BLUE-TEACH – Blue Competence in Teacher Education: Finland-Indonesia Partnership for STEAM, AI and Sustainable Learning on saanut rahoituksen Team Finland Knowledge (TFK) -ohjelmasta. Hanke kokoaa yhteen Suomen ja Indonesian johtavia opettajankoulutusyksiköitä kehittämään uusia toimintamalleja, jotka yhdistävät kestävän kehityksen, STEAM-opetuksen, tekoälyn ja autenttiset oppimisympäristöt opettajankoulutuksessa. Hanketta koordinoivat Helsingin yliopisto ja LUMA-keskus Suomi yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Universitas Pendidikan Indonesian (UPI), Universitas Sebelas Maretin (UNS) sekä Universitas Maritim Raja Alin Haji -yliopiston (UMRAH) kanssa.

BLUE-TEACH-hankkeessa partnerit suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä 5 opintopisteen laajuisen opettajankoulutusmoduulin, joka koostuu 15:sta temaattisesta kokonaisuudesta ja perustuu eurooppalaiseen BlueComp-osaamiskehykseen. Oppimateriaalit integroidaan sekä opettajaksi opiskelevien että työelämässä toimivien opettajien koulutukseen Suomessa ja Indonesiassa, mikä varmistaa hankkeen pitkäaikaisen vaikuttavuuden.

Miksi BlueComp on tärkeä?

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, merien saastuminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö vaikuttavat yhä voimakkaammin yhteiskuntiimme. Tämän vuoksi koulutusjärjestelmien on löydettävä uusia tapoja valmistaa oppijoita kohtaamaan nämä haasteet. Eurooppalainen BlueComp-viitekehys tarjoaa osaamismallin, jonka avulla voidaan ymmärtää ihmisten, vesistöjen, merien, rannikkoympäristöjen ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Viitekehys korostaa systeemiajattelua, ympäristövastuuta, innovatiivisuutta, yhteisöllistä osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa meri- ja vesistöympäristöihin liittyvissä kysymyksissä.

Vaikka sinisen kestävyyden teemat ovat yhä tärkeämpiä, niihin liittyvät osaamiset ovat edelleen vain osittain integroituneet opettajankoulutukseen ja koulutuksen opetussuunnitelmiin eri puolilla maailmaa. BLUE-TEACH vastaa tähän tarpeeseen muuntamalla BlueComp-kehyksen käytännöllisiksi oppimiskokonaisuuksiksi, pedagogisiksi malleiksi ja digitaalisiksi oppimisresursseiksi, joita voidaan hyödyntää eri koulutusasteilla ja oppimisympäristöissä.

Hankkeen partnerit katsovat, että BlueCompin tulisi muodostaa olennainen osa kestävän kehityksen kasvatusta kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen asti. Samalla opettajankoulutuksen tulee tarjota tuleville opettajille valmiudet ohjata oppijoita ymmärtämään merien, makean veden ekosysteemien, ilmastokestävyyden, kestävien elinkeinojen ja ympäristövastuun toisiinsa kytkeytyviä haasteita. Nämä teemat liittyvät luontevasti LUMA/STEM- ja STEAM-opetukseen, tekoälyä hyödyntävään tutkivaan oppimiseen sekä ilmiöpohjaisiin oppimismenetelmiin.

Suomi ja Indonesia oppivat yhdessä

Indonesia tarjoaa ainutlaatuisen toimintaympäristön sinisten kestävyyden osaamisten kehittämiselle. Maailman suurimpana saaristovaltiona, jossa on yli 17 000 saarta, Indonesia kohtaa merkittäviä haasteita ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät meriekosysteemeihin, rannikkoyhteisöihin, kalatalouteen, kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. BLUE-TEACH mahdollistaa suomalaisten ja indonesialaisten opettajankouluttajien keskinäisen oppimisen sekä paikallisiin olosuhteisiin perustuvien mutta maailmanlaajuisesti merkityksellisten koulutusmallien kehittämisen.

Hanke yhdistää suomalaisen tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen, STEAM-pedagogiikan, opetussuunnitelmatyön ja digitaalisen oppimisen osaamisen Indonesian vahvaan yhteisölähtöiseen oppimiseen, merelliseen koulutukseen ja kestävyyshaasteiden käytännön tuntemukseen. Intensiivisten opetusjaksojen, hybridioppimisen ja yhteisen opetussuunnitelmakehityksen kautta yhteistyö pyrkii luomaan ratkaisuja, jotka ovat sekä kansainvälisesti merkityksellisiä että paikallisesti vaikuttavia.

LUMA-keskus Suomen johtaja ja hankkeen koordinaattori, professori Jan Lundell, korostaa yhteistyön strategista merkitystä:

”LUMA-keskus Suomella on pitkä perinne kansainvälisestä yhteistyöstä STEM-opetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämisessä. Indonesia on erityisen tärkeä yhteistyökumppani, koska se on maailman suurin saaristovaltio ja kohtaa monia sellaisia kestävyyshaasteita, jotka tulevaisuudessa koskettavat yhä enemmän myös muita yhteiskuntia. Yhteistyössä suomalaiset ja indonesialaiset opettajankouluttajat voivat kehittää uusia toimintamalleja, jotka yhdistävät tieteen, kestävän kehityksen, teknologian ja paikallisyhteisöt.”

”BLUE-TEACH tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tuoda BlueComp-ajattelua osaksi opettajankoulutusta ja valmistaa tulevia opettajia kohtaamaan monimutkaisia sosio-ekologisia haasteita monitieteisen ja tutkimusperustaisen pedagogiikan avulla.”

BLUE-TEACH-hanke toteutetaan vuosina 2026-2028. Hankkeen tuloksena syntyy kansainvälinen opettajankoulutusmoduuli, avoimia digitaalisia oppimisresursseja sekä sähköinen käsikirja opettajankouluttajien käyttöön. Opetussuunnitelmiin integroitujen sisältöjen, laajan opiskelija- ja opettajaosallistumisen sekä korkeakoulujen välisen yhteistyön avulla hankkeessa luodaan pysyvä toimintamalli BlueComp-osaamisten sisällyttämiseksi opettajankoulutukseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen sekä Suomessa että Indonesiassa.

Lähteet

European Commission. (2024). BlueComp: The European framework for ocean sustainability competence. Publications Office of the European Union

Opetushallitus. (2026). Team Finland Knowledge -ohjelma.

Artikkeli BLUE-TEACH-hanke vahvistaa Suomen ja Indonesian yhteistyötä kestävän opettajankoulutuksen kehittämisessä julkaistiin ensimmäisen kerran LUMA-keskus Suomi.

Miten ilmastonmuutos näkyy lasten omassa elinympäristössä? Mitä arktisella alueella elävät eläimet kertovat luonnosta ja sen muutoksista? Entä miten kestävät valinnat liittyvät poronhoitoon ja saamelaiskulttuuriin? Näitä kysymyksiä on tutkittu Hetan yhtenäisen peruskoulun saamenkielisen luokanopettajan Hellin Pietikäisen projektissa Arctic Animals – Living, joka esiteltiin kansainvälisellä Science on Stage -festivaalilla Liettuassa. Projekti vie oppilaat tutkimaan omaa arktista ympäristöään oppijalähtöisesti ja monialaisesti.

– Puhuimme myös kestävistä valinnoista, kierrättämisestä ja sellaisista pienistä teoista, joilla lapset voivat itse vaikuttaa ympäristöönsä.

Projektissa ympäristöteemat eivät jääneet abstrakteiksi käsitteiksi, vaan liittyivät suoraan oppilaiden omaan elämään.

Poronhoito toi aiheen lähelle

Kaikki Pietikäisen oppilaat ovat pohjoissaamenkielisiä ja tulevat poronhoitoperheistä. Siksi oppilaat halusivat tutkia myös sitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa poroihin ja poronhoitoon.

– Oppilaita kiinnostivat erityisesti kysymykset siitä, miten ilmastonmuutos näkyy porojen elämässä ja millaisia vaikutuksia sillä on poronhoidolle sekä meidän omalle luonnollemme.

Kun oppiminen liittyy suoraan perheiden elämään ja paikalliseen ympäristöön, aiheet saavat aivan uuden merkityksen.

– Se näkyi selvästi oppilaiden kiinnostuksessa. He pystyivät yhdistämään käsiteltävät asiat omaan arkeensa ja siihen ympäristöön, jossa elävät.

Eri-ikäiset oppivat eri näkökulmista

Science on Stage -tapahtumassa oli esillä artiksen alueen kartta, maiden lippuja ja lasten askartelemia puueläimiä.

Projektia on toteutettu useiden vuosien aikana eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Tällä hetkellä Pietikäinen opettaa 8–10-vuotiaita oppilaita, mutta projektia on tehty myös nuorempien lasten kanssa. Ikä näkyy siinä, mitkä osa-alueet oppilaita kiinnostavat eniten.

– Pienempiä oppilaita eivät niinkään kiinnostaneet arktiset maat tai valtiot, mutta veden tutkiminen ja erilaiset kokeilut olivat heidän mielestään todella kiinnostavia.

Vedestä, jäästä ja olomuodoista innostuttiin niin paljon, että tutkimiseen käytettiin kokonaisia koulupäiviä. Vanhemmat oppilaat puolestaan kiinnostuivat enemmän kartoista, maantieteestä ja arktisen alueen kokonaisuudesta.

– Käytimme projektissa itse maalaamaani arktisen alueen karttaa ja vertasimme sitä Google Mapsin näkymiin. Oppilaat pääsivät tutkimaan esimerkiksi jäätiköiden muutoksia sekä sitä, millainen arktinen alue oikeastaan on. Oppilaille oli myös yllätys nähdä, kuinka valtava alue arktinen vyöhyke todellisuudessa on. Moni havahtui esimerkiksi siihen, kuinka suuri osa Venäjästä kuuluu arktiseen alueeseen.

Ensimmäinen festivaalikokemus innostaa

Pietikäinen korostaa, ettei projekti olisi syntynyt ilman yhteistyötä. Erityiskiitokset hän antaa Tiedekasvatuskeskus uJunnun (ent. LUMA-keskus Lappi) pitkäaikaiselle toimijalle Anna-Maija Partaselle.

– Anna-Maija kannusti minua jo silloin, kun olimme mukana StarT-ohjelmassa. Hän oli vahvasti mukana tukemassa projektin kehittämistä ja on rohkaissut minua myös hakemaan mukaan tähän kansainväliseen tapahtumaan.

Science on Stage -festivaali on Pietikäiselle ensimmäinen laatuaan, mutta kokemus on ollut erittäin myönteinen.

– Täällä on valtavan paljon nähtävää. Esillä on todella hienoja projekteja ja uusia ideoita niin paljon, ettei kaikkea ehdi edes yhdessä tapahtumassa sisäistää.

Erityisesti kansainväliset yhteistyömahdollisuudet kiinnostavat.

– Toivon, että tästä syntyy uusia yhteistyökuvioita ja kontakteja muihin opettajiin. On hienoa nähdä, miten eri puolilla Eurooppaa lähestytään samoja teemoja hieman erilaisista näkökulmista.

Pietikäinen kiittelee myös tapahtuman käytännön järjestelyjä.

– Ensikertalaiselle kaikki on ollut selkeää ja helppoa. Tapahtuma on hyvin järjestetty, ja tunnelma on todella lämmin ja innostava.

Arktista luontoa käsittelevän projektin ytimessä on kuitenkin yksi ajatus ylitse muiden: oppiminen on merkityksellisintä silloin, kun se liittyy oppilaan omaan elämään. Kun tarkastelun kohteena ovat oma ympäristö, oma kulttuuri ja oma tulevaisuus, syntyy oppimiskokemuksia, jotka jäävät mieleen pitkäksi aikaa.

Lue lisää

• Katso video projektista
• Valokuvia projektista
• Hetan yhteinäisen peruskoulun verkkosivut
• Lue matkakertomus Liettuan Science on Stage -festivaaleilta

Pysy kartalla Science on Stage -toiminnasta ja seuraavasta hausta tilaamalla LUMA-keskus Suomen uutiskirje tästä linkistä tai seuraamalla sivua Science on Stage -toiminta Suomessa.

Artikkeli Arktinen ympäristö oppimisen lähtökohtana – Hellin Pietikäisen opetus yhdistää luonnon, kulttuurin ja kestävän tulevaisuuden julkaistiin ensimmäisen kerran LUMA-keskus Suomi.

EU STEM Coalitionin yleiskokous järjestettiin Istanbulissa 22.–23.4.2026. EU STEM Coalition on eurooppalainen yhteistyöverkosto, joka keskittyy kehittämään STEM‑aineiden koulutusta eli luonnontieteiden, teknologian, matematiikan ja tekniikan koulutusta Euroopassa. LUMA-keskus Suomi on EU STEM Coalitionin pitkäaikainen jäsen.

Istanbulin kokouksen tavoitteena oli vahvistaa näkemystä verkoston yhteisistä päämääristä, arvioida viimeaikaista toimintaa sekä määrittää strategisia suuntaviivoja tulevaisuudelle. Kokous ajoittui verkoston kymmenvuotisjuhlavuoteen, mikä tarjosi mahdollisuuden reflektoida sen kehitystä ja roolia eurooppalaisessa STEM-kentässä. Keskeinen osa ohjelmaa muodostui pääpuheenvuoroista, joissa tarkasteltiin STEM-koulutuksen kehittämistä eri näkökulmista.

Turkin entisen opetusministerin Ziya Selçukin puheenvuoro tarjosi pedagogisen näkökulman korostamalla kysymysten, luovuuden ja sopeutumiskyvyn merkitystä oppimisessa erityisesti nopeasti kehittyvässä teknologisessa ympäristössä. Hänen esityksensä linkittyi laajempaan keskusteluun siitä, miten koulutusjärjestelmät voivat valmistaa oppijoita tulevaisuuden epävarmuuksiin.

Paula Walschen pääluento keskittyi varhaislapsuuden STEM-oppimisen merkitykseen. Walsche argumentoi, että digitaalisten kompetenssien kehittäminen tulisi aloittaa varhaisessa vaiheessa ja että oppimisen tulisi perustua luovuuteen, uteliaisuuteen ja tutkimuksellisuuteen ilman liiallista ruutuajan lisääntymistä. Lisäksi hän käsitteli STEM-urapolun katkeamiskohtia erityisesti Irlannin kontekstissa, jossa merkittävin siirtymähaaste ilmenee toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välillä. Walschen tutkimus korostaa varhaisen kiinnostuksen herättämistä sekä opettajien pedagogisen osaamisen vahvistamista.

Pedro Russon pääpuheenvuoro puolestaan tarkasteli kestävän tiede- ja teknologiakulttuurin rakentamista makrotasolla. Hän painotti institutionaalisten rakenteiden, kuten tiedekeskusverkostojen, merkitystä kansallisen STEM-ekosysteemin vahvistamisessa. Portugalin esimerkin kautta Russo osoitti, kuinka monitoimijainen yhteistyö (hallinto, yliopistot ja tiedeorganisaatiot) voi edistää innovaatioita ja kansalaisten osallistumista tieteeseen. Lisäksi hän nosti esiin keskeisiä tulevaisuuden osaamisalueita, kuten tekoälyn, kvanttiteknologian, avaruustutkimuksen ja vihreän siirtymän, sekä korosti tiede- ja teknologiakulttuurin roolia Euroopan kilpailukyvyn ja yhteiskunnallisen legitimiteetin perustana.

Posterisessiossa osallistujat pääsivät esittelemään parhaita STEM-oppimisen käytäntöjään. Suomen posterissa oli tällä kertaa esimerkkinä OLVI-säätiön rahoittama Tiedeseikkailu Itä-Suomessa -hanke.

Yhteenvetona yleiskokous korosti varhaisen STEM-oppimisen, inklusiivisten koulutuspolkujen ja vahvan tiede- ja teknologiakulttuurin merkitystä Euroopan osaamisperustan, innovaatiokyvyn ja kestävän kehityksen tukemisessa nopeasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä.

Teksti: Mervi Asikainen, LUMA-keskus Suomen johtokunnan varapuheenjohtaja ja Itä-Suomen yliopisto LUMA-keskuksen johtaja

Artikkeli EU STEM Coalitionin yleiskokous kokosi asiantuntijoita Istanbuliin julkaistiin ensimmäisen kerran LUMA-keskus Suomi.