Kahden atomin lähestyessä toisiaan, niiden ja ytimet vuorovaikuttavat keskenään. Positiivisesti varautuneet ja negatiivisesti varautuneet elektronipilvet vetävät toisiaan puoleensa. Näin atomien välille muodostuu sähköinen vetovoima, jota kutsutaan kemialliseksi sidokseksi.

Sitoutuessaan toisiinsa atomit luovuttavat uloimman energiatason elektroninsa yhteiseen käyttöön. Elektronit muodostavat . Kaikkia elektroniparin muodostumiseen perustuvia sidoksia nimitetään sidoksiksi. Kovalenttisella sidoksella muodostuvia yhdisteitä nimitetään .

Molekyylejä voidaan esittää esim. molekyylimalleina tai rakennekaavoina. Orgaanisen molekyylin rakennekaavaa muodostettaessa piirretään ensin ja niiden väliset . Jos molekyyli sisältää muita alkuaineita kuin hiiltä tai vetyä, liitetään nämä atomit hiilirunkoon. Lopuksi rakennekaava täydennetään .

Muista että jokaisesta hiiliatomista lähtee viivaa eli sidosta, vetyatomista , happi- ja rikkiatomista ja typpiatomista sidosta.

Enimmäispistemäärä on 12 p.