Valkosolut ovat suuria, tumallisia soluja. Niitä on paljon vähemmän kuin punasoluja. Niitä syntyy luuytimessä ja esimerkiksi kainaloiden imusolmukkeissa. Valkosolut toimivat tärkeänä osana kehomme puolustusjärjestelmää.

Valkosoluja on monenlaisia, ja ne eroavat toisistaan koon, lukumäärän, tuman rakenteen ja eliniän suhteen. Niiden elinikä vaihteleekin muutamasta tunnista jopa useampaan vuoteen.

Osa valkosoluista torjuu mikrobeja hotkaisemalla ne sisäänsä, ja toiset auttavat tässä merkitsemällä taudinaiheuttajat, jotta syöjäsolut tunnistaisivat ne paremmin. Ne pystyvät myös poistumaan verenkierrosta kudoksiin.

Osa valkosoluista muuntuu muistisoluiksi. Ne tunnistavat taudinaiheuttajan nopeasti ja estävät siten taudin puhkeamisen uudestaan. Tätä ilmiötä kutsutaan immuniteetiksi.

Immuniteetti voidaan saada aikaan myös keinotekoisesti rokotuksen avulla. Rokotuksessa elimistöön ei pistetä valkosoluja, vaan heikennettyjä tai tapettuja taudinaiheuttajia. Ne saavat aikaan muistisolujen ja siten immuniteetin syntymisen.

Rokotusohjelma