Iho suojaa elimistöämme. Tästä syystä ihon solut ovat tiiviisti kiinni toisissaan ja kestävät hyvin kulutusta. Vähitellen kuitenkin ihon solut kuluvat ja vanhat solut korvautuvat uusilla. Ihon osa, jossa on kuolleita soluja, on nimeltään marraskesi.

Uusia soluja syntyy jakautumalla marraskeden alla olevassa orvaskedessä.

Rusketus on ihon tapa suojata itseään haitalliselta auringon säteilyltä. Koska säteilyn ansiosta ihossa syntyy tärkeää D-vitamiinia, auringon valoa ei pidä kuitenkaan kokonaan välttää. Kesällä hankittu rusketus ei ole pysyvää, sillä ne solut, joihin rusketus on syntynyt, hilseilevät melko pian pois.

Orvaskeden solujen väri on rusketusta lukuun ottamatta peritty ominaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että jos vanhemmilla on tumma iho, lapsellakin on ihosoluissa paljon väriainetta.

Orvaskeden alla on verinahka. Verinahassa on muun muassa tali- ja hikirauhasia. Talirauhaset tuottavat ihoa suojaavaa rasvamaista talia. Jos talirauhanen tukkeutuu ja tulehtuu, syntyy finni. Finnit ovat yleisimpiä murrosikäisen kasvoissa. Hikirauhaset tuottavat hikeä. Tällöin ruumiin lämpötila laskee. Verinahassa on monia aistinsoluja.


Ihon rakenne. Orvaskeden uloin osa on kuolleista soluista muodostunut marraskesi. Melanosyytit ovat soluja, jotka saavat aikaan rusketuksen. Tali- ja hikirauhanen ja hiussuonia on verinahassa. Ihon pintaan tulee myös hermopäätteitä.