Kasvin pääosat ovat verso ja juuristo. Versoon kuuluvat varsi, lehdet ja kukat.

• Varren tehtävä on nostaa lehtiä ja kukkia ylemmäs.
• Kasvi yhteyttää lehdillä.
• Juurillaan kasvi ottaa vettä ja siihen liuenneita ravinteita.
• Monilla ruohovartisilla kasveilla on kaunis kukka. Kukalla on vain yksi tarkoitus: tuottaa lisääntymiseen tarvittavia siemeniä.

Vaikka kukkia on hyvin erilaisia, on kukkien perusrakenne samanlainen. Kukka koostuu verho- ja terälehdistä sekä emi- ja hedelehdistä (emi ja hede).

Verholehdet suojaavat nuppua. Terälehtien tarkoituksena on pölyttäjien kuten mehiläisten houkutteleminen.

Emissä on munasolu ja heteessä valmistuu siitepölyhiukkasia. Usein heteet ja emit sijaitsevat eri kukissa tai eri kasviyksilöissä.

Siemenkasvin lisääntyminen vaatii pölytyksen. Pölytyksessä heteen siitepölyä kulkeutuu toisen kukan emin luotille, josta seuraa hedelmöitys. Siemenkasvit voidaan jakaa tuuli- ja hyönteispölytteisiin kasveihin.

Tuulipölytteisten kasvien kukat ovat usein vaatimattomia: pieniä, tuoksuttomia ja värittömiä. Roikkuvat heteet tuottavat runsaasti kevyitä siitepölyhiukkasia. Esimerkiksi koivu on tuulipölytteinen kasvi.

Hyönteispölytteisten kasvien kukat houkuttelevat pölyttäjiä isoilla, värikkäillä ja tuoksuvilla kukilla.

Heteet ja emi sijaitsevat kukassa niin, että hyönteisen käydessä kukassa se koskee niitä pölyttäen samalla kasvin. Pölytyksen jälkeen tapahtuu hedelmöitys eli sukusolujen yhdistyminen, jonka jälkeen emin hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy siemen.

​
Pölytys ja hedelmöitys.