Tehtävien vastaukset
18. Ihmisen peruspiirteet
T18.1 Ihmisen peruspiirteet
Kirjoita ihmisen peruspiirteitä. Avainsanoja: pituus, ihon väri, karvoitus, ravinto, viestintätaidot (esimerkiksi linnut laulavat ja varoittavat lyhyillä äännähdyksillä). V: Pituus 150-200 cm; ihon väri vaaleasta tummanruskeaan; karvoitus vaihtelee, eniten karvoitusta on päässä, rinnassa ja alapäässä; ravinto kaikkiruokainen; viestintätaidot ihminen osaa puhua ja kirjoittaa ja lukea. (Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihminen)
T18.3. Ihmisten välinen viestintä
Luettele erilaisia viestintäkeinoja eli tapoja miten ihmiset viestivät keskenään. Jaa viestintätavat sellaisiin tapohin joilla välitetään viestiä yhteen suuntaan (esimerkiksi televisio) ja tapoihin, joilla voidaan vaihtaa viestejä nopeasti.
V: yhteen suuntaan: televisio, radio, internet, maalaaminen, kirje
V: vaihdetaan viestejä: keskustelu kasvokkain (paras tapa!), monet internetin välityksellä toimivat sovellukset, eleet
K18.6 Ihminen ja simpanssi
a) Kerro kolme piirrettä, jotka ovat samanlaisia simpanssilla ja ihmisellä. V: Kädet, isot aivot, kasvon piirteet (silmät katsovat eteenpäin), sosiaalisuus.
b) Miten ihminen eroaa simpanssista? (avainsanoja: iho, aivot, käsi, jalat). V: Simpanssin iholla on paksu karvapeite, ihmisellä on isommat aivot mm. mahdollistaen paremman päättelykyvyn. Ihminen pystyy kädellään tarkkuusotteeseen. Ihmisen jalat mahdollistavat kävelyn.
Kirjoita ihmisen peruspiirteitä. Avainsanoja: pituus, ihon väri, karvoitus, ravinto, viestintätaidot (esimerkiksi linnut laulavat ja varoittavat lyhyillä äännähdyksillä). V: Pituus 150-200 cm; ihon väri vaaleasta tummanruskeaan; karvoitus vaihtelee, eniten karvoitusta on päässä, rinnassa ja alapäässä; ravinto kaikkiruokainen; viestintätaidot ihminen osaa puhua ja kirjoittaa ja lukea. (Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihminen)
T18.3. Ihmisten välinen viestintä
Luettele erilaisia viestintäkeinoja eli tapoja miten ihmiset viestivät keskenään. Jaa viestintätavat sellaisiin tapohin joilla välitetään viestiä yhteen suuntaan (esimerkiksi televisio) ja tapoihin, joilla voidaan vaihtaa viestejä nopeasti.
V: yhteen suuntaan: televisio, radio, internet, maalaaminen, kirje
V: vaihdetaan viestejä: keskustelu kasvokkain (paras tapa!), monet internetin välityksellä toimivat sovellukset, eleet
K18.6 Ihminen ja simpanssi
a) Kerro kolme piirrettä, jotka ovat samanlaisia simpanssilla ja ihmisellä. V: Kädet, isot aivot, kasvon piirteet (silmät katsovat eteenpäin), sosiaalisuus.
b) Miten ihminen eroaa simpanssista? (avainsanoja: iho, aivot, käsi, jalat). V: Simpanssin iholla on paksu karvapeite, ihmisellä on isommat aivot mm. mahdollistaen paremman päättelykyvyn. Ihminen pystyy kädellään tarkkuusotteeseen. Ihmisen jalat mahdollistavat kävelyn.
20. Liikkuminen
T10.1 Cooperin testi ja maraton
Cooperin testillä saadaan selville juoksukunto. Testissä juostaan 12 minuuttia omaa vauhtia ja juostu matka kirjataan ylös.
a) Mitä kannattaa tehdä ennen Cooperin testiä? V: Verrytellä ja lämmitellä hyvin. Jos lähtee juoksemaan ilman alkuverryttelyä, elimistö ei ehdi sopeutua hyvin juoksemiseen.
b) Miten hengitys muuttuu ensimmäisten satojen metrien jälkeen? V: Hengitys tihenee.
c) Tutki Wikipediasta millainen on 13-vuotiaan tytön ja pojan hyvä Cooper-testin tulos. V: Poika: 2400-2700 m, tyttö: 1900-2000 m
e) Millaisella harjoittelulla testitulosta voi parantaa? V: Erityisesti juoksulenkeillä, joiden pituus on vähintään yli kilometri.
f) Miten maratonille valmistaudutaan? V: Harjoittelemalla huolellisesti ja monia kuukausia. Ennen juoksua syödään ja juodaan energiapitoisia ruokia ja juomia.
g) Mitä juoksun aikana pitää ottaa huomioon? V: Ettei juokse liian kovin (ettei synny lihaksiin maitohappoa), pitää juoda ja syödä riittävästi juoksunkin aikana.
T10.2 Urheilulajit
a) Nimeä piirroksen urheilulajit.
b) Luettele lajin perään miten lajin harrastajat harjoittelevat.
• pyöräily – pyöräilemällä paljon
• jalkapallo – mm. tekniikkaharjoituksia ja potkuharjoituksia
• koripallo - mm. tekniikkaharjoituksia ja heittoharjoituksia
• pituushyppy – mm. kimmoisuusharjoituksia
• pikajuoksu – mm. nopeusharjoituksia
• keihäänheitto – tekniikkaharjoituksia
• karate – tekniikkaharjoituksia, notkeusharjoituksia
• aitajuoksu - mm. nopeusharjoituksia ja tekniikkaharjoituksia
• voimistelu – mm. voimaharjoituksia ja tekniikkaharjoituksia
• voimistelu painojen kanssa
• nyrkkeily – mm. tekniikkaharjoituksia
• golf – mm. tekniikkaharjoituksia
• tennis – mm. tekniikkaharjoituksia
• venyttelyä
• pikajuoksu – mm. nopeusharjoituksia
K20.3 Urheilulajeja
Nimeä 1–3 kolme urheilulajia, joissa tarvitaan seuraavia ominaisuuksia.
a) voimaa V: painonnosto
b) nopeutta V: pikajuoksu, salibandy ja muut pallopelit
c) ketteryyttä V: voimistelu
d) yhteistyökykyä V: pallopelit, joukkuevoimistelu, ratsastus (hevosen kanssa)
e) kestävyyttä V: pitkänmatkan juokseminen
f) hyvää lihasten yhteistyökykyä eli lihaskoordinaatiota V: voimistelu, yleisurheilu
Cooperin testillä saadaan selville juoksukunto. Testissä juostaan 12 minuuttia omaa vauhtia ja juostu matka kirjataan ylös.
a) Mitä kannattaa tehdä ennen Cooperin testiä? V: Verrytellä ja lämmitellä hyvin. Jos lähtee juoksemaan ilman alkuverryttelyä, elimistö ei ehdi sopeutua hyvin juoksemiseen.
b) Miten hengitys muuttuu ensimmäisten satojen metrien jälkeen? V: Hengitys tihenee.
c) Tutki Wikipediasta millainen on 13-vuotiaan tytön ja pojan hyvä Cooper-testin tulos. V: Poika: 2400-2700 m, tyttö: 1900-2000 m
e) Millaisella harjoittelulla testitulosta voi parantaa? V: Erityisesti juoksulenkeillä, joiden pituus on vähintään yli kilometri.
f) Miten maratonille valmistaudutaan? V: Harjoittelemalla huolellisesti ja monia kuukausia. Ennen juoksua syödään ja juodaan energiapitoisia ruokia ja juomia.
g) Mitä juoksun aikana pitää ottaa huomioon? V: Ettei juokse liian kovin (ettei synny lihaksiin maitohappoa), pitää juoda ja syödä riittävästi juoksunkin aikana.
T10.2 Urheilulajit
a) Nimeä piirroksen urheilulajit.
b) Luettele lajin perään miten lajin harrastajat harjoittelevat.
• pyöräily – pyöräilemällä paljon
• jalkapallo – mm. tekniikkaharjoituksia ja potkuharjoituksia
• koripallo - mm. tekniikkaharjoituksia ja heittoharjoituksia
• pituushyppy – mm. kimmoisuusharjoituksia
• pikajuoksu – mm. nopeusharjoituksia
• keihäänheitto – tekniikkaharjoituksia
• karate – tekniikkaharjoituksia, notkeusharjoituksia
• aitajuoksu - mm. nopeusharjoituksia ja tekniikkaharjoituksia
• voimistelu – mm. voimaharjoituksia ja tekniikkaharjoituksia
• voimistelu painojen kanssa
• nyrkkeily – mm. tekniikkaharjoituksia
• golf – mm. tekniikkaharjoituksia
• tennis – mm. tekniikkaharjoituksia
• venyttelyä
• pikajuoksu – mm. nopeusharjoituksia
K20.3 Urheilulajeja
Nimeä 1–3 kolme urheilulajia, joissa tarvitaan seuraavia ominaisuuksia.
a) voimaa V: painonnosto
b) nopeutta V: pikajuoksu, salibandy ja muut pallopelit
c) ketteryyttä V: voimistelu
d) yhteistyökykyä V: pallopelit, joukkuevoimistelu, ratsastus (hevosen kanssa)
e) kestävyyttä V: pitkänmatkan juokseminen
f) hyvää lihasten yhteistyökykyä eli lihaskoordinaatiota V: voimistelu, yleisurheilu
21. Luut ja lihakset
K21.2 Vastaa luihin ja lihaksiin liittyviin kysymyksiin
Mistä selkäranka koostuu? V: Selkäranka koostuu monista nikamista, joiden välissä on rustoa.
Mistä selkäranka koostuu? V: Selkäranka koostuu monista nikamista, joiden välissä on rustoa.
22. Ruuansulatus
K22.4 Ruuansulatuksen vaiheet
Mitä ruualle tapahtuu ruuansulatuskanavan seuraavissa osissa?
a) Suu V: Hampaat pilkkovat ruokaa pienemmäksi, sylki tekee ruokapalat liukkaiksi
b) Ruokatorvi V: Ruokapala kulkeutuu nielusta mahalaukkuun.
c) Mahalaukku V: Ruokapalaa muuttuu juoksevaksi ja lämpimäksi velliksi. (Valkuaisaineita pilkkoutuu pienemmiksi).
d) Ohutsuoli V: Ruoka pilkkoutuu pieneksi ja imeytyy verenkiertoon.
Mitä ruualle tapahtuu ruuansulatuskanavan seuraavissa osissa?
a) Suu V: Hampaat pilkkovat ruokaa pienemmäksi, sylki tekee ruokapalat liukkaiksi
b) Ruokatorvi V: Ruokapala kulkeutuu nielusta mahalaukkuun.
c) Mahalaukku V: Ruokapalaa muuttuu juoksevaksi ja lämpimäksi velliksi. (Valkuaisaineita pilkkoutuu pienemmiksi).
d) Ohutsuoli V: Ruoka pilkkoutuu pieneksi ja imeytyy verenkiertoon.
23. Hengitys
T23.1 Selvitä
Selvitä mitä ovat ja mistä johtuvat
a) nuha: V: Limakalvo erittää limaa sairauden (esim. flunssa) tai allergian takia.
b) nielurisatulehdus V: Virus tai bakteeri.
c) allergia V: Elimistö tuottaa ulkopuoliselle aineelle (allergeenille) puolustusreaktion, joka ilmenee esimerkiksi vuotavana nenänä, hengitysteiden ahtautumisena tai ihottumana.
d) Miten tupakka vaikuttaa elimistöön haitallisesti? V: Tupakan savussa on monia syöpää aiheuttavia myrkkyjä.
Selvitä mitä ovat ja mistä johtuvat
a) nuha: V: Limakalvo erittää limaa sairauden (esim. flunssa) tai allergian takia.
b) nielurisatulehdus V: Virus tai bakteeri.
c) allergia V: Elimistö tuottaa ulkopuoliselle aineelle (allergeenille) puolustusreaktion, joka ilmenee esimerkiksi vuotavana nenänä, hengitysteiden ahtautumisena tai ihottumana.
d) Miten tupakka vaikuttaa elimistöön haitallisesti? V: Tupakan savussa on monia syöpää aiheuttavia myrkkyjä.
24. Veri ja sydän
K24.4 Veri
2. Mitä muuta veressä on kuin verisoluja? V: Vettä, ravintoaineita ja hormoneja. Veressä voi olla myös muistisoluiksi muuttuneita valkosoluja.
2. Mitä muuta veressä on kuin verisoluja? V: Vettä, ravintoaineita ja hormoneja. Veressä voi olla myös muistisoluiksi muuttuneita valkosoluja.
25. Aivot
T25.1 Aivojen toiminta
a) Kerro asioita, joita aivot ohjaavat koulupäiväsi aikana? V: Esimerkiksi milloin kouluun pitää lähteä, mitä reittiä kuljet, milloin mennään syömään, oppitunneilla toimiminen, puhuminen ja kuunteleminen jne.
b) Kerro asioita, joita muistat varmasti loppuikäsi? V: Erityisen tärkeät tapahtumat ja asiat.
c) Osa asioista muistetaan vain hetken ajan. Mitä tällaisia asioita tiedät? V: Esimerkiksi liikuntatunnilla miten potkaisit palloa, mitä sanoit kaverillesi jne.
d) Miten aivot on suojattu? V: Pääkopan luilla.
e) Missä tilanteissa ja miten sinun pitää suojata aivoja itse? V: Pyöräillessä, luistellessa, skeitatessa, lasketeltaessa kypärällä. Aivot vahingoittuvat vaarallisista aineista, niitä ei pidä käyttää.
a) Kerro asioita, joita aivot ohjaavat koulupäiväsi aikana? V: Esimerkiksi milloin kouluun pitää lähteä, mitä reittiä kuljet, milloin mennään syömään, oppitunneilla toimiminen, puhuminen ja kuunteleminen jne.
b) Kerro asioita, joita muistat varmasti loppuikäsi? V: Erityisen tärkeät tapahtumat ja asiat.
c) Osa asioista muistetaan vain hetken ajan. Mitä tällaisia asioita tiedät? V: Esimerkiksi liikuntatunnilla miten potkaisit palloa, mitä sanoit kaverillesi jne.
d) Miten aivot on suojattu? V: Pääkopan luilla.
e) Missä tilanteissa ja miten sinun pitää suojata aivoja itse? V: Pyöräillessä, luistellessa, skeitatessa, lasketeltaessa kypärällä. Aivot vahingoittuvat vaarallisista aineista, niitä ei pidä käyttää.
26. Kuulo- ja näköaisti
T26.3 Kysymyksiä tulehduksista
a) Kerro (väli)korvatulehduksen aiheuttajista, oireista ja hoidosta. V: Aiheuttaja bakteeri, kova korvasärky, antibioottihoito.
b) Kerro silmätulehduksen aiheuttajista, oireista ja hoidosta. V: Aiheuttaja bakteeri tai virus, sarveiskalvo alkaa punottaa silmätipat.
K26.4 Kysymyksiä aisteista
a) Kerro, miten syntyy kuuloaistimus aivoissa, kun kuulet musiikkia. Kerro ääniaallon ja aistimuksen reitti aivoihin. V: Korvalehdet keräävät ääniaaltoja korvaan. Ääni kulkeutuu korvakäytävää pitkin tärykalvolle.Tärykalvo voimistaa ääntä kuin rumpujen rumpukalvo. Voimistunut värähtely siirtyy välikorvan kuuloluiden kautta sisäkorvan simpukkaan. Simpukan aistinsolut aistivat äänen. Ääniaistimus siirtyy kuulohermoa pitkin aivojen kuuloalueelle, jossa kuuloaistimus tulkitaan.
b) Kerro, miten syntyy näköaistimus aivoissa, kun katsot elokuvaa. Kerro valon ja aistimuksen reitti aivoihin. V: Valo kulkee silmän sarveiskalvon ja etukammion läpi. Linssi tarkentaa kuvaa. Tämän jälkeen kuva kulkee lasiaisen käpi verkkokalvolle, jonne syntyy tarkka kuva. Verkkokalvon aistinsoluista tieto kulkee näköhermoa pitkin aivoihin, jossa aivojen näköhermo tulkitsee kuvan.
a) Kerro (väli)korvatulehduksen aiheuttajista, oireista ja hoidosta. V: Aiheuttaja bakteeri, kova korvasärky, antibioottihoito.
b) Kerro silmätulehduksen aiheuttajista, oireista ja hoidosta. V: Aiheuttaja bakteeri tai virus, sarveiskalvo alkaa punottaa silmätipat.
K26.4 Kysymyksiä aisteista
a) Kerro, miten syntyy kuuloaistimus aivoissa, kun kuulet musiikkia. Kerro ääniaallon ja aistimuksen reitti aivoihin. V: Korvalehdet keräävät ääniaaltoja korvaan. Ääni kulkeutuu korvakäytävää pitkin tärykalvolle.Tärykalvo voimistaa ääntä kuin rumpujen rumpukalvo. Voimistunut värähtely siirtyy välikorvan kuuloluiden kautta sisäkorvan simpukkaan. Simpukan aistinsolut aistivat äänen. Ääniaistimus siirtyy kuulohermoa pitkin aivojen kuuloalueelle, jossa kuuloaistimus tulkitaan.
b) Kerro, miten syntyy näköaistimus aivoissa, kun katsot elokuvaa. Kerro valon ja aistimuksen reitti aivoihin. V: Valo kulkee silmän sarveiskalvon ja etukammion läpi. Linssi tarkentaa kuvaa. Tämän jälkeen kuva kulkee lasiaisen käpi verkkokalvolle, jonne syntyy tarkka kuva. Verkkokalvon aistinsoluista tieto kulkee näköhermoa pitkin aivoihin, jossa aivojen näköhermo tulkitsee kuvan.
27. Murrosikä
K27.4 Murrosikä
a) Miten pojan ulkonäkö muuttuu murrosiän aikana? V: Pituus kasvaa, lihakset kasvavat, karvoitus lisääntyy, parta alkaa vähitellen kasvaa.
b) Entä tytön? V: Pituuskasvu, lantio levenee, rinnat kasvavat.
a) Miten pojan ulkonäkö muuttuu murrosiän aikana? V: Pituus kasvaa, lihakset kasvavat, karvoitus lisääntyy, parta alkaa vähitellen kasvaa.
b) Entä tytön? V: Pituuskasvu, lantio levenee, rinnat kasvavat.
28. Ihmisen syntyminen
T28.2 Syntymä
Miten vastasyntyneen lapsen olosuhteet poikkeavat kohdussa vietetyn ajan oloista? V: Kohdussa oli lämpimämpää, lapsi joutuu itse syömään ja juomaan ja hengittämään.
T28.4 Kysymyksiä.
a) Missä hedelmöitys tapahtuu eli missä siittiösolu yleensä kohtaa munasolun? V: Munanjohtimessa.
b) Missä alkio kehittyy? V: Kohdussa.
c) Mikä suojaa sikiötä kolhuilta? V: Lapsi- eli sikiövesi.
d) Mitä kautta sikiö saa happea ja energiaa äidiltään? V: Istukan ja napanuoran kautta.
e) Mitä kautta lapsi poistuu äidin elimistöstä? V: Emättimen.
K28.7 Hedelmöitys, raskaus ja synnytys
Kokoa tärkeimmät asiat luetteloksi hedelmöityksestä, raskaudesta ja synnytyksestä.
V: Hedelmöitys (siittiösolu yhtyy munasoluun) tapahtuu munanjohtimisessa yhdynnän jälkeen. Raskauden aikana (hedelmöittynyt munasolu, alkio ja) sikiö kehittyy yhdeksän kuukauden aikana kohdussa. Energian ja hapen sikiö saa äidiltä napanuoran välityksellä. Synnytyksessä kohdun lihakset työntävät sikiön ulos.
Miten vastasyntyneen lapsen olosuhteet poikkeavat kohdussa vietetyn ajan oloista? V: Kohdussa oli lämpimämpää, lapsi joutuu itse syömään ja juomaan ja hengittämään.
T28.4 Kysymyksiä.
a) Missä hedelmöitys tapahtuu eli missä siittiösolu yleensä kohtaa munasolun? V: Munanjohtimessa.
b) Missä alkio kehittyy? V: Kohdussa.
c) Mikä suojaa sikiötä kolhuilta? V: Lapsi- eli sikiövesi.
d) Mitä kautta sikiö saa happea ja energiaa äidiltään? V: Istukan ja napanuoran kautta.
e) Mitä kautta lapsi poistuu äidin elimistöstä? V: Emättimen.
K28.7 Hedelmöitys, raskaus ja synnytys
Kokoa tärkeimmät asiat luetteloksi hedelmöityksestä, raskaudesta ja synnytyksestä.
V: Hedelmöitys (siittiösolu yhtyy munasoluun) tapahtuu munanjohtimisessa yhdynnän jälkeen. Raskauden aikana (hedelmöittynyt munasolu, alkio ja) sikiö kehittyy yhdeksän kuukauden aikana kohdussa. Energian ja hapen sikiö saa äidiltä napanuoran välityksellä. Synnytyksessä kohdun lihakset työntävät sikiön ulos.
30. Ensiapu
T30.1 Itsehoito ja ensiapu
a) Itsehoito: Miten hoitaisit seuraavia?
flunssa V: Lepo, kuuma juotava.
mahatauti V: Lepo ja runsaasti suola- ja sokeripitoisia nestettä.
ihottuma V: Hydrokortisoni-voide.
a) Itsehoito: Miten hoitaisit seuraavia?
flunssa V: Lepo, kuuma juotava.
mahatauti V: Lepo ja runsaasti suola- ja sokeripitoisia nestettä.
ihottuma V: Hydrokortisoni-voide.
b) Ensiapu: Mitä tarkoittaa kolmen koon sääntö: kylmä, koholle ja kompressio? V: Vauriokohtaa jäähdytetään kylmäpussilla tms, asetetaan se koholle ja sidotaaan tukisiteellä.