22. Viro
Luvun sisällys
22.1 Viro on Euroopan unioniin kuuluva tasavalta
22.2 Ilmasto, kasvillisuus ja eläimet
22.3 Elinkeinot
22.4 Kulttuuri ja nähtävyydet
22.5 Viroon liittyviä termejä
22.1 Viro on Euroopan unioniin kuuluva tasavalta
Viro on Euroopan unioniin kuuluva tasavalta Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa. Virossa on Baltian maista vähiten asukkaita (1,3 milj.), ja se on myös niistä kooltaan pienin.
Pinnanmuodoiltaan Viro on loivasti kumpuilevaa Itä-Euroopan alankoa. Pohjoisessa maisemaa hallitsevat matalat moreeniselänteet ja Suomenlahden rannikon kalkkikivitörmät eli klintit. Baltian klintin pituus on n. 1200 km. Se alkaa Itämereltä Öölannin saaren lähettyviltä ja päättyy Pohjois-Viron kautta Laatokalle.
Viron korkein kohta on Etelä-Virossa sijaitseva Suur Munamägi (318 m), johon on rakennettu 29 metriä korkea näkötorni.
Pinnanmuodoiltaan Viro on loivasti kumpuilevaa Itä-Euroopan alankoa. Pohjoisessa maisemaa hallitsevat matalat moreeniselänteet ja Suomenlahden rannikon kalkkikivitörmät eli klintit. Baltian klintin pituus on n. 1200 km. Se alkaa Itämereltä Öölannin saaren lähettyviltä ja päättyy Pohjois-Viron kautta Laatokalle.
Viron korkein kohta on Etelä-Virossa sijaitseva Suur Munamägi (318 m), johon on rakennettu 29 metriä korkea näkötorni.
Viron rannikolla on noin 1 500 saarta, joista suurimmat ovat mantereen länsipuolella sijaitsevat Hiidenmaa ja Saarenmaa.
Merenlahdesta löydetyn terveysmudan ansiosta Saarenmaan Kuressaaresta on muodostunut kylpyläkaupunki, joka on myös suomalaisten suosiossa.
Suurin järvi on idässä Viron ja Venäjän rajalla sijaitseva Peipsijärvi. Peipsijärvellä on kilometrien pituisia hiekkarantoja, jotka houkuttelevat lomailijoita. Yksi tunnetuimmista hiekkarannoista sijaitsee järven pohjoispään Kauksissa. Sen ranta tunnetaan laulavasta hiekastaan. Tuulen ja hiekkarakeiden yhteisvaikutus synnyttää erikoista viheltävää ääntä.
Pääkaupunki Tallinna on Suomenlahden rannalla. Hiidenmaa ja Saarenmaa ovat kauniita saaria. Pärnu on kuuluisa kylpyläkaupunki.
22.2 Ilmasto, kasvillisuus ja eläimet
Viron ilmasto ei eroa kovinkaan paljoa Suomen ilmastosta. Viron talvi on lyhyempi, ja kevät tulee sinne aikaisemmin. Ilmasto on lauhkea, eli kesät ovat lämpimiä ja talvet leutoja. Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu ja kylmin helmikuu. Ilmastossa esiintyy pientä alueellista vaihtelua, sillä rannikolla ilmasto on Itämeren vaikutuksesta lauhkeampi kuin sisämaassa. Sateita saadaan runsaimmin heinä–elokuussa.
Viro sijaitsee rajavyöhykkeellä, jossa pohjoinen havumetsävyöhyke vaihtuu vähitellen lehtimetsävyöhykkeeksi.
Siellä on runsaasti soita (n. 20 % pinta-alasta), vankkoja metsiä ja reheviä niittyjä. Puulajeista yleisimpiä ovat mänty, kuusi, koivu ja haapa. Kuten valokuvasta näet, Viron luonnonolot muistuttavat monin paikoin Suomea.
Nisäkkäistä yleisimpiä ovat metsäkauris, rusakko, metsäjänis ja villisika. Myös petoeläinkanta on tiheä. Siellä esiintyy esimerkiksi karhuja, ilveksiä ja susia.
22.3 Elinkeinot
Viron laajat metsät tarjoavat raaka-ainetta taloudellisesti tärkeälle metsäteollisuudelle. Suurimmat työnantajat ovat paperi-, puutavara- ja tekstiiliteollisuus. Metsien ohella merkittäviä luonnonvaroja ovat meripihka, turve, kalkkikivi ja palavakivi eli öljyliuske, jota on laaja esiintymä Narvan seudulla maan koillisosassa. Öljyliuskeella tuotetaan n. 90 % maan sähköstä. Viro on sähköntuotannossaan omavarainen. Öljyliuskeen kaivaminen on aiheuttanut kuitenkin ympäristöongelmia, minkä takia sen käyttöä on vähennetty. Virossa on otettu käyttöön myös ympäristöystävällisiä uusiutuvia energiamuotoja, kuten tuulivoimaa.
Viroon on kehittynyt nopeasti tietoteknistä osaamista. Viro onkin muun muassa sähköisen asioinnin edelläkävijöitä maailmassa. Virossa voi esimerkiksi äänestää sähköisesti. Suomalainenkin voi hakea Viron digitaalista kansalaisuutta.
Tärkeimmät maatalouden alat ovat maidon- ja lihantuotanto, etenkin sikojen kasvatus. Viljelykasveista tärkeimpiä ovat rehukasvit, ruis ja peruna.
22.4 Kulttuuri ja nähtävyydet
Viron kulttuuri on monipuolista. Perinteiset käsityö- ja keittotaidot periytyvät sukupolvesta toiseen. Virolaiset rakastavat luontoa, ja viikonloput käytetään usein metsässä ja merenrannalla kävelyyn sekä telttailuun. Viron kieli on läheistä sukua suomelle, mutta eroaa täysin muiden Baltian maiden kielistä sekä venäjästä. Pääkaupunki Tallinna (n. 430 000 as.) on yksi Pohjois-Euroopan parhaimmin säilyneitä keskiaikaisia kaupunkeja. Tallinna on suosittu matkailukohde. Sen tunnetuin nähtävyys on vanhakaupunki, jonka osittain säilyneiden muurien ympäröimä historiallinen keskusta sisältää Toompean mäellä sijaitsevan yläkaupungin sekä sen viereisen alakaupungin.
Toompean linnoituksen ja sataman väliin on rakennettu aikoinaan keskiaikainen linnoituskaupunki, joka on suurelta osin säilynyt. Ympärysmuurin rakentaminen aloitettiin 1300-luvulla. Pituutta muurilla oli parhaimmillaan neljä kilometriä ja siinä oli 37 puolustustornia. Nyt muuria on jäljellä enää kaksi kilometriä ja puolustustorneista on säilynyt 26.
Yläkaupungin tunnetuimpia käyntikohteita ovat Toompean linna, Pitkä Hermanni -puolustustorni sekä 1200-luvulla rakennettu goottilainen tuomiokirkko.
Kulttuuri- ja yliopistokaupunkina tunnettu Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki (n. 100 000 as.). Kaupungin rikas arkkitehtuuri, persoonalliset tapahtumat, museot sekä vanhankaupungin klassinen yleisilme houkuttelevat matkailijoita.
Suosittuja nähtävyyksiä ovat raatihuone ja ruutikellari. Itämeren rannalla Pärnujoen suistossa sijaitseva Pärnu (n. 43 000 as.) on tunnettu kesäisenä lomapaikkana, jossa on useita kylpylöitä.
22.5 Viroon liittyviä termejä
Alanko
Aluetta, joka on muuta maanpinnan korkeutta alempana. Korkeus on 0-200 m merenpinnan yläpuolella.
Baltian maat
Viro, Latvia ja Liettua. Ne itsenäistyivät vuonna 1991. Myös Venäjään kuuluva Kaliningrad on osa Baltiaa.
Kalkkikivitörmä eli klintti
Baltian klintti on kalkkikivestä muodostunut kalliotörmä, joka kulkee pitkin Viron rannikkoa Venäjälle. Korkein kohta 55,6 m sijaitsee Viron itäosassa. Törmän sedimenttikivilajeissa on nähtävissä hyvin säilyneitä fossiileja.
Laulava hiekka
Laulavaksi hiekaksi kutsutaan rannikoiden tai aavikoiden piihiekkaa. Tuulen ja hiekkarakeiden yhteisvaikutus synnyttää erikoista musiikkia. Laulava hiekka on sileämpää ja liukkaampaa kuin tavallinen hiekka, ja sen esiintyminen kertoo yleensä veden puhtaudesta. Hiekka "laulaa" myös paljaan jalan alla.
Peipsijärvi
Viron ja Venäjän rajalla sijaitseva Peipsijärvi on Euroopan viidenneksi suurin järvi.
Öljyliuske
Öljyliuske eli palavakivi on fossiilista polttoainetta, joka on syntynyt miljoonia vuosia sitten maan alle puristuksiin jääneistä orgaanisista aineista. Öljyliuske on Viron tärkein luonnonvara ja maan energiatuotannon perusta.Öljyliuskeella on runsaasti epäkohtia, kuten liuskeen osittainen palaminen. Sen seurauksena jää jäljelle suuria kuonakasoja, joille ei ole löydetty taloudellista jatkokäyttöä. Kaivoskäytävien kaivaminen on aiheuttanut monin paikoin maanpinnan romahtamisen.
Tallinna.
Aluetta, joka on muuta maanpinnan korkeutta alempana. Korkeus on 0-200 m merenpinnan yläpuolella.
Baltian maat
Viro, Latvia ja Liettua. Ne itsenäistyivät vuonna 1991. Myös Venäjään kuuluva Kaliningrad on osa Baltiaa.
Kalkkikivitörmä eli klintti
Baltian klintti on kalkkikivestä muodostunut kalliotörmä, joka kulkee pitkin Viron rannikkoa Venäjälle. Korkein kohta 55,6 m sijaitsee Viron itäosassa. Törmän sedimenttikivilajeissa on nähtävissä hyvin säilyneitä fossiileja.
Laulava hiekka
Laulavaksi hiekaksi kutsutaan rannikoiden tai aavikoiden piihiekkaa. Tuulen ja hiekkarakeiden yhteisvaikutus synnyttää erikoista musiikkia. Laulava hiekka on sileämpää ja liukkaampaa kuin tavallinen hiekka, ja sen esiintyminen kertoo yleensä veden puhtaudesta. Hiekka "laulaa" myös paljaan jalan alla.
Peipsijärvi
Viron ja Venäjän rajalla sijaitseva Peipsijärvi on Euroopan viidenneksi suurin järvi.
Öljyliuske
Öljyliuske eli palavakivi on fossiilista polttoainetta, joka on syntynyt miljoonia vuosia sitten maan alle puristuksiin jääneistä orgaanisista aineista. Öljyliuske on Viron tärkein luonnonvara ja maan energiatuotannon perusta.Öljyliuskeella on runsaasti epäkohtia, kuten liuskeen osittainen palaminen. Sen seurauksena jää jäljelle suuria kuonakasoja, joille ei ole löydetty taloudellista jatkokäyttöä. Kaivoskäytävien kaivaminen on aiheuttanut monin paikoin maanpinnan romahtamisen.
Tallinna.
