Maksa toimii kehon varastona. Kun syömme, veressä on paljon ravintoaineita, ja osa niistä varastoidaan maksaan myöhempää käyttöä varten. Maksa varastoi sokeria glykogeenin muodossa, jotta energiaa olisi saatavilla silloin, kun ruokaa ei juuri ole. Kun verensokeri laskee esimerkiksi yöllä, maksa muuttaa glykogeenin takaisin glukoosiksi ja vapauttaa sen vereen.

Maksa varastoi myös rasvaliukoisia vitamiineja, kuten A-, D-, E- ja K-vitamiineja. Näitä vitamiineja ei voi varastoida veteen liuenneina, joten maksa on niille sopiva paikka. Lisäksi maksa varastoi B12-vitamiinia, joka on tärkeä hermoston ja veren punasolujen toiminnalle. Maksan varastot voivat riittää jopa useiksi vuosiksi.

Maksa säilöö myös raudan ja kuparin kaltaisia kivennäisaineita. Rautaa tarvitaan veren punasolujen valmistukseen, jotta ne voivat kuljettaa happea. Kupari on tärkeä useille entsyymeille, jotka osallistuvat kehon kemiallisiin reaktioihin ja auttavat aineiden hajottamisessa ja rakentamisessa.

Maksa siis huolehtii siitä, että keho saa tarvittaessa nopeasti käyttöönsä varastoituja aineita. Ilman maksan varastointitehtävää kehon energiansaanti ja vitamiinivarastot olisivat hyvin epätasaiset. Siksi maksa pitää kehon tasapainossa ruokailujen välillä.

Tehtävät:
1. Kirjoittakaa lista aineista, joita maksa varastoi. Mihin niitä tarvitaan?
2. Piirtäkää kaavio: mitä tapahtuu, kun verensokeri laskee?
3. Keskustelkaa, miksi on hyödyllistä, että maksa voi varastoida vitamiineja pitkiksi ajoiksi.

Sanasto:
• varastoida = säilyttää myöhempää käyttöä varten
• glykogeeni = varastoitua sokeria, josta saadaan nopeasti energiaa
• verensokeri = veressä oleva glukoosi, kehon tärkeä energianlähde
• entsyymi = proteiini, joka nopeuttaa kemiallisia reaktioita kehossa
• rasvaliukoinen = liukenee rasvaan, ei veteen
• puna­solu = verisolu, joka kuljettaa happea
• kivennäisaine = elimistölle tärkeä metalli- tai suolamuotoinen aine
• tasapaino = tila, jossa asiat pysyvät sopivina