää, mitä lapun alla alun perin oli, tehtävä ei tunnu liian vaikealta. Samalla hän alkaa ymmärtää, mitä tuntemattoman ratkaiseminen oikeastaan tarkoittaa. Oppilaat voivat tehdä tehtäviä myös toisilleen. Usein he yrittävät keksiä mahdollisimman hankalan paikan x:lle, mutta koska he ovat itse laatineet tehtävän, tilanteeseen liittyy paljon enemmän leikkiä ja uteliaisuutta kuin pelkoa.

Vaaka auttaa ymmärtämään yhtälön perusidean

Yhtälönratkaisun logiikkaa havainnollistetaan vaa’an avulla. Tasapainossa oleva vaaka kuvaa yhtäsuuruusmerkkiä. Kun toiselle puolelle tehdään jokin muutos, sama täytyy tehdä myös toiselle puolelle.

– Haluan, että oppilaat ymmärtävät yhtälönratkaisun perusperiaatteen eivätkä vain opettele mekaanisia sääntöjä. Jos poistamme jotakin toiselta puolelta, meidän täytyy poistaa sama asia myös toiselta puolelta. Kun tavoite on saada x yksin toiselle puolelle ja kaikki muu toiselle puolelle, ratkaisemisen logiikka avautuu paljon selkeämmin.

Vaikka projekti on alun perin suunniteltu yläkouluikäisille oppilaille, sitä on sovellettu huomattavasti laajemmalle kohderyhmälle.

– Yhtälöt tulevat virallisesti vastaan yleensä kuudennen tai seitsemännen luokan matematiikassa, mutta samantyyppisiä tehtäviä tehdään jo paljon aiemmin. Alakoulussa käytetään sydämiä, mehiläisiä tai muita symboleja tuntemattoman paikalla.

Tuomela onkin huomannut, että x voidaan ottaa käyttöön paljon aiemmin kuin usein ajatellaan. Toisaalta menetelmä on osoittautunut hyödylliseksi myös aikuisille.

– Olen käyttänyt tätä menetelmää jo ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden kanssa. Kun asia esitellään leikillisesti, lapset ymmärtävät sen yllättävän hyvin. Menetelmä toimii myös esimerkiksi lähihoitajaopiskelijoiden kanssa. Monella aikuisella on jäänyt matematiikasta epävarma olo, ja tällainen konkreettinen lähestymistapa auttaa palauttamaan luottamusta omiin taitoihin.

Idea syntyi lastensuojelun koulussa

Menetelmä kehitettiin käytännön tarpeesta. Tuomela työskenteli aiemmin lastensuojelussa, jossa hän tuki oppilaiden koulunkäyntiä yksikön omassa koulussa erityisopettajan rinnalla.

– Meillä oli oppilaita seitsemänneltä luokalta yhdeksännelle luokalle, ja monilla oli erilaisia keskittymisen haasteita. Huomasin, että tavallinen tapa opettaa yhtälöitä ei aina toiminut. Halusin löytää dialogisemman ja toiminnallisemman tavan käsitellä aihetta. Sellaisen, jossa oppilas pääsee itse tekemään ja kokeilemaan eikä vain seuraamaan valmiita ratkaisuja.

Tuomelan projektin ydinajatus on lopulta yksinkertainen: matematiikkaa ei tarvitse pelätä.

– Kun vaikealta näyttävä asia pilkotaan konkreettisiksi ja helposti lähestyttäviksi vaiheiksi, oppilaat huomaavat nopeasti, että he osaavatkin enemmän kuin luulivat. Ja usein juuri se onnistumisen tunne on tärkein askel kohti matematiikan oppimista.

Science on Stage tarjoaa uusia näkökulmia

Science on Stage Europe -festivaalilla Tuomela on nauttinut erityisesti mahdollisuudesta tutustua muiden opettajien projekteihin.

– Olen viettänyt paljon aikaa kiertelemällä ja keskustelemalla muiden osallistujien kanssa. Kotiopetuksessa tulee työskenneltyä kaikkien oppiaineiden parissa, joten olen kiinnostunut hyvin monenlaisista projekteista.

Erityisen inspiroivina hän pitää projekteja, joissa yhdistetään useita oppiaineita saman teeman ympärille.

– Monissa projekteissa yhdistyvät luontevasti esimerkiksi matematiikka, luonnontieteet, taide ja kielet. Sellainen on oppilaille usein paljon kiinnostavampaa kuin oppiaineiden tarkka erottelu.

Lue lisää

Pysy kartalla Science on Stage -toiminnasta ja seuraavasta hausta tilaamalla LUMA-keskus Suomen uutiskirje tästä linkistä tai seuraamalla sivua Science on Stage -toiminta Suomessa.

Artikkeli Yhtälöitä ilman pelkoa – Saara Tuomela tekee matematiikasta konkreettista Post-it-lappujen avulla julkaistiin ensimmäisen kerran LUMA-keskus Suomi.

LUMA-keskus Suomi

Tekniikka ja talous

TIVI