Aurinko on tärkein lämmönlähteemme. Se ei kuitenkaan pala, vaan lämpö on peräisin ydinreaktiosta. Sillä tavalla toimivat kaikki tähdet, jollainen Aurinkokin on. Auringon ydinreaktiota kutsutaan yhdistymiseksi eli fuusioksi.

Fuusioreaktiossa kevyet vetyatomit yhdistyvät, jolloin muodostuu raskaampi heliumatomi. Samalla vapautuu energiaa. Yhdistyminen muuntaa kemiallista energiaa lämpöenergiaksi.



Auringossa tapahtuu fuusioreaktioita.

Ihminen käyttää ydinreaktiota hyväkseen ydinvoimalassa. Se tuottaa valtavasti lämpöä pienellä määrällä raaka-ainetta. Lämpö muunnetaan voimalassa sähköksi.

Ydinvoimalan ydinreaktio on kuitenkin päinvastainen kuin Auringossa. Sitä kutsutaan erottamiseksi eli fissioksi. Fissiossa ketjureaktio hajottaa raskaita uraaniatomeja kevyemmiksi atomeiksi. Prosessissa kemiallinen energia muuttuu lämpöenergiaksi.



Ydinvoimalan reaktorissa syntyy lämpöä uraanin hajoamisessa.

Ydinvoimalan raaka-aine on uraania. Uraani on metalli, jota saadaan uraanimalmista. Kuvassa on autunite-nimistä uraanimalmia, joka on kaivettu Yhdysvalloissa.

Uraanimalmia louhitaan maaperästä. Malmiksi kutsutaan kiveä, jossa on niin paljon metallia, että sen louhinta on kannattavaa. Eniten uraania tuottavat Kanada ja Australia. Suomesta ei ole löytynyt kannattavaa uraanimalmiesiintymää.



Uraania kaivetaan kallioperästä. 


Vasemmalla on uraaninappuloita, keskellä nappiloista koottavia uraanisauvoja ja oikealla sauvoista koottava uraanielementti. Uraani toimitetaan ydinvoimalaan elementteinä.

Uraani on syntynyt suuren tähden räjähdyksessä eli supernovassa. Räjähdyksen jätteistä syntyi oma aurinkokuntamme. Maapallommekin on siis avaruuden kierrätysmateriaalia.