Jokihelmisimpukka eli raakku on virtaavien, kirkkaiden vesien asukas. Ikää jokihelmisimpukalle voi kertyä yli sata vuotta, joten se on maamme vanhimmaksi elävä eläin. Sen elinkierto on riippuvainen lohikalojen esiintymisestä, sillä sen toukkavaiheet voivat loisia vain lohikaloissa.

Jokihelmisimpukan kohtaloksi koitui 1900-luvun alkupuolen liian voimakas keräily. Jokihelmisimpukka on maamme ainoa simpukkalaji, joka pystyy kasvattamaan helmen sisällään. Helmiäistä erittyy vaippaan joutuneen hiekansirun tai muun roskan ympärille. Parhaat helmet ovat säännöllisen pyöreitä, vaaleita ja kiiltäviä. Luonnossa herneen kokoisen helmen kehittyminen voi kestää jopa 50 vuotta. Tällainen arvokas helmi voi löytyä tuhannesta pyydystetystä simpukasta vain yhden sisältä. Suurin Suomesta löydetty helmi on ollut läpimitaltaan lähes 11 millimetriä.

Jokihelmisimpukka rauhoitettiin Suomessa ensimmäisenä selkärangattomana vuonna 1955. Se on luokiteltu sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti erittäin uhanalaiseksi simpukkalajiksi. Jokihelmisimpukkaa tavataan edelleen paikoin Lapissa, Koillismaalla sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa.