Tehtävien vastaukset
3. Puistot ja ihmisen vaikutus
K03.6 Puisto
Kerro, mitä sellaista puistossa on, mitä ei ole
a) kerrostaloalueella. V: Paljon puita, nurmikkoa, kukkasia, luonnonrauhaa, puhdas ilma.
b) metsässä. V: Nurmikkoa, kukkaistutuksia, paljon jaloja lehtipuita.
Kerro, mitä sellaista puistossa on, mitä ei ole
a) kerrostaloalueella. V: Paljon puita, nurmikkoa, kukkasia, luonnonrauhaa, puhdas ilma.
b) metsässä. V: Nurmikkoa, kukkaistutuksia, paljon jaloja lehtipuita.
4. Puiston kasveja
K04.6 Puiston puut
Luettele puistoissa kasvavia puulajeja. Kerro lajeista yksi tuntomerkki. V: tammi - helposti tunnettava terho, vaahtera - lehti kuin kämmen, lehmus - sydämenmuotoinen lehti, saarni - lehti koostuu noin kymmenestä lehdykkäparista, jalava - teräväpäinen lehti.
Luettele puistoissa kasvavia puulajeja. Kerro lajeista yksi tuntomerkki. V: tammi - helposti tunnettava terho, vaahtera - lehti kuin kämmen, lehmus - sydämenmuotoinen lehti, saarni - lehti koostuu noin kymmenestä lehdykkäparista, jalava - teräväpäinen lehti.
5. Puiston hyönteisiä
K05.5 Ravintoketjuja
a) Nimeä kolme puiston tuottajaa. V: tammi, vaahtera, tulppaani
b) Nimeä kolme puiston kasvinsyöjää. V: kirva, kovakuoriainen, heinäsirkka, neitoperhonen.
c) Nimeä kolme puiston eläintä, jotka syövät toisia eläimiä. V: leppäkerttu, muurahainen, sudenkorento, talitiainen.
d) Tee näistä eläimistä kaksi ravintoketjua. V: tammi → kirva → leppäkerttu; vaahtera → kovakuoriainen → talitiainen.
a) Nimeä kolme puiston tuottajaa. V: tammi, vaahtera, tulppaani
b) Nimeä kolme puiston kasvinsyöjää. V: kirva, kovakuoriainen, heinäsirkka, neitoperhonen.
c) Nimeä kolme puiston eläintä, jotka syövät toisia eläimiä. V: leppäkerttu, muurahainen, sudenkorento, talitiainen.
d) Tee näistä eläimistä kaksi ravintoketjua. V: tammi → kirva → leppäkerttu; vaahtera → kovakuoriainen → talitiainen.
6. Puiston lintuja
T06.3 Kerro lintulajista
Kerro lajin levinneisyydestä ja runsauden muutoksesta Suomessa.
V: Harakka; Koko Suomi. Harakkakanta taantui 1900-luvun puolivälissä, mutta nykyään kanta on vakaa.
V: Kesykyyhky; Etelä- ja Keski-Suomi. Kesykyyhky runsastui 1900-luvun alkupuolella, mutta nykyään kannankehitys on likimain vakaa.
V: Naakka; Lounais-Suomi, Etelä-Suomi ja Keski-Suomi, pohjoisempana myös Ouluun asti. Pesimäkannan runsastuminen on jatkunut ja kiihtynyt.
V: Peippo; Koko Suomi Lappia lukuunottamatta. Kannankehitys tällä hetkellä vakaa, mutta vuosien väliset vaihtelut suuria.
V: Pikkuvarpunen; Etelä-Suomi. Laji on runsastunut.
V: Sepelkyyhky; Etelä- ja Keski-Suomi. Sepelkyyhkyn pesimäkanta on runsastunut 1940-luvulta alkaen.
V: Sinitiainen; Etelä- ja Keski-Suomi. Sinitiainen on maassamme uusi tulokas. Se on runsastunut paljon.
V: Talitiainen; Koko Suomi. Laji on runsastunut paljon.
V: Varis; Koko Suomi. Variskanta on taantunut 1900-luvulla.
V: Varpunen; Etelä- ja Keski-Suomi. Laji on harvinaistunut.
V: Västäräkki; Koko Suomi. Vuosienväliset kannanvaihtelut ovat suuria.
T06.4 Kysymyksiä sinitiaisesta
Katso video sinitiaisesta ja vastaa kysymyksiin.
a) Kerro sinitiaisen tuntomerkkejä. V: Päälaki ja siivet ovat siniset, selkä vihertävä ja alapuoli keltainen. Naama on valkoinen. Linnulla on musta raita silmien kohdalla.
b) Kuvaile sinitiaisen käyttäytymistä. V: Liikkuu nopeasti.
c) Miksi se vilkuilee koko ajan ympärilleen? V: Se tarkkailee että petolintu ei pääse yllättämään sitä.
d) Mikä toinen tiainen käy kannon päässä? V: Talitiainen.
T06.6 Linnun tuntomerkit
1. Katso oheista kuvaa tai valitse jokin muu lintukuva. Kirjaa lajin tuntomerkit.
a) Nokka (pituus, muoto, väritys) V: Nokka on paksu, terävä, tukeva, harmaa. (Kuvan esimerkkilinnulla)
b) Pää (silmän väritys, päälaen väritys, poskien väritys) V: Tumma silmä, päälaki vihreä, posket vihreänharmaat. (Kuvan esimerkkilinnulla)
c) Alapuolen väritys V: Alapuoli on vihreä. (Kuvan esimerkkilinnulla)
d) Siipien väritys V: Vihreät siivet. (Kuvan esimerkkilinnulla)
e) Jalat (pituus ja väritys) V: Lyhyet, punertavat jalat. (Kuvan esimerkkilinnulla)
f) Pyrstö V: Pyrstö on melko lyhyt ja vihreä. (Kuvan esimerkkilinnulla)
2. Kerro tuntomerkkisi parille, ja pyydä häntä kertomaan mikä laji on kyseessä. V: Laji on kuvassa viherpeippo.
K06.8 Kysymyksiä puiston linnuista
a) Miten hyönteissyöjä- ja siemensyöjälintu eroavat toisistaan? V: Hyönteissyöjällä on ohut, terävä nokka. Siemensyöjän nokka on paksu ja tukeva. Siemensyöjät ovat hyönteissyöjiä tukevarakenteisempia.
b) Mitä etua tiaiselle on pesiä puun kolossa tai linnunpöntössä? V: Pesäkolossa olevat munat ja poikaset ovat turvassa, sillä pedot, kuten kissat, oravat ja varikset, eivät mahdu kolon suuaukosta syömään munia ja poikasia.
Kerro lajin levinneisyydestä ja runsauden muutoksesta Suomessa.
V: Harakka; Koko Suomi. Harakkakanta taantui 1900-luvun puolivälissä, mutta nykyään kanta on vakaa.
V: Kesykyyhky; Etelä- ja Keski-Suomi. Kesykyyhky runsastui 1900-luvun alkupuolella, mutta nykyään kannankehitys on likimain vakaa.
V: Naakka; Lounais-Suomi, Etelä-Suomi ja Keski-Suomi, pohjoisempana myös Ouluun asti. Pesimäkannan runsastuminen on jatkunut ja kiihtynyt.
V: Peippo; Koko Suomi Lappia lukuunottamatta. Kannankehitys tällä hetkellä vakaa, mutta vuosien väliset vaihtelut suuria.
V: Pikkuvarpunen; Etelä-Suomi. Laji on runsastunut.
V: Sepelkyyhky; Etelä- ja Keski-Suomi. Sepelkyyhkyn pesimäkanta on runsastunut 1940-luvulta alkaen.
V: Sinitiainen; Etelä- ja Keski-Suomi. Sinitiainen on maassamme uusi tulokas. Se on runsastunut paljon.
V: Talitiainen; Koko Suomi. Laji on runsastunut paljon.
V: Varis; Koko Suomi. Variskanta on taantunut 1900-luvulla.
