10.8 Metsätaloudella on vaikutusta uhanalaisiin eliöihin

Metsätalouden hoitotoimet ja perinteisten maatalousympäristöjen muutokset ovat olleet keskeisiä syitä eliölajien vähenemiselle uhanalaisluokituksen eri tasoille.Talousmetsässä puut korjataan pois ennen kuin ne kuolevat, ja hajottajaeliöille ei jää hajotettavaa lahopuuta. Juuri lahopuun puuttuminen on keskeisin uhkatekijä selkärangattomille ja sienille.

Puulajisuhteiden erot luonnonmetsien ja talousmetsien välillä ovat suuret. Yhden tai kahden puulajin istutusmetsät ovat kaventaneet lajiston monimuotoisuutta. Sekametsissä esimerkiksi haapa on tärkeä laji, sillä se antaa suojaa, ravintoa ja kasvupaikan eri lajeille.

Soita ja kosteita metsämaita on kuivattu ojituksilla pelloiksi maatalouden tarpeisiin jo satoja vuosia. Metsätalouden tehostamiseksi Suomessa soita ojitettiin metsiksi vauhdilla 1950–1990-luvuilla Etelä-Suomen soista puolet. Suoluonnon lajisto kärsi muutoksesta, ja suunta talousmetsäksi ei vienyt kehitystä lajien monimuotoisuuden kannalta parempaan suuntaan.


Metsien hoidossa tulee huomioida uhanalaiset lajit. Laajat metsien avohakkuut vaikuttavat monien metsälajien elinvoimaisuuteen negatiivisesti.