Kelluslehtiset ja irtokellujat
Lumme (Nymphaea candida)
- Lehtilapa on 10–25 cm pitkä, pyöreähkö.
- Lehti verkkosuoninen päältä kiiltävä ja vihreä, alta väri vaihtelee vihreästä punaviolettiin.
- Kukka valkoinen, joskus punertava tai punainen.
- Lumme kukkii Suomessa kesä-syyskuussa. Huonolla säällä ja yöaikaan kukat sulkeutuvat.
- Myrkyllinen.
- Lumme kasvaa pehmeäpohjaisissa lammissa, järvissä ja hitaasti virtaavissa joissa. Joskus lajia tavataan myös murtovedessä.
- Levinneisyys koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Ulpukka (Nuphar lutea)
- Lehtiruoti on kolmikulmainen.
- Lehdet pitkänpyöreitä, kaljuja, molemmin puolin vaaleanvihreitä.
- Kukka on keltainen, pallomainen.
- Myrkyllinen.
- Elinympäristönä kaikenlaiset vedet pikku lammista, järvistä ja puroista murtovetisiin merenlahtiin saakka.
- Tavataan koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Vesitatar (Persicaria amphibia)
- Lehdet ovat pitkäruotisia, pitkulaisia, pyöreä- tai herttatyvisiä ja kaljuja.
- Kukat vaaleanpunaisia, tähkämäisiä, 3–5 cm pituisia.
- Maavarrellinen.
- Elinympäristö järvet, joet, lammet ja murtovesi.
- Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.
Pikkulimaska (Lemna minor)
- Lehtiä muistuttavat versot ovat pitkänpyöreitä, kolmisuonisia ja litteitä. Väriltään ne ovat vihreitä, joskus alapuolelta punertavia.Usein 2-6 versoa yhdessä.
- Versot ovat yksijuurisia. Juuret voivat tulla 8 cm:n pituisiksi.
- Pikkulimaska kukkii heinä-elokuussa, tosin kukintoja tavataan harvoin eikä sen tiedetä tuottaneen Suomessa siemeniä.
- Kasvaa rehevissä seisovissa vesissä, lätäköissä, ojissa jne.
- Suomessa sitä tavataan yleisenä Oulu–Joensuu -linjan eteläpuolella.
