2. Kesäyö
Auringonlasku toukokuisena iltana Suomen saaristossa
Aurinko näyttää laskevan mereen. Todellisuudessa Maapallo pyörii akselinsa ympäri niin, että kerran vuorokaudessa tulee yö.
Kesäyö
Suomessa kesäyö on valoisa. Napapiirin pohjoispuolella on keskikesällä niin sanottu yötön yö, eli aurinko ei laske lainkaan moneen viikkoon. Esimerkiksi Utsjoella aurinko paistaa yötä päivää 18.5.–28.7.
Napapiirin eteläpuolella aurinko ei aivan näy keskiyöllä, mutta hämärää kestää vain hetken.
Kaikkein valoisinta on juhannuksena, kesäkuussa. Monet polttavat juhannuksen kunniaksi juhannuskokkoja.
Yön eläjät
Luonto hiljenee yöksi, muttei kokonaan. Voit kuulla monien yöllä laulavien lintujen eli yölaulajien virittelevän säkeitään ja monet eläimet liikkuvat vain hämärän aikaan. Yöllä voit kuulla vaikkapa satakielen taidokasta laulua tai sitä matkivan punakylkirastaan, joka tosin jaksaa laulaa vuorokauden ympäri. Kerttuset ja sirkkalinnut ovat vaikeammin tunnistettavia ja niitä kuullakseen on ehkä poistuttava pihapiiristä, ellet sitten asu aivan kosteikon tai niityn vieressä.
Harvinaisempi ruisrääkkä narisee niityillä. Männikössä surisee kehrääjä. Auringon noustessa kuoroon liittyvät päivälaulajat, rastaat niistä ensimmäisinä.
Monet nisäkkäät liikkuvat pääasiassa yöaikaan. Yöeläjiä ovat supikoira, mäyrä, siili ja lepakot. Hirviä, peuroja ja jäniksiäkin näkee enemmän yöaikaan kuin kesäpäivänä.
Se, milloin kesäinen yö vaihtuu aamuksi, on mielipidekysymys. Kun aamuauringon säteet paistavat puun latvoihin, on yö ohitse.
Keskikesällä yötä on vain pari tuntia, ja Lapissa ei aurinko laske lainkaan.
Ks. Ylen ohjelma "Liikettä kesäyössä" (27 min).
Kuvasarja: Kesäisen metsän eläimiä
Kasvien yö
Kasvit lepäävät yöllä. Kun auringonvalo vähenee, kasvi lakkaa yhteyttämästä eli se ei tuota sokeria auringonvalon avulla.
Kasvi sulkee lehtien ilmaraot veden haihtumisen estämiseksi. Myös monien kukkien terälehdet sulkeutuvat yöksi ja avautuvat aamulla uudestaan.
Kaikki kasvit eivät kuitenkaan "nuku" yöllä, vaan yöperhosia houkuttelevien kukkien tuoksu ja medeneritys voimistuvat yöllä. Kuvassa on sireenikiitäjä imemässä kukasta mettä.
Jotkut kasvit vaativat lyhyen yön eli pitkän valoisan ajan kukkiakseen. Toiset kasvit taas vaativat pitkän pimeän ajan kukkiakseen ja tuottaakseen siemeniä. Tällainen kasvi on riisi. Se ei tuottaisi jyviä täällä pohjoisessa.

Sireenikiitäjä imee mettä pitkällä imukärsällään.
Kasvi sulkee lehtien ilmaraot veden haihtumisen estämiseksi. Myös monien kukkien terälehdet sulkeutuvat yöksi ja avautuvat aamulla uudestaan.
Kaikki kasvit eivät kuitenkaan "nuku" yöllä, vaan yöperhosia houkuttelevien kukkien tuoksu ja medeneritys voimistuvat yöllä. Kuvassa on sireenikiitäjä imemässä kukasta mettä.
Jotkut kasvit vaativat lyhyen yön eli pitkän valoisan ajan kukkiakseen. Toiset kasvit taas vaativat pitkän pimeän ajan kukkiakseen ja tuottaakseen siemeniä. Tällainen kasvi on riisi. Se ei tuottaisi jyviä täällä pohjoisessa.

Sireenikiitäjä imee mettä pitkällä imukärsällään.
Tiivistelmä
- Etelä- ja Keski-Suomessa yön pimeä vaihe on lyhyt.
- Lapissa aurinko ei laske kesällä lainkaan: siellä on niin sanottu yötön yö.
- Monet eläimet ovat liikkeellä kesäöisin.