Pohjolan eläimillä talveen valmistautuminen alkaa, kun kesä vaihtuu syksyyn. Eläimen on syötävä mahdollisimman paljon, jotta elimistöön kertyy riittävästi rasvaa. Ihonalainen rasvakerros toimii talvella lämpöeristeenä.

Osa eläimistä tekee talveksi varastoja. Olet voinut nähdä syksyllä puussa oksanhankaan laitetun sienen, jonka orava on laittanut kuivumaan. Osa eläimistä vaihtaa talven ajaksi ruokavaliotaan. Esimerkiksi metsot keskittyvät talvella männyn neulasiin syksyn marjapitoisen ravinnon jälkeen. Kasviperäistä ravintoa syövien eläinten on pärjättävä puiden ja pensaiden kuoria syömällä niillä alueilla, joilla ruohovartiset kasvit lakastuvat ja jäävät lumen alle.


Kärpän talvipuku on lähes kokonaan valkoinen.

Ulkoisia muutoksia eläimillä tapahtuu turkin ja höyhenpeitteen suhteen. Nisäkkäillä talviturkki paksunee ja linnuilla höyhenpeite vahvistuu. Eräillä lajeilla talviturkki on täysvalkoinen. Tutuimmalla suojavärin vaihtajalla, metsäjäniksellä, on toinenkin keino selviytyä ja liikkua lumisissa metsissä. Metsäjänis pystyy levittämään varpaansa niin sanotuksi lumijalaksi, joka estää luminietoksiin vajoamista. Joillakin sorkkaeläimillä kuten porolla on leveät sorkat, joilla se voi kaivaa ravintoa syvästäkin lumesta. Pehmeässä maassa sorkat levittäytyvät entisestään, joten liikkuminen lumisissa maastoissa onnistuu.

Lumi antaa eläimille suojaa kylmyydeltä. Pikkunisäkkäät liikkuvat lumen alla käytävissään ja etsivät ravintoa ympäri vuorokauden. Esimerkiksi päästäisillä on vilkas aineenvaihdunta. Ne tarvitsevat vuorokaudessa oman painonsa verran ruokaa, joten ne ovat varsinaisia ruoan suurkuluttajia.


Lumipeite parantaa metsähiiren selviytymismahdollisuuksia, kunhan hiiri malttaa pysyä lumipeitteen alla.

Metsäkanalinnut, kuten teeret, tekevät lumikuoppia eli kieppejä sukeltamalla suoraan lennosta lumen sisälle. Eristävästä lumikerroksesta suojaa hakevat myös jänikset kaivautumalla lumikuoppiin.

Suomeen talveksi jäävillä linnuilla kylmyys ei ole suurimpia ongelmia. Ongelmana on, että ehtiikö lyhyen päivän aikana löytää riittävästi ravintoa. Varislinnut etsivät parvissa ruokaa varsinkin erilaisista kulttuuriympäristöistä. Siemensyöjälintuja olet voinut nähdä talventörröttäjissä siemeniä etsimässä. Tiaiset ovat tutuimpia ruokintalaudoilla vierailevia lintuja, mutta liikkuvat lisäksi metsissä havupuiden kaarnan alta kaivamassa hämähäkkejä ja hyönteisiä.

Tiaissekaparvessa elämisestä on ruoan löytämisen lisäksi hyötyä puolustautumisessa vihollisia vastaan. Tiaiset etsivät yöksi suojaa kylmyydeltä puun koloista ja linnunpöntöistäkin. Puun oksilla yöpyvät linnut pörhistelevät höyhenensä ilmavaksi kerrokseksi. Petolinnut saalistavat jonkin verran ruokintapaikkojen lintuja, mutta petolintuja on vähän verrattuna pikkulintujen määrään. Yleensä petolinnut saavat saaliikseen heikkokuntoisimpia pikkulintuja.

Yle: talvi