V: Varpunen; Etelä- ja Keski-Suomi. Laji on harvinaistunut.
V: Västäräkki; Koko Suomi. Vuosienväliset kannanvaihtelut ovat suuria.
T06.4 Kysymyksiä sinitiaisesta
Katso video sinitiaisesta ja vastaa kysymyksiin.
a) Kerro sinitiaisen tuntomerkkejä. V: Päälaki ja siivet ovat siniset, selkä vihertävä ja alapuoli keltainen. Naama on valkoinen. Linnulla on musta raita silmien kohdalla.
b) Kuvaile sinitiaisen käyttäytymistä. V: Liikkuu nopeasti.
c) Miksi se vilkuilee koko ajan ympärilleen? V: Se tarkkailee että petolintu ei pääse yllättämään sitä.
d) Mikä toinen tiainen käy kannon päässä? V: Talitiainen.
T06.6 Linnun tuntomerkit
1. Katso oheista kuvaa tai valitse jokin muu lintukuva. Kirjaa lajin tuntomerkit.
a) Nokka (pituus, muoto, väritys) V: Nokka on paksu, terävä, tukeva, harmaa. (Kuvan esimerkkilinnulla)
b) Pää (silmän väritys, päälaen väritys, poskien väritys) V: Tumma silmä, päälaki vihreä, posket vihreänharmaat. (Kuvan esimerkkilinnulla)
c) Alapuolen väritys V: Alapuoli on vihreä. (Kuvan esimerkkilinnulla)
d) Siipien väritys V: Vihreät siivet. (Kuvan esimerkkilinnulla)
e) Jalat (pituus ja väritys) V: Lyhyet, punertavat jalat. (Kuvan esimerkkilinnulla)
f) Pyrstö V: Pyrstö on melko lyhyt ja vihreä. (Kuvan esimerkkilinnulla)
2. Kerro tuntomerkkisi parille, ja pyydä häntä kertomaan mikä laji on kyseessä. V: Laji on kuvassa viherpeippo.
K06.8 Kysymyksiä puiston linnuista
a) Miten hyönteissyöjä- ja siemensyöjälintu eroavat toisistaan? V: Hyönteissyöjällä on ohut, terävä nokka. Siemensyöjän nokka on paksu ja tukeva. Siemensyöjät ovat hyönteissyöjiä tukevarakenteisempia.
b) Mitä etua tiaiselle on pesiä puun kolossa tai linnunpöntössä? V: Pesäkolossa olevat munat ja poikaset ovat turvassa, sillä pedot, kuten kissat, oravat ja varikset, eivät mahdu kolon suuaukosta syömään munia ja poikasia.
7. Puiston nisäkkäitä
T07.1 Kerro lajien sopeutumiskeinot talveen
a) Orava V: Vaihtaa paksumman talviturkin. Käy syömässä linturuokinnoilta auringonkukan siemeniä ja maapähkinöitä.
b) Pohjanlepakko V: Viettää talven talvihorroksessa suojaisessa paikassa esim. luolassa tai maakellarissa.
c) Siili V: Kerää rasvaa ihon alle syömällä paljon ja viettää talven talvihorroksessa.
d) Metsähiiri V: Tunkeutuu talvea pakoon rakennuksiin ja varastoi ruokaa sisälle.
T07.3 Kysymyksiä orava-videosta
b) Missä videon oravat pesivät? V: Oravat pesivät isossa linnunpöntössä järven rannalla.
T07.4 Kysymyksiä siili-videosta
a) Kuvaile siilin liikkumiskykyä. V: Siili on melko hidas kävelijä, koska sillä on lyhyet jalat.
b) Miten siili saapui Suomeen? V: Siili saapui Suomeen todennäköisesti ihmisten siirtämänä 1800-luvulla.
c) Mitä siili syö? V: Selkärangattomia eläimiä, mutta joskus myös pieniä selkärankaisia, kuten sammakoita ja linnunpoikasia.
d) Miten siili varustautuu talveen? V: Ne keräävät rasvaa ihon alle syömällä paljon.
e) Kerro siilin talvenvietosta. V: Siili on talvihorroksessa, josta ne heräävät noin viikon välein lyhyeksi ajaksi.
K07.6 Tehtäviä puiston nisäkkäistä
a) Miksi orava viihtyy kaupungin puistoissa? V: Paljon ruokaa tarjolla.
b) Miksi rottia pidetään haitallisina eläiminä? V: Ne levittävät tauteja ja sotkevat paikkoja.
a) Orava V: Vaihtaa paksumman talviturkin. Käy syömässä linturuokinnoilta auringonkukan siemeniä ja maapähkinöitä.
b) Pohjanlepakko V: Viettää talven talvihorroksessa suojaisessa paikassa esim. luolassa tai maakellarissa.
c) Siili V: Kerää rasvaa ihon alle syömällä paljon ja viettää talven talvihorroksessa.
d) Metsähiiri V: Tunkeutuu talvea pakoon rakennuksiin ja varastoi ruokaa sisälle.
T07.3 Kysymyksiä orava-videosta
b) Missä videon oravat pesivät? V: Oravat pesivät isossa linnunpöntössä järven rannalla.
T07.4 Kysymyksiä siili-videosta
a) Kuvaile siilin liikkumiskykyä. V: Siili on melko hidas kävelijä, koska sillä on lyhyet jalat.
b) Miten siili saapui Suomeen? V: Siili saapui Suomeen todennäköisesti ihmisten siirtämänä 1800-luvulla.
c) Mitä siili syö? V: Selkärangattomia eläimiä, mutta joskus myös pieniä selkärankaisia, kuten sammakoita ja linnunpoikasia.
d) Miten siili varustautuu talveen? V: Ne keräävät rasvaa ihon alle syömällä paljon.
e) Kerro siilin talvenvietosta. V: Siili on talvihorroksessa, josta ne heräävät noin viikon välein lyhyeksi ajaksi.
K07.6 Tehtäviä puiston nisäkkäistä
a) Miksi orava viihtyy kaupungin puistoissa? V: Paljon ruokaa tarjolla.
b) Miksi rottia pidetään haitallisina eläiminä? V: Ne levittävät tauteja ja sotkevat paikkoja.
8. Puutarhakasvatus ja kasvatusharrastus
2. a) Mitä sinun pitää tehdä, jos haluat kasvattaa puutarhassa tai sisällä hienon kukkakasvin?
V: Kukkakasvi: maan muokkaus, kylvö (siemen tai sipuli tai taimi), lannoitus, kastelu, rikkakasvien kitkeminen.
b) Mitä tarvitset ja miten toimit, jotta saisit mahdollisimman paljon uusia perunoita?
V: Maan muokkaus, lannoittaminen, mukuloiden istuttaminen (mukulat on peitettävä hyvin), perunamaan hoitaminen (rikkakasvien kitkeminen, perunoiden peittäminen maalla (kehittyvät uudet mukulat eivät saa saada auringon valoa), tarvittaessa kastelu. Työvälineiksi tarvitaan kuokka ja käsineet.
3. a) Mikä on mukula? V: Mukula on juuren turpea osa, jossa on paljon tärkkelystä.
b) Mistä peruna on kotoisin? V: Peruna on kotoisin Amerikasta.
4. a) Mikä on vihannes? V: Vihannes on kasvi, jota voidaan käyttää ihmisravintona ja joka ei ole hedelmä, pähkinä, yrtti, mauste eikä vilja.
b) Luettele vihanneksia. V: Kaali, porkkana, herne.
c) Miksi olisi hyvä syödä vihanneksia? V: Vihanneksia syömällä saadaan kuituja ja vitamiineja.
5.
a) Mikä on kompostori? V: Kompostori on iso ja eristetty säiliö, jossa pieneliöt hajottavat jätteitä muodostaen vähitellen multaa.
b) Miten se toimii? V: Pieneliöt käyttävät energiakseen jätteitä. Kompostorin lämpimät ja kosteat olosuhteet mahdollistavat pieneliöiden aktiivisuuden ja jätteiden nopean hajoamisen.
c) Mitä höytyä kompostorista on? V: Kompostorin ansiosta kaikkia jätteitä ei tarvitse viedä kaatopaikalle. Saadaan hyvää multaa puutarhaan.
6. Selvitä mitä haittaa seuraavat eläimet voivat tehdä puutarhassa:
a) Espanjansiruetana syö kaikkia kasveja, lisääntyvät nopeasti ja voivat haitata jopa puutarhassa viihtymistä.
b) Lehtokotilo syö pehmeitä lehtiä.
c) Pihlajanmarjakoin toukat syövät omenaa.
K08.1 Selitä seuraavat termit:
a) multa. V: Multa on maata, jossa on on kuolleita kasvin kappaleita ja vähän hiekkaa.
b) lannoite. V: Lannoite on ainetta, jota kasvit tarvitsevat ja jota levitetään peltoihin ja puutarhoihin.
c) pölytys. V: Pölytys on tapahtuma, jossa toisen kukan siitepöly kulkeutuu tuulen tai hyönteisen mukana toisen kukan munasolun luokse.
d) hunaja. V: Hunaja on ainetta, jota valmistaa mehiläiset kukista keräämästä medestä.
V: Kukkakasvi: maan muokkaus, kylvö (siemen tai sipuli tai taimi), lannoitus, kastelu, rikkakasvien kitkeminen.
b) Mitä tarvitset ja miten toimit, jotta saisit mahdollisimman paljon uusia perunoita?
V: Maan muokkaus, lannoittaminen, mukuloiden istuttaminen (mukulat on peitettävä hyvin), perunamaan hoitaminen (rikkakasvien kitkeminen, perunoiden peittäminen maalla (kehittyvät uudet mukulat eivät saa saada auringon valoa), tarvittaessa kastelu. Työvälineiksi tarvitaan kuokka ja käsineet.
3. a) Mikä on mukula? V: Mukula on juuren turpea osa, jossa on paljon tärkkelystä.
b) Mistä peruna on kotoisin? V: Peruna on kotoisin Amerikasta.
4. a) Mikä on vihannes? V: Vihannes on kasvi, jota voidaan käyttää ihmisravintona ja joka ei ole hedelmä, pähkinä, yrtti, mauste eikä vilja.
b) Luettele vihanneksia. V: Kaali, porkkana, herne.
c) Miksi olisi hyvä syödä vihanneksia? V: Vihanneksia syömällä saadaan kuituja ja vitamiineja.
5.
a) Mikä on kompostori? V: Kompostori on iso ja eristetty säiliö, jossa pieneliöt hajottavat jätteitä muodostaen vähitellen multaa.
b) Miten se toimii? V: Pieneliöt käyttävät energiakseen jätteitä. Kompostorin lämpimät ja kosteat olosuhteet mahdollistavat pieneliöiden aktiivisuuden ja jätteiden nopean hajoamisen.
c) Mitä höytyä kompostorista on? V: Kompostorin ansiosta kaikkia jätteitä ei tarvitse viedä kaatopaikalle. Saadaan hyvää multaa puutarhaan.
6. Selvitä mitä haittaa seuraavat eläimet voivat tehdä puutarhassa:
a) Espanjansiruetana syö kaikkia kasveja, lisääntyvät nopeasti ja voivat haitata jopa puutarhassa viihtymistä.
b) Lehtokotilo syö pehmeitä lehtiä.
c) Pihlajanmarjakoin toukat syövät omenaa.
K08.1 Selitä seuraavat termit:
a) multa. V: Multa on maata, jossa on on kuolleita kasvin kappaleita ja vähän hiekkaa.
b) lannoite. V: Lannoite on ainetta, jota kasvit tarvitsevat ja jota levitetään peltoihin ja puutarhoihin.
c) pölytys. V: Pölytys on tapahtuma, jossa toisen kukan siitepöly kulkeutuu tuulen tai hyönteisen mukana toisen kukan munasolun luokse.
d) hunaja. V: Hunaja on ainetta, jota valmistaa mehiläiset kukista keräämästä medestä.