L03/P3. Metsien ominaisuuksia (9.9.) Jaa Sulje Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Mäntymetsä, kuusi, lehtimetsä tai puistoKirjoita joko mäntymetsä, kuusimetsä, lehtimetsä tai puisto Paljon valoa Vähän valoa metsän pohjassa Paljon valoa keväällä, vähän kesällä. Koivuja, haapoja ja leppiä Muualta tuotuja puulajeja Puut istutettu tarkan suunnitelman mukaisesti Puolukoita ja jäkäliä Mustikoita ja sammalia Syksyllä metsän pohjassa paljon puiden lehtiä Tikkoja, kuusitiainen, hippiäinen Vähän petoja Valitse luettelosta sopiva sana kuhunkin puuttuvaan kohtaan. Muista kirjoittaa sana samassa muodossa kuin se on luettelossa. mänty, vaahtera, kuusi, jaloja, ravinteiden, Lehto, saniaisia, pensaskerroksen, mustikka, kenttäkerroksen, moreeni, hiekka, kerrossammal, kuiva Paikalle kasvavan metsätyypin määräävät pääasiassa maaperän kosteus ja saatavuus. Suomessa metsätyypit määritellään pääasiassa ja pohjakerroksen kasvillisuuden perusteella. on kaikkein rehevin metsätyyppi Suomessa. Sen puukerroksessa voi olla koivujen ja haapojen lisäksi lehtipuita, kuten tammi ja . Kenttäkerroksessa on usein kookkaita , kuten kotkansiipiä. Tuoreissa kangasmetsissä maalajina on . Tuoreen kankaan pääpuulajina on , mutta esimerkiksi koivut ja haapa ovat tavallisia. Tavallisin tuoreen kankaan kenttäkerroksen kasvi on tuttu marjakasvi eli . Pohjakerros on usein paksun sammalkerroksen muodostama, tyypillisenä lajina esimerkiksi . Jos metsän alemmissa kasvillisuuskerroksissa vallitsevia kasveja ovat kanerva, puolukka ja poronjäkälät, kyseinen metsä on kangasmetsä. Kasvit ovat ravinteiden ja veden suhteen vaatimattomia, koska maaperänä oleva läpäisee vettä nopeasti. Puukerroksessa tärkein laji on . Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
