Puuvilla on yleinen kuitukasvi. Monet vaatteemme ja kankaamme tehdään puuvillasta. Puuvillan kuidut ovat siemenkuituja. Puuvillan huonot puolet liittyvät sen viljelyyn. Puuvillan kasvatus kuluttaa paljon arvokasta vettä ja vaatii paljon kasvinsuojelumyrkkyjä.

Suomessa on viljelty kuitukasvina pellavaa. Pellavan kuidut ovat runkokuituja. Kartalta löytyy vieläkin likolampia, jotka kertovat pellavan käsittelystä.

Hamppu on toinen tavallinen runkokuitukasvi. Jo viikingit käyttivät hamppua köysiin, purjeisiin, vaatteisiin ja kalaverkkoihin, sillä hamppu kestää pitkään kosteutta. Hampusta voidaan valmistaa ohutta, kestävää ja kevyttä raamattupaperia, jota käytetään esimerkiksi virsikirjoissa.

Hampun sukulaista nokkosta pidetään ihmiskunnan vanhimpana kuitukasvina. Kivikauden naiset ovat ommelleet nokkosen kuiduista kalaverkkoja. Myöhemmin siitä on muokattu köysiä sekä karkeita verkko- ja säkkikankaita. Yllättäen nokkosesta on tehty myös hienoimmat tekstiilit ja asusteet. Toisen maailmansodan jälkeen nokkoskuitu jäi unohduksiin puuvillan noustessa tilalle. Viime aikoina on huomattu, etteivät nokkostekstiilit näyttäisi homehtuvan.