L01/S5. Mikroskopian historia

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lue teksti ja numeroi aikajärjestykseen. Käytä numeroita 1–6.

Ihminen on utelias. Siristämällä silmiä, voi tarkentaa näkemäänsä jonkin verran. Jo Ptolemaios antiikin aikana huomasi, että tikku vesilasissa näyttää olevan mutkalla. Ptolemaios laski näiden havaintojen perusteella veden taittokertoimen tarkasti. Roomalaiset olivat keksineet lasin noin vuoden 100 paikkeilla. Jos lasinpala oli keskeltä paksumpi kuin reunoilta, niin se näytti suurentavan kohteensa. Olet varmaan itsekin huomannut, että vesilasi suurentaa kun sen läpi katsoo sopivasti.

Uteliaisuus voi olla vaarallista. Englantilainen fransiskaanimunkki, Bacon, tutki 1200-luvulla linssejä ja peilejä ja keksi yhdistää 2 linssiä yhteen. Hänet tuomittiin noituuden harjoittamisesta. Hänen tutkimuksensa pohjautuivat arabitiedemiesten havaintoihin 1000-luvulta. Ibn al-Haytham kirjoitti kirjankin optiikasta (Book of Optics, Kitâb al-Manâzir). Näiltä juurilta alkoi varsinainen mikroskoopin ja kaukoputken kehittyminen.

Linssinhioja Hans Janssenin pojan Zachariaksen (n. 1580–1632) kerrotaan katselleen kahdella peräkkäisellä linssillä kotikatuaan. Hän säikähti, kun kaukainen kirkontorni olikin yhtäkkiä hänen silmiensä edessä. Totta tai ei, mutta ensimmäisessä mikroskoopissa oli kaksi linssiä, kaksoiskupera silmää lähinnä ja tasokupera perässä. Mikroskooppi suurensi 3–10-kertaisesti kun sitä vedettiin putkessaan pidemmäksi. Näistä linssikokeiluista, joita tekivät muutkin kuin Janssenin perhe kehittyivät teleskoopit ja mikroskoopit. Galileo Galilei hyödynsi teleskoopin mahdollisuudet maailmankuvaa mullistavasti.

Valomikroskoopin isästä ollaan usein kahta mieltä. Robert Hooke (1635–1703) oli englantilainen tiedemies, kuninkaallisen tiedeseuran sihteeri. Hän käytti ensimmäisenä soluista nimitystä cell, tutkittuaan mikroskoopillaan korkkitammen solurakennetta, joka muistutti pieniä vankilansellejä. Linssien laatu tuohon aikaan tuotti tulokseksi vain 30-kertaisen suurennoksen. Lisäksi mm. tekokuitujen idea oli oivallus, jonka takana piilee hänen kokeensa homeilla ja silkkikuiduilla.

Samoihin aikoihin elänyt hollantilainen kangaskauppias ja sittemmin alaa linssinhiojaksi vaihtanut Antoni van Leeuwenhoek (1632–1723) kehitteli yhden linssin mikroskooppia. Tällä hän onnistui saamaan 270 kertaa suurentavan mikroskoopin. Tällä pienikokoisella laitteellaan Leewenhoek löysi suusta bakteereita, havaitsi verisolut ja tutki siittiöitä ihmisen siemennesteestä ja näki ensimmäisenä giardiat.


a) Ptolemaios laski valon taittumisen vedessä n. vuonna 100.
b) Jo antiikin Roomassa osattiin tehdä lasia. Joskus lasi oli paksumpi keskeltä kuin reunoilta.
c) Linssejä hiottiin n. 400 vuotta sitten etupäässä herrasväen käyttöön.
d) Robert Hooken käyttämä 2-linssinen mikroskooppi
e) Elektronimikroskooppi
f) Tutkimuskäyttöön suunniteltu satoja kertoja suurentava valomikroskooppi.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen