10.6 Palaako naali enää?

Vielä sata vuotta sitten naali oli yleinen Lapissa. Metsästys oli kuitenkin 1900-luvun alussa niin voimakasta, että laji taantui nopeasti. Naali rauhoitettiin vuonna 1940. Pelkät rauhoittamistoimet eivät ole riittäneet elvyttämään lajin kantaa. Naalin uhanalaisluokitus on äärimmäisen uhanalainen, ja se on Suomen uhanalaisin nisäkäs.

Syitä sille, miksi laji ei ole elpynyt, on selvitetty monin tutkimuksin. Ilmaston lämpeneminen ei yksin riitä selittämään tilannetta. Myös tunturialueiden ravintotilanteen heikentymisen, perinnöllisen rappeutumisen ja lähisukulaisen ketun yleistymisen arvioidaan vaikuttavan kannan nykytilaan.

Yhteispohjoismaisten selvitysten mukaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa elää yhteensä noin 200 naalia, joista suurin osa on Ruotsissa. Maamme pohjoisimmista kunnista on laskettu viime vuosina noin kymmenen naalia, jotka ovat todennäköisesti reissulaisia rajan takaa. Viimeisin pesintähavainto on Utsjoelta vuodelta 1996.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä