Tässä osiossa teemana on tunnetaidot, jotka nostetaan esiin myös opetussuunnitelmien perusteissa. Tavoitteena on oppia kertomaan olotiloista sekä reagoimaan toisen tunnetiloihin rakentavalla tavalla. Etenkin tunteiden ilmaisussa moninaiset keholliset vuorovaikutuskeinot kietoutuvat kielelliseen ilmaisuun: oppijoita voi ohjata hahmottamaan, kuinka paljon on tulkittavissa jo ilmeistä, eleistä ja sävyistä, ja millaisia kulttuurieroja tunteiden ilmituonnissa mahdollisesti on. Holistiseen tulkintaan ohjaavat jo aloitussivun emoji-kuva, sekä tehtävissä Mikä tunne?, joissa lyhyistä kuunteluista tunnistetaan tunnetiloja intonaatiosta, äänensävystä, painotuksista sekä valokuvat, joiden välittämiä tunnelmia kukin voi tulkita omista näkökulmistaan. Näissä on tärkeää tarjota kielellisiä ilmauksia ja auttaa laajentamaan repertuaaria - mieluusti muitakin kieliä hyödyntäen.

Tunteiden ilmaisu on usein sivuutettu etenkin aikuisten kielten oppimateriaaleissa. Tarve ilmaista olotilaa on kuitenkin keskeinen kokonaishyvinvoinnin ja näin ollen myös kaiken oppimisen kannalta. Oppimisprosessi on kokonaisvaltainen prosessi: oppija on läsnä (tai poissa) emootioinen ja fyysisine tiloineen. Tunteiden merkitystä oppimiselle ei voi väheksyä: ne voivat estää tai edesauttaa ilmiöiden haltuunottoa. Pelot, jännitys ja ahdistus, epävarmuus tulevasta ja menneet traumat hidastavat prosessia; oppimishetkistä onkin tärkeä luoda tilanteita, joissa on turvallista tehdä virheitä, paljon mahdollisuuksia nauraa ja hyvää tahtoa toisia kohtaan.

Tunteiden ilmaisu ja niihin vastaaminen on myös perusta sosiaalisten suhteiden rakentamiselle ja ylläpidolle: kohtaamistaidoille ja tutuksi tulemiselle, jotka ovat koko materiaalin läpikäyviä teemoja tavoitteita.

Hyvä keino harjoitella tunteidenilmaisua on luoda tästä päivittäinen rutiini: Tehkää joka aamu luokassa kierros ja vastatkaa kysymyksiin: "Millä mielellä?" "Miltä tänään tuntuu?" "Mikä olo tänään on?" "Mitä tänään kuuluu?" "Miksi?"

Tärkeää on pohtia myös sitä, missä tilanteissa ja kenelle tunteista voi kertoa – tässäkin voi olla isojakin kulttuurisia eroja.

Osion laajempi luettava teksti (Ali Jahangiri) on sisällöltään abstrakti ja kielellisesti melko haastava. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse ymmärtää, vaan tärkeintä on oppia tunnistamaan joitakin tuttuja ilmauksia ja olennaisia kohtia. Epävarmuuden sietäminen on osa ymmärtämisen strategoita. Tärkeää on ohjata oppilaita alusta saakka lukustrategioihin: miten erotan pääasioita, tunnistan tuttuja elementtejä, käytän kontekstia apuna. Tekstiä voi käyttää eriyttävästi ja harkinnan mukaan.

Musiikki tukemassa oppimista

Musiikin tiedetään aktivoivan aivoja ja koko kehoa laajemmin kuin mikään muu inhimillinen toiminta. Musiikki koskettaa kieltä syvemmin – ja jos kieli nähdään laajasti, musiikki on osa "kieltä" tai semioottisia resursseja, joilla merkityksiä välitetään. Musiikilla on iso itseisarvo, ja sitä on hyvä käyttää esimerkiksi jäänmurtajana ja tunnelman rakentajana. Musiikki tukee toisaalta myös sisältötavoitteiden oppimista: turvallinen ilmapiiri on oppimisen edellytys, ja musiikin melodia ja rytmi tukevat tehokkaasti myös kielellisten ilmausten mieleenpainumista.

Nuorisokulttuurissa ja sen eri alakulttuureissa musiikki on isossa roolissa. Opettajan on syytä kuunnella herkällä korvalla, minkälainen musiikki on juuri nyt nuorisolla pinnalla ja minkälainen musiikki omia oppilaita koskettaa ja miksi. Musiikki avaa myös ikkunan paitsi uuden kotimaan kulttuureihin, myös oppilaan muihin omiin kieliin ja kulttuureihin: näille on hyvä antaa luokassa tilaa. Omankieliset ja tuttuihin melodiakulkuihin ja rytmeihin nojaavat laulut luovat siltaa johonkin tuttuun ja erityisen omaan.

Tähän materiaaliin on tuotu esimerkinomaisesti joitakin kappaleita, jotka kytkeytyvät osioiden teemoihin. Kussakin luokassa valintoja on kuitenkin hyvä pohtia oppilaiden kanssa yhdessä.

Inventaari

Inventaarissa kootaan malli-ilmausten avulla omistuslause (Mulla on ikävä sua.) ja kokijalause (Mua harmittaa.). Omistuslause opetetaan tyypillisesti konkreettisen omistamisen kautta: Minulla on kaksi siskoa / punainen reppu, mutta ilmaisutarpeiden kannalta kokemuksesta kertominen voi olla olennaisempaa.