Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellyt uhanalaisluokitukset. Luokitus jakaa eliöt ryhmiin häviämisvaaran mukaan (lyhenteet englanninkielen mukaan) kuuteen luokkaan.

UHANALAISUUSLUOKAT

Luokka	Selitys	Esimerkkejä nisäkäs- ja lintulajeista
hävinneet (EX)	Viimeinenkin yksilö kuollut.	vesikko Suomessa
äärimmäisen uhanalaiset (CR)	Laji hävinnee luonnosta ilman onnistuneita suojelutoimia.	kiljukotka, ahma, naali
erittäin uhanalaiset (EN)	Suuri uhka hävitä lähitulevaisuudessa.	susi, tunturihaukka
vaarantuneet (VU)	Kanta pienentynyt nopeasti: uhka hävitä jonkin ajan kuluessa.	karhu, euroopanmajava, ilves, liito-orava, muuttohaukka
silmällä pidettävät (NT)	Laji ei yleinen mutta voi harvinaistua lähitulevaisuudessa.	metsäjänis, metsäpeura, huuhkaja
elinvoimaiset (LC)	Kanta runsas ja vakaa	mm. suurin osa jyrsijälajeista

Kukin luokka tarkoittaa tietyn suuruista todennäköisyyttä sille, että laji häviää Suomesta tai muulta tarkasteltavalta alueelta. Lajin uhanalaisuusluokitus perustuu levinneisyysalueen kokoon, populaation kokoon sekä populaatiokoon seurannassa selvitettyihin muutoksiin.

Uhanalaisuutta arvioitaessa arviointi toteutetaan hallinnollisin perustein rajatulla alueella. Tyypillisesti arviointi toteutetaan valtiokohtaisesti. Tämän vuoksi laji voi olla tietyssä valtiossa esimerkiksi tehometsätalouden vuoksi häviämässä ja erittäin uhanalainen, mutta naapurivaltiossa se on runsaslukuinen ja elinvoimainen. Valtioiden sisällä uhanalaisuutta tarkastellaan alueellisesti, toisinaan hyvinkin pienillä alueilla.

Uhanalaisuutta ei tule tulkita siten, että pelkästään harvinaisimmat ja varsinaisiin uhanalaisluokkiin kuuluvat lajit olisivat suojelun tarpeessa. Suojelutoimet auttavat myös niitä lajeja, jotka ovat nykyisellään elinvoimaisia ja runsaita.

Alla tutustutaan metsäpeuran, naalin ja valkoselkätikan avulla siihen, miten uhanalaisuus voi muuttua.