Kukkakasvien kukissa valmistuu pölytyksen seurauksena siemeniä.

Kukissa on emi ja heteet. Heteissä syntyy siitepölyä. Siemenet syntyvät emeissä.

Värikäs kukka houkuttelee hyönteisiä, kuten mehiläisiä ja perhosia. Kukasta nämä hyönteiset saavat makeaa mettä. Hyönteisen mukaan tarttuu kukasta siitepölyä. Kun hyönteinen lentää toiseen kukkaan, siitepöly irtoaa.

Kukan rakenne.

Siitepölyn kulkeutumista tuulen tai hyönteisten välityksellä kutsutaan pölytykseksi. Siitepöly yhdistyy toisen kukan emissä olevaan munasoluun, jolloin tapahtuu hedelmöitys ja syntyy siemen.

Kukasta on tarttunut mehiläiseen siitepölyä. Kun mehiläinen lentää toiseen kukkaan, irtoaa siitepölyä, joka hedelmöittää toisen kukan munasoluja.

Kukkakasveja kutsutaan myös siemenkasveiksi. Siemenillä lisääntyminen on suvullista lisääntymistä, koska siinä sukusolu hedelmöittää toisen sukusolun.

Siemenen sisällä on pieni kasvin alku, ja sen ympärillä on runsaasti vararavintoa, jonka avulla kasvi kasvattaa ensimmäiset yhteyttävät lehdet.

Kasvit voivat lisääntyä myös ilman kukkia. Esimerkiksi mansikka voi tuottaa rönsyjä, joista kasvaa uusi yksilö. Tällaista lisääntymistä kutsutaan suvuttomaksi lisääntymiseksi.

Monet kasvit voivat aloittaa kasvunsa myös pienistä kasvin osista. Esimerkiksi voikukan juuren palasesta kasvaa uusi yksilö. Voit itsekin tuottaa uusia kasveja. Kun työnnät viivoittimen mittaisen pajun oksan multaan, siitä voi kasvaa uusi paju!


Ahomansikka kasvattaa rönsyjä ja valtaa näin uusia alueita. Kyse on suvuttomasta lisääntymisestä.

Itiökasveissa ei ole kukkia, vaan ne lisääntyvät itiöiden avulla suvuttomasti. Ne tuottavat itiöpesäkkeissä valtavan määrän itiöitä, ja jokaisesta itiöstä voi sopivissa olosuhteissa kasvaa uusi kasvi.

Itiökasveja ovat saniaiset, kortteet ja lieot.


Järvikorte on itiökasvi.