Deutsche Wiedervereinigung eli Saksojen yhdistyminen tapahtui 3.10.1990, kun DDR:n (Saksan demokraattisen tasavallan) osavaltiot liittyivät BRD:hen (Saksan liittotasavalta). Tämä Saksan yhtenäisyyden päivä (Tag der Deutschen Einheit) on ainoa liittovaltion säätämä kansallinen vapaapäivä.

Toisen maailmansodan loputtua sekä Saksa että sen pääkaupunki Berliini jaettiin voittajavaltioiden kesken neljään miehitysvyöhykkeeseen. Valtioiden alkuperäisenä tarkoituksena oli hallita maata yhtenäisesti mutta suurvaltojen (Yhdysvallat ja Neuvostoliitto) välinen kylmä sota johti Neuvostoliiton hallinnoiman DDR:n ja Ranskan, Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian hallinnoiman BRD:n syntyyn. Molemmat valtiot vaativat alun perin tunnustusta Saksan valtakunnan jatkajina, kunnes DDR muutti kantaansa todeten, että molemmat ovat uusia valtioita.

Jos olisit syntynyt Länsi-Saksaan (BRD), olisi kotimaassasi ollut monipuoluejärjestelmään ja avoimeen markkinatalouteen perustunut demokratia. Jos olisit syntynyt rajan itäpuolella, maassasi olisi yksipuoluejärjestelmä ja valtion suunnitelmatalous. Jos olisit syntynyt Berliinissä, kotikaupunkisi halki olisi kulkenut raja, Berliinin muuri, ja kaupungin puoliskot olisivat olleet aivan erilaisia. Tämän muurin murtuminen oli aikanaan yksi 1900-luvun suurimmista mediatapahtumista ja monet keräsivätkin itselleen muurin palasia talteen.

Kaikesta hyvästä huolimatta yhdistyminen on ollut Saksalle valtava taloudellinen taakka. DDR:n teollisuusyritysten tuotanto oli heikkoa ja tehtaat rapistuneita, ja alueella on esiintynyt suurta joukkotyöttömyyttä. Myös ihmisten mielletään olevan erilaisia: lännessä asuvat eli "westit", ovat avoimempia ja yritteliäämpiä kuin suljetussa yhteiskunnassa eläneet "ossit". Monet ovat lähteneet länteen paremman tulevaisuuden toivossa, mikä puolestaan on aiheuttanut vinoutumia kummankin alueen väestörakenteessa. Liittovaltio ohjaa yhä vuosittain uusien osavaltioiden jälleenrakentamiseen satoja miljardeja euroja vuodessa